Mies kertoi eilen, että olemme saaneet neljän vuoden aikana säästöön melkein 100 000 euroa!
Siis mitäköhän sen palkka oikeesti on, en ole koskaan kysynyt. Itse "loisin" kotona hoitovapaalla. Tuntuu aika hurjalta summalta vaan.
Kommentit (87)
Aina mitä säästöön saadaa niin menee yllätyksenä auton remppaan tai talon remppaan. Paska nakki, mutta minkä voit.....uskon kuitenkin parempaan tulevaan. Ois meínaa kiva saada vielä yksi lapsi, mutta ei ole varaa :(
Kaks tonnia kuussa säästöön, aika hyvin menee. Monella ei oo kk-palkkakaan tuon verran... :)
Mitem joku voi olla noin tietämätön perheensä/miehensä raha-asioista? Outoa.
Ilmeisesti kuitenkin aikuinen ihminen, mutta perheen raha-asiat saa tietoonsa mieheltä täytenä yllätyksenä. Mitähän muita yllätyksiä elämä vielä ap:n eteen tuo...
Mitem joku voi olla noin tietämätön perheensä/miehensä raha-asioista? Outoa.
Minä olen äärimmäisen epäkiinnostunut kaikesta rahaan liittyvästä, olen aina ollut. Mies jo suhteen alussa nauroi, että ei vielä ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei edes euron tarkkuudella tiedä mitä maitopurkki maksaa, tai 10 000 euron tarkkuudella mitä normiauto maksaa. Mä en ihan oikeasti tajua rahaa, enkä halua siihen tutustuakaan. Toki sen tajusin joskus opiskeluaikana, että oho, eipäs ole enää loppukuuksi rahaa, mutta sitten elin vähällä, ts. söin mitä kaapeista löytyi. Laskut ovat aina olleet mulla suoraveloituksessa. En ikinä edes lue verolappuja mitä mulle tulee, kun en ymmärrä niistä luvuista mitään. Tiedän että olen outo, mutta se sallittakoon mulle? Ei mulla kuitenkaan ikinä ole mitään ulosotossa ollut. Kun miehen kanssa aikanaan yhteen muutimme, päätimme että hän hoitaa laskut yms. raha-asiat, koska ne ei mua kiinnosta enkä ole niissä hyvä, mä hoidan sitten monia muita asioita, esim. olen tosi hyvä remontoinnissa, ruoanlaitossa jne. Meidän avioliitto toimii oikein hyvin näin, eikös se ole tärkein asia?
Mitem joku voi olla noin tietämätön perheensä/miehensä raha-asioista? Outoa.
Minä olen äärimmäisen epäkiinnostunut kaikesta rahaan liittyvästä, olen aina ollut. Mies jo suhteen alussa nauroi, että ei vielä ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei edes euron tarkkuudella tiedä mitä maitopurkki maksaa, tai 10 000 euron tarkkuudella mitä normiauto maksaa. Mä en ihan oikeasti tajua rahaa, enkä halua siihen tutustuakaan. Toki sen tajusin joskus opiskeluaikana, että oho, eipäs ole enää loppukuuksi rahaa, mutta sitten elin vähällä, ts. söin mitä kaapeista löytyi. Laskut ovat aina olleet mulla suoraveloituksessa. En ikinä edes lue verolappuja mitä mulle tulee, kun en ymmärrä niistä luvuista mitään. Tiedän että olen outo, mutta se sallittakoon mulle? Ei mulla kuitenkaan ikinä ole mitään ulosotossa ollut. Kun miehen kanssa aikanaan yhteen muutimme, päätimme että hän hoitaa laskut yms. raha-asiat, koska ne ei mua kiinnosta enkä ole niissä hyvä, mä hoidan sitten monia muita asioita, esim. olen tosi hyvä remontoinnissa, ruoanlaitossa jne. Meidän avioliitto toimii oikein hyvin näin, eikös se ole tärkein asia?
sivistysvaltiossa 50-luvun merkeissä. Olet siis muuttanut kotoa suoraan miehen kanssa yhteen ja luovuttanut kaikki raha-asiasi miehesi hoitoon? Aika uskomatonta. Ei asioissa tarvitse olla "hyvä" niitä hoitaakseen ja itseään voi kehittää, sekin taitaa olla sulle vieras asia?
