Mies kertoi eilen, että olemme saaneet neljän vuoden aikana säästöön melkein 100 000 euroa!

olin 69. Siis meillä ei tosiaankaan pyydetä lupaa, ei mieheltä eikä vaimolta. Fillarin ostossa neuvotellaan esim. onko lapsella ylipäätään tarvetta uudelle pyörälle, mistä se ostetaan halvimmalla ja sovitaan käykö mies vai minä. Ostamme pyörän sieltä mistä sen halvalla saa, mitä järkeä hankkia pyörä X-ominaisuuksilla kaupasta Z kun täsmälleen saman pyörän saa Y-kaupasta halvemmalla. Meillä ei kuitenkaan osteta halvinta pyörää vaan sellainen mikä on laadukas ja kestävä. Meillä ei myöskään rynnätä kauppaan puhumatta toiselle mitään, ettei käy niin että lapsella on 2 fillaria pihassa. Koska lapsi ei tarvitse kuin yhden fillarin kerrallaan. Niin, raha fillariin otetaan yhteiseltä käyttötililtä. Vähän hankala sanoa kumpi sen sitten maksoi. Molemmilla on erikseen säästötilit, samoin kuin lapsillekin on omat säästötilinsä. Epä ihmettele kun nykypäivänä on pikavippifirmoja, niin paljon luottotiedottomia ja taloudellisissa vaikeuksissa painivia ihmisiä kun vaan ostellaan kun sattuu huvittamaan, ilman minkäänlaista suunnitelmallisuutta. Siinäpä teet lapsellesi karhunpalveluksen. Opetat että kaikki pitää saada heti silloin kuin huvittaa, oli varaa tai ei. Ja sinun lapsellasihan ei välttämättä ole varaa. Hänhän oppii että isi ja äippä maksaa, mitäpä minä itseäni vaivaamaan... oppii laiskaksi eikä viitsi opiskella.

Kamalan moni joutuu näköjään pyytämään mieheltään lupaa mihinkään hankintoihin, jos jo lapsen fillarinostosta täytyy neuvotella ja miettiä, että kuka sen ostaa. Jos meillä ollaan vaikka lähdössä lomalle, niin keskustellaan ajankohdasta, sopivasta kohteesta, hotellista, autonvuokrauksesta jne. mutta ei me todellakaan ryhdytä miettimään, että kuka maksaa. Tärkeämpi puhuttava on vaikka se, että mikä olisi hyvä etäisyys rantaan tai halutaanko majapaikaksi hotelli vai villa. te muut nähtävästi keskustelette sitten siitä, että mitä mikäkin maksaa ja sen avulla päätätte, mihin menette. Ja lopuksi laskette tarkasti, että mies maksaa osansa :-).

Mielenkiintoinen malli ajatella, että jos vanhemmat voivat ostaa fillarin, niin lapsesta tulee rahankäyttötaidoton luuseri. Väittäisin, että tismalleen päinvastoin.

Esimerkiksi 15v pojalla osinkotulot ovat jo nyt vähän yli 300 e/kk, vaikka hänellä on vasta itse ostamansa osakkeet hallussaan. Rahasta tarkempaa nuorta saa etsiä ehkä juuri siksi, että hän tietää muita nuoria paljon paremmin, mistä rahat tulevat.

Hän osaa myös laskea todella nopeasti, mikä on pikavippien todellinen vuosikorko eikä erehdy vippejä ottamaan, vaan ennemminkin miettii, kannattaisiko pistää pystyyn oma pikavippifirma.

300e kuussa on aika pieni raha, ei sillä vielä pärjää. Vaikka saisi 3000e osinkotuloja kuussa, ei silläkään vielä mennä kauppaan ostelemaan pyöriä tosta vain. ainakin jos joutuu maksamaan itse asuntolainaa ja muut elämisen menot.

Hyvä jos teillä on järkevä nuori joka ymmärtää rahan arvon ja sen ettei sitä vaan ilmaannu jostakin. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan ole samanlaisia. Hyvin monella ei ole mitään tajua miten rahaa käytetään.

Pointti tässä keskustelussa on mielestäni ollut se , että ap ja jotkut muut naiset ovat täysin kuutamolla oman taloutensa raha-asioista. Eivät varmasti tiedä pätkääkään kuka taloudessa omistaa ja mitä, ja sitten jos ero tulee, ollaan täällä itkemässä kun persepaljaana pakkasessa palellaan lasten kanssa kun mistään ei itse pidetty aikanaan huolta.

Jos meille tulee ero, mieheni saa pitää rahansa itse. Tulen näet toimeen omilla tuloillani ja minulla myös on sen verran omaisuutta, että pärjään hyvän aikaa sen turvin (vaatimattomalla elintasolla, mutta kuitenkin). Jos mies haluaa jotain minulle antaa, niin saa näin tehdä. Jos ei halua niin sitten ei.

