Luokan yli hyppääminen...
Kuopuksemme aloitti koulun. Se tuntuu olevan liian helppoa.
Hän laskee tokan luokan kertotauluja, läksyt tekee noin kahdessa minuutissa ja lukee vapaa-ajalla vielä ylimääräistä kieltä.
Ja silti vaikuttaa turhautuneelta...
Mietin että mitenköhän vaikeaa olisi hypätä kakkoselle.
Kommentit (27)
oppivat eri asioita eri tahtia, ei jokaiselle voi räätälöidä juuri sopivaa luokka-astetta. Meillä kolmasluokkalainen ihan terävä tenava ja opettaja sanoi, että nykyään ei enää anneta lisätehtäviksi/vaikeammiksi tehtäviksi seuraavien luokkien tehtäviä vaan pyritään muuten laventamaan osaamista. Mitä sitten, jos lapsi tokalla oppiikin samantien kolmannen luokan matikan, siirretäänkö se sitten kolmoselle ja kuukauden päästä neloselle ja...
sosiaaliset taidot, ruokasalissa pärjääminen, luistelu, uinti jne. jne? On hänellä varmaan jossain asiassa petraamisen varaa. Ja jos hänet siirtäis isompien joukkoon niin vois tulla vaikeuksia jossain asiassa, vaikka "kirjaviisautta" löytyykin. Kyllä se koulu siitä vaikeutuu, monilla eka- ja tokaluokka on ihan löysäilyä.
On aivan normaalia että lapsi tuntee koulun helpoksi ja läksyihin ei mene paria minuuttia enempää.
Näin myös minun kaikilla kolmella lapsellani.
Haasteet lisääntyvät kyllä pikkuhiljaa. Anna lapsesi olla rauhassa lapsi ja nauttia siitä että on taitava ja osaava!
liikunta on bravuurinsa eli luistelee ja ui itse asiassa harrasteryhmissä, lisäksi käy telinevoikassa.
Mitä pärjäämistä ruokasalissa on? Osaa ottaa ruokaa, syödä veitsellä ja haarukalla, viedä astiat pois ja syö tunnollisesti kaikkia aterian osia, osaa pyytää laktoositonta maitoa erikseen.
ap
Sekään ei ole hyvä.
joskus asiat on helppoja ja silloin pitää odottaa ja keksiä muuta tekemstä. Aina ei voi porhaltaa täysillä. vanhemmat usein kuvittelee että on lapselle pahaksi, jos on liian hyvä ja turhautuu. Ei ole. Sekin on osa elämää.
nyt ekalla ja sen lisäksi lukee yhtä vierasta kieltä kolmesti viikossa.
Ja silti on tylsistynyt! Kaikista harrastuksistakin huolimatta.
Minulla on toinen lapsi nelosella, joten on myös vertailukohtaa...
ap
unohdin, et ollaan aihe vapaalla. Kohta varmaan kerrot, et lapsi oppi jo 2 vuotiaana lukemaan :) Hienoa, et on noin taitava ja varsinainen moniosaaja. Peruskoulussa muut nyt kuitenkin on ihan peruslapsia, toivottavasti sopeudutte siihen.
liikunta on bravuurinsa eli luistelee ja ui itse asiassa harrasteryhmissä, lisäksi käy telinevoikassa.
Mitä pärjäämistä ruokasalissa on? Osaa ottaa ruokaa, syödä veitsellä ja haarukalla, viedä astiat pois ja syö tunnollisesti kaikkia aterian osia, osaa pyytää laktoositonta maitoa erikseen.
ap
Oppi lukemaan enkkua vuosi sitten ja suomea kesällä.
Liikunta ja taideaineet on olleet aina hänen bravuurinsa ja olemme pitäneet esikoista jotenkin älykkönä, mutta nyt tää kuopus näemme onkin varsinainen nero.
ap
että onko se seuraava luokka-aste lapselle jotenkin täydellisesti sopiva, eikö sekin ole liian helppo? Kyllä minunkin 9-v. poikani on kauhean kiinnostunut tähtitieteestä ja varmasti turhautuisi ysiluokan tunnillakin, jos siellä aihepiiriä käsiteltäisiin, mutta mitä sitten, ei häntä sillä perusteella mihinkään siirretä. Nykyisin opettajat osaavat usein eriyttää opetusta ihan eri tavalla kuin ennen. Jos ihan oikeasti haluaa lapselleen täydellisen opetussuunnitelman henkilökohtaisten kykyjen perusteella, suosittelen kotikoulua (ei ollut vitsi). Toisaalta ymmärrän harmisi, on minustakin ollut välillä kurjaa katsella lapsen turhautumista, mutta kun se yhden luokan siirto ei todennäköisesti auta mitään.
