Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että esim Belgiassa ja Kreikassa lapset menevät hoitoon 4kk iässä??
Kommentit (136)
Mielenkiintoinen ketju... Joku kysyi, miten hoitopaikat eroavat maiden valilla. Asun itse Iso-Britanniassa enka Belgiassa, mutta taallakin lapset laitetaan hoitoon nuorina (3-6kk iassa), joten ehka tasta on jotain iloa. On hyva kuitenkin muistaa, etta joka maassa on varmasti hyvia ja huonoja hoitopaikkoja!
Laitoin oman lapseni hoitoon 6kk iassa tyopaikkani vieressa olevaan tarhaan. Lapsia oli yhteensa n. 70 ja heidat oli jaettu ikaryhmiin 3-12kk, 1-2v, 2-3v, 3-4v (esikoulu). Vauvahuoneessa oli yksi hoitaja per kaksi lasta ja mentiin hyvin pitkalle vauvojen ehdoilla (omat unirytmit, ruokailuajat jne). Tassa tarhassa on hyvin tavallista, etta aiti kay toiden lomassa imettamassa lastaan ensimmaiset kuukaudet.
Kun lapseni oppi kavelemaan, han alkoi vierailla seuraavassa huoneessa ja tutustui uuteen "omaan" hoitajaansa noin kuukauden ennen muuttoa. 1-2-vuotiaiden huoneessa oli yksi hoitaja per kolme lasta ja lapsille alettiin tarjota rutiineja - yhteisia hetkia ruokailuun, ulkoiluun ja paivaunille. Myos pottaharjoittelu aloitettiin tassa huoneessa ennen siirtymista seuraavaan huoneeseen. Tassa vaiheessa lapsella oli jo tietty kaveripiiri, ja parhaat kaverit siirrettiin seuraavaan huoneeseen yhdessa, taas kuukauden tutustumisen jalkeen.
2-3-vuotiaiden huoneessa oli yhsi hoitaja per nelja lasta ja selvat paivarutiinit. Suurin osa lapsista nukkui viela paivaunet, ja omat hoitajat lepasivat heidan kanssaan sulassa sovussa patjojen paalla lattialla. Lapsille alettiin tassa vaiheessa antaa enemman vastuita ja vapauksia esikouluun valmistautumiseksi - he muun muassa harjoittelivat oman kasvimaansa hoitoa ja kompostointia ja esikouluun siirtymisen lahestyessa he alkoivat leikkia yhdessa esikoululaisten kanssa 1-2 kertaa viikossa tunnin-pari kerrallaan ja osallistua pyoraretkille kartanon rakennusten ympari.
Esikouluun siirtyminen tapahtui suunnilleen 3 vuoden iassa ja parhaat kaverit siirrettiin taas yhdessa muutaman kaverin ryhmina. Esikoulussa oli enaa yksi hoitaja per viisi lasta ja kuri paljon kovempi kuin edellisissa huoneissa. Oma lapseni jannitti tata siirtymaa ja koki siirtymista helpottavana asiana sen, etta sai halutessaan palata edelliseen huoneeseen "isosena" nayttamaan nuoremmille lapsille esimerkiksi, miten istutetaan porkkanan siemenia tai kaulitaan keksitaikinaa.
En voi kehua tarhan henkilokuntaa tarpeeksi. He ovat patevia ammattilaisia, mutta ennen kaikkea he rakastavat lapsia. Lapseni aloitti syyskuussa kolmannen kouluvuotensa, ja muistelee edelleen tarhaansa ja hoitajiaan lammolla. Kaymme kerran vuodessa viemassa "omille" hoitajille valokuvat ja herkkukorin ja tapaamisissa on aina kyynel silmakulmassa puolin jos toisinkin.
Halpaahan lysti ei ollut - ensimmainen vuosi maksoi reilut 1000 puntaa kuussa, mutta halpeni pikku hiljaa uuteen huoneeseen siirryttaessa niin, etta esikoululaisesta maksoin enaa 500 puntaa kuussa. Toisaalta tiesin lapseni olevan hyvissa kasissa! Bonuksena pystyin viela nakemaan lapseni paivittaisilla ulkoilureissuilla toimistoni ikkunasta :)
Englantilaisen koulujarjestelman taso onkin sitten aivan toinen juttu... Taas voidaan sanoa, etta rahalla saa ja hevosella paasee, mutta valilla toivon palaavani suomalaiseen arkeen, jossa lahes