Olen jo nyt saanut mieheltä niin paljon, että häpeäisin silmät päästäni jos se ei minulle riittäisi. En ole suhteen aikana ryhtynyt miehen kotihengettäreksi oman elämäni kustannuksella enkä ole luopunut suhteen vuoksi mistään itselleni tärkeästä, joten en tule mahdollisen eron tullessa tarvitsemaan mitään korvauksia menetetystä elämästä.

Olemme kaksi aikuista, itsenäistä ihmistä, jotka valitsevat elää elämäänsä yhdessä, koska näin on hauskempaa. Jos joku päivä ei enää olekaan, niin kumpikin on vapaa lähtemään. Taloudelliset seikat eivät saa muodostua esteeksi.

t. 24

Mies kertoi eilen, että olemme saaneet neljän vuoden aikana säästöön melkein 100 000 euroa! Siis mitäköhän sen palkka oikeesti on, en ole koskaan kysynyt. Itse "loisin" kotona hoitovapaalla. Tuntuu aika hurjalta summalta vaan.

olla se sama henkilö, joka tuolla vastauksissaan kertoo, ettei ole raha-asioista yhtään kiinnostunut ja ei niitä edes ymmärrä.

Miksi sitten teet yleensä aloituksen aiheesta ja miten osaat ihmetellä 4 vuotta ja 100 000 euroa.

Siis mitäköhän sen palkka oikeesti on, en ole koskaan kysynyt. Itse "loisin" kotona hoitovapaalla. Tuntuu aika hurjalta summalta vaan.

Mulle riittää se, että sitä on sen verran ettei tarvitse miettiä mitä voi ostaa ruokakaupasta.

Ilmeisesti meillä on sitten rahaa tarpeeksi.

Käyn kyllä itsekin töissä, mutta meillä ei ole enää lainoja eikä velkoja. Joten rahaa vain kertyy :)

olet palstan ainoa, jonka mies tienaa hyvin? ;)Taitaa ärsyttää kun kukaan ei kauhistele miehesi palkkaa ja et kehtaa livenä kenellekään kuitenkaan lesota. Menehän nyt vaikka pyykkäämään niin ei pikkuruiset aivosi rasitu liikaa varmennuksen laskemisesta.

Jos mua kiinnostaisi lesota palstoilla mieheni palkalla, niin olisin varmaan vähintäänkin opetellut ulkoa sen summan. Vai mitä arvelet? ;)

t. 24

mulla ihan sama, jonkinlainen numero dysleksia. En hahmota enkä muista summia, numeroita etc. sen sijaan muistan paljon muita asioita. Esim jonkun talon numeron muistaminen voi olla aivan mahdotonta, mutta voin vuosienkin jälkeen muistaa miltä se talo näytti ja miten sinne mentiin, vaikka olisin käynyt siellä vain kerran.

Me ollaan ihan tavallisia duunareita ja sama summa saatiin säästöön viidessä vuodessa eikä olla edes varsinaisesti säästetty. Ollaan silti ostettu uusi auto ja matkustettu ulkomailla 2-3krt vuodessa.



Olikohan ne sun miehen tulot sittenkään mitkään tähtitieteelliset...

Mielenkiintoinen malli ajatella, että jos vanhemmat voivat ostaa fillarin, niin lapsesta tulee rahankäyttötaidoton luuseri. Väittäisin, että tismalleen päinvastoin. Esimerkiksi 15v pojalla osinkotulot ovat jo nyt vähän yli 300 e/kk, vaikka hänellä on vasta itse ostamansa osakkeet hallussaan. Rahasta tarkempaa nuorta saa etsiä ehkä juuri siksi, että hän tietää muita nuoria paljon paremmin, mistä rahat tulevat. Hän osaa myös laskea todella nopeasti, mikä on pikavippien todellinen vuosikorko eikä erehdy vippejä ottamaan, vaan ennemminkin miettii, kannattaisiko pistää pystyyn oma pikavippifirma.

300e kuussa on aika pieni raha, ei sillä vielä pärjää. Vaikka saisi 3000e osinkotuloja kuussa, ei silläkään vielä mennä kauppaan ostelemaan pyöriä tosta vain. ainakin jos joutuu maksamaan itse asuntolainaa ja muut elämisen menot. Hyvä jos teillä on järkevä nuori joka ymmärtää rahan arvon ja sen ettei sitä vaan ilmaannu jostakin. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan ole samanlaisia. Hyvin monella ei ole mitään tajua miten rahaa käytetään.

Harva 15v ikäinen maksaa asuntolainaa tai omaa elämistään muutenkaan, koska jo lainkin perusteella vanhempien pitää elättää lapsensa.

Mutta kerro ihmeessä, miten paljon tienaa 15v ikäinen perheessä, jossa vanhemmille raha on yksi pääpuheenaiheista kuten teillä. Annatte lapsellenne noin 4000 e/kk, jotta hän voi maksaa asuntolainansa?