Nyt jo aikuinen
Haluaisin kertoa omia kokemuksiani luokan yli hyppäämisestä. Olen nyt 21-vuotias nainen ja aikoinaan siirryin ensimmäisen luokalta joulun jälkeen toiselle luokalle. Olin hyvin turhautunut koulunkäyntiin ekalla, palasin koulusta kotiin itkien, sillä opiskelu ei tarjonnut juurikaan haasteita. Tein tehtävät, lisätehtävät ja ylimääräiset monisteet alle aikayksikön ja lopun ajan toimin "apuopettajana". Tarkastin esimerkiksi muiden matikan tehtäviä, kun opettaja ei ehtinyt jokaista tarkistaa. Luin sujuvasti ja olin kiinnostunut aiheesta kuin aiheesta. Perheeni kuopuksena minulla oli kehittynyt hyvät sosiaaliset taidot eikä luokalta hyppääminen tuottanut ongelmia. Vanhempani saivat nähdä paljon vaivaa hyppäämisen eteen, mutta sitä emme ole hetkeäkään katuneet - paitsi silloin kuin luokkakaverit täyttivät 18, enkä itse vielä päässyt baariin :) Enää sekään ei harmita, päinvastoin. Menestyin koulussa erinomaisesti hyppäämisen jälkeenkin. Tällä hetkellä opiskelen oikeustieteellisessä.
Jos vanhempani eivät olisi taistelleet puolestani, olisin saattanut purkaa turhautumiseni muiden opetusrauhan häirintään, lintsannut tai ainakin menettänyt opiskelumotivaationi kenties pitkäksikin aikaa. En ole pelkästään kirjaviisas, vaan sosiaalinen, urheilullinen ja kohtalaisen luovakin. En ole enää mitenkään erityisen lahjakas tai älykäs, mutta verrattuna ikäluokkaani, ala-asteella olin. Ei, en ole myöskään mitenkään erityisen kärsimätön tai pelkää turhautumisen tunnetta :)
Harkitkaa päätöstänne huolella, mutta tunnette lapsenne paremmin kuin opettajat. Oma ekan luokan opettajani vastusti hyppäämistä yleisestikin, eikä vain minun tapauksessani. Hän taisi pyörtää mielipiteensä nähdessään miten hyvin pärjäsin. Totta kai on parempi, jos opettaja pystyy tarjoamaan mielekästä tekemistä lahjakkaalle oppilaalle tämän suoriuduttua tehtävistä ilman, että turvaudutaan luokan yli hyppäämiseen, mutta usein opettajien huomio on heikommissa oppilaissa. Minun tapauksessani hyppääminen oli ainoa ja oikea vaihtoehto.
Meilla lapsi hyppasi yhden luokan ylitse. Mitaan muuta ongelmaa ei ole ollut paitsi, etta liikunnassa ei koskaan ole ollut yhta hyva kuin luokkakaverinsa. On siis aina muita hitaampi, kompelompi ja muutenkin huonompi. Toisaalta ei kylla ole mitenkaan liikunnallinen muutenkaan. Muutoin olemme olleet kaikki tosi tyytyvisia siihen, etta hyppasi yhden vuoden yli. Asumme ulkomailla, eika muutokseen tarvittu kuin opettajan, rehtorin ja koulukypsyys"psykologin" kannatus. Hypysta huolimatta on kaikissa muissa aineissa luokkansa paras ja puhuu asuinmaamme kielen lisaksi myos kolmea muuta kielta (johtuu tosin vanhempiensa kielista seka aikaisempien asuinmaidensa vaikutteista). Nyt kay matikkaa seka "tieteita" kahta vuotta vanhempien kanssa, ja onneksi taalla annetaan muutoinkin vapaammin opiskella oman tasoisten eika vain oman ikaisten lasten kanssa. Suosittlen hyppya jos sosiaaliset taidot hanskassa!
Hankkikaa lapselle myös sellainen harrastus, jossa hän joutuu todella puurtamaan. Muuten voivat jäädä työskentelytaidot oppimatta.
MInä olen myös ruvennut harkitsemaan luokan yli hyppäämistä. Kuopus syttyi opiskeluun yhtäkkiä viime kesänä, sitä ennen en ollut edes tajunnut, mitä kykyjä hänellä on. Yhden kesän aikana oppi laskemaan päässä nelinumeroisia kymmenylityksiä sisältäviä yhteenlaskuja, miinunmerkkisiä lukuja, kerto- ja jakolaskuja. Nyt tuskailee sen kanssa, että matikan tunnilla pitää piirtää kolme palloa ja viisi palloa... Lukea osasi auttavasti ennen kouluun menoa, nyt jo sujuvasti. Ja joutuu lukemaan läksyksi viisi kertaa saman tavuharjoituksen. Perjantaina ilmoitti ylpeänä, että oppi koulussa mikä on viiri, ja perään vähän vaisummin, että viimeinkin siellä oppi jotain...