Olet siis muuttanut kotoa suoraan miehen kanssa yhteen ja luovuttanut kaikki raha-asiasi miehesi hoitoon? Aika uskomatonta. Ei asioissa tarvitse olla "hyvä" niitä hoitaakseen ja itseään voi kehittää, sekin taitaa olla sulle vieras asia?
Asuin vuosia opiskeluaikana yksin, ja raha-asiat hoituivat kyllä, tosin kun laskuista alkoi tulla muistutuksia, laitoin ne suoraveloitukseen. Sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia.
Toki voisin kehittyä, mutta miksi mun pitäisi tähän asiaan käyttää aikaani, kun se ei mua yhtään kiinnosta? Keskityn mieluummin muuhun.
Olet siis muuttanut kotoa suoraan miehen kanssa yhteen ja luovuttanut kaikki raha-asiasi miehesi hoitoon? Aika uskomatonta. Ei asioissa tarvitse olla "hyvä" niitä hoitaakseen ja itseään voi kehittää, sekin taitaa olla sulle vieras asia?
Asuin vuosia opiskeluaikana yksin, ja raha-asiat hoituivat kyllä, tosin kun laskuista alkoi tulla muistutuksia, laitoin ne suoraveloitukseen. Sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia. Toki voisin kehittyä, mutta miksi mun pitäisi tähän asiaan käyttää aikaani, kun se ei mua yhtään kiinnosta? Keskityn mieluummin muuhun.
Vai tekeekö mies ostoksetkin? Mitä sitten jos miehesi vaikka potkaisisi tyhjää? Kuka sitten olisi se "kiinnostunut ja hyvä" hoitamaan sun raha-asiat?
Mutta siis korttia käytän käytännössä aina. Ihan siis itse osaan ostaa. :)
Mutta kivahan se vaan on, jos ei tarvitse rahaa miettiä ollenkaan.
Olen töissä, oma palkkani riittää minulle. Mies saa käyttää omat tulonsa niin kuin tahtoo. Pienellä paikkakunnalla asutaan, paikallislehdestä näen "kateuslistalta", mitä mies tienaa, mutta en minä niitä rahoja tarvitse.
Mitä sitten jos miehesi vaikka potkaisisi tyhjää? Kuka sitten olisi se "kiinnostunut ja hyvä" hoitamaan sun raha-asiat?
No toki sitten itse hoitaisin, kun pakko olisi. Ei kyse ole siitä, että TARVITSISIN jonkun hoitamaan raha-asiani, mutta miksi ei suhteessa delegoitaisi asioita sille osapuolelle, joka ko. hommasta tykkää enemmän? Kai se muissakin asioissa on ihan ok, miksei sitten tässä?
jos miehen tulot pitää lehdestä lukea. "Omat rahat" kyllä meilläkin, mutta kyllä molemmat silti tiedetään toisen rahatilanne.
Olen töissä, oma palkkani riittää minulle. Mies saa käyttää omat tulonsa niin kuin tahtoo. Pienellä paikkakunnalla asutaan, paikallislehdestä näen "kateuslistalta", mitä mies tienaa, mutta en minä niitä rahoja tarvitse.
Mitä sitten jos miehesi vaikka potkaisisi tyhjää? Kuka sitten olisi se "kiinnostunut ja hyvä" hoitamaan sun raha-asiat?
No toki sitten itse hoitaisin, kun pakko olisi. Ei kyse ole siitä, että TARVITSISIN jonkun hoitamaan raha-asiani, mutta miksi ei suhteessa delegoitaisi asioita sille osapuolelle, joka ko. hommasta tykkää enemmän? Kai se muissakin asioissa on ihan ok, miksei sitten tässä?
niin mikäs siinä.
Olen töissä, oma palkkani riittää minulle. Mies saa käyttää omat tulonsa niin kuin tahtoo. Pienellä paikkakunnalla asutaan, paikallislehdestä näen "kateuslistalta", mitä mies tienaa, mutta en minä niitä rahoja tarvitse.