Esikoisestani tuli kouluhäirikkö, koska ei saanut tehdä kykynsä mukaisia asioita. Peruskoulu meni alisuoriutuessa, mutta onneksi nykyään taas kykenee yliopisto-opiskeluun. Ja tämä kuopus nyt näyttää olevan vielä huimasti älykkäämpi, ainakin tässä iässä. Sopeutuvaisempkini on kyllä, joten toivoakseni ei sentään häiriköksi päädy, mutta miksi äly pitäisi heittää hukkaan? Mielestäni olisi myös etu, että pääsisi nopeammin pois peruskoulusta. On se vaan niin turha koulu.
t. yläasteen aineenopettaja
Vierailija kirjoitti:
oppivat eri asioita eri tahtia, ei jokaiselle voi räätälöidä juuri sopivaa luokka-astetta. Meillä kolmasluokkalainen ihan terävä tenava ja opettaja sanoi, että nykyään ei enää anneta lisätehtäviksi/vaikeammiksi tehtäviksi seuraavien luokkien tehtäviä vaan pyritään muuten laventamaan osaamista. Mitä sitten, jos lapsi tokalla oppiikin samantien kolmannen luokan matikan, siirretäänkö se sitten kolmoselle ja kuukauden päästä neloselle ja...
Näin sitä käytännössä tasapäistetään lahjakkaammat alisuoriutujiksi. Aikuisena nämä ovat oppineet ettei kannata edes yrittää käyttää kaikkia lahjojaan vaan just vain sen verran ettei erotu tasapäisestä massasta.
Jossain muualla lahjakkaammat erotellaan jo kouluaikaan omiin lahjakkaiden luokkiinsa tai kouluihinsa jossa nuo pääsevät käyttämään koko skaalaansa.
Vierailija kirjoitti:
liikunta on bravuurinsa eli luistelee ja ui itse asiassa harrasteryhmissä, lisäksi käy telinevoikassa.
Mitä pärjäämistä ruokasalissa on? Osaa ottaa ruokaa, syödä veitsellä ja haarukalla, viedä astiat pois ja syö tunnollisesti kaikkia aterian osia, osaa pyytää laktoositonta maitoa erikseen.
ap
Suoritetaanko teidän perheessä paljon? Onko huoli lapsen koulunkäynnistä tullut opettajalta vai sinulta?
Meillä kaksi poikaa. Molemmat lukivat sujuvasti ja virheettömästi tasan 5v. Toiset kun tankkaavat lukemisen kanssa koko alakoulun.
Nyt kutosella lapsi pääasiassa istuu varsinkin matikantunnilla pääosan tunnista tekemättä mitään. Toiset tekevät yhtä kahta laskua sen ajan kun hän tekee koko aukeaman ja lisätehtävät. Ovat hankkineet vapaa-ajalla mielettömän yleissivistyksen ihan huvin vuoksi ja pärjäävät kivasti valitsemissaan urheiluissa, kun harjoitteluun jää energiaa hyvin. Samoin ehtivät kotona touhuta esim. tietokoneella heitä kiinnostavia asioita. Ei ole mitään turhaa muutoin sekään tulevaisuutta ajatellen (kunhan liikuntaakin on paljon).
Ei ole tullut mieleenikään siirtää lapsia yhtä luokkaa ylemmäksi, koska ei siellä yhtään sen vaikeampaa ole kuin vuotta alemmallakaan luokalla.. Lukiossa on sitten jo hieman vaikeampaa.
Mitä hyötyä on kiirehtiä ? Ei koulun ole tarkoituskaan tarjota haastetta noin pienenä, se on oppivelvollisuus. Hyvä oppia sietämään myös tylsyyttä ja olemaan hiljaa vaikkei aivot koko ajan saisikaan täydellisen paljon haastetta. Ehkä ihan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaksi poikaa. Molemmat lukivat sujuvasti ja virheettömästi tasan 5v. Toiset kun tankkaavat lukemisen kanssa koko alakoulun.
Nyt kutosella lapsi pääasiassa istuu varsinkin matikantunnilla pääosan tunnista tekemättä mitään. Toiset tekevät yhtä kahta laskua sen ajan kun hän tekee koko aukeaman ja lisätehtävät. Ovat hankkineet vapaa-ajalla mielettömän yleissivistyksen ihan huvin vuoksi ja pärjäävät kivasti valitsemissaan urheiluissa, kun harjoitteluun jää energiaa hyvin. Samoin ehtivät kotona touhuta esim. tietokoneella heitä kiinnostavia asioita. Ei ole mitään turhaa muutoin sekään tulevaisuutta ajatellen (kunhan liikuntaakin on paljon).
Herää kysymys että missä koulussa lapset on, jos koko muu koulu niin tyhmää että "tankkaavat" lukemisen kanssa koko alakoulun ja laskevat 1-2 laskea samassa ajassa kun sinun lapsesti koko aukeaman plus lisätehtävät.. Opettajakunta vaihtoon ja heti!
Kyllä sekin päivä vielä koittaa joten anna nyt lapsen nauttia helposta koulunkäynnistä