Ei ole muka kiinnostunut miehen raha-asioista tai niistä yleensäkään, mutta silti kiinnosta sen verran, että viitsii alkaa kahlaamaan lehdestä hyvin ansaitsevien nimiä ja tuloja...
Taitaa olla näitä perheitä missä äiti kulkee 20 vuotta vanhoissa parsituissa ryysyissä ja ajelee vanhalla ooppelilla ja mies on vimpan päälle muodinmukainen uudessa mersussaan.
Kylläpä hävettäis olla noin imbesilli.
Olen töissä, oma palkkani riittää minulle. Mies saa käyttää omat tulonsa niin kuin tahtoo. Pienellä paikkakunnalla asutaan, paikallislehdestä näen "kateuslistalta", mitä mies tienaa, mutta en minä niitä rahoja tarvitse.
Ei ole muka kiinnostunut miehen raha-asioista tai niistä yleensäkään, mutta silti kiinnosta sen verran, että viitsii alkaa kahlaamaan lehdestä hyvin ansaitsevien nimiä ja tuloja... Taitaa olla näitä perheitä missä äiti kulkee 20 vuotta vanhoissa parsituissa ryysyissä ja ajelee vanhalla ooppelilla ja mies on vimpan päälle muodinmukainen uudessa mersussaan.
Eikä sitä listaa mitenkään tarvitse kahlata, riittää ingressin vilkaiseminen.
Harva työssäkäyvä naihen kulkee ryysissä, miksi siis minäkään niin tekisin? Tuloni riittävät ihan säälliseen pukeutumiseen etenkin tilanteessa, jossa minun ei tarvitse rahoittaa mieheni elämää.
Mitem joku voi olla noin tietämätön perheensä/miehensä raha-asioista? Outoa.
Minä olen äärimmäisen epäkiinnostunut kaikesta rahaan liittyvästä, olen aina ollut. Mies jo suhteen alussa nauroi, että ei vielä ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei edes euron tarkkuudella tiedä mitä maitopurkki maksaa, tai 10 000 euron tarkkuudella mitä normiauto maksaa. Mä en ihan oikeasti tajua rahaa, enkä halua siihen tutustuakaan. Toki sen tajusin joskus opiskeluaikana, että oho, eipäs ole enää loppukuuksi rahaa, mutta sitten elin vähällä, ts. söin mitä kaapeista löytyi. Laskut ovat aina olleet mulla suoraveloituksessa. En ikinä edes lue verolappuja mitä mulle tulee, kun en ymmärrä niistä luvuista mitään. Tiedän että olen outo, mutta se sallittakoon mulle? Ei mulla kuitenkaan ikinä ole mitään ulosotossa ollut. Kun miehen kanssa aikanaan yhteen muutimme, päätimme että hän hoitaa laskut yms. raha-asiat, koska ne ei mua kiinnosta enkä ole niissä hyvä, mä hoidan sitten monia muita asioita, esim. olen tosi hyvä remontoinnissa, ruoanlaitossa jne. Meidän avioliitto toimii oikein hyvin näin, eikös se ole tärkein asia?
Ootko töissä, tai ollut koskaan? Jos sulle ehdotetaan 1 euron tuntipalkkaa, suostut varmaan siihen :D?
Tai sit pyydät 50 euron tuntipalkkaa ku
aattelet että "se on varmaan joku normaali.."
:DDDD raukka.
jos miehen tulot pitää lehdestä lukea. "Omat rahat" kyllä meilläkin, mutta kyllä molemmat silti tiedetään toisen rahatilanne.
Olen töissä, oma palkkani riittää minulle. Mies saa käyttää omat tulonsa niin kuin tahtoo. Pienellä paikkakunnalla asutaan, paikallislehdestä näen "kateuslistalta", mitä mies tienaa, mutta en minä niitä rahoja tarvitse.
puolison rahatilanne. Mihin sitä tietoa tarvitsen? Verottajan tiedot kiinnostavat sen verran, että osaa valmentaa lapsia kohtaamaan luokkakaverinsa, joiden kateelliset vanhemmat osaavat opastaa jälkikasvuaan olemaan aika ilkeitä.
no onneks olkoon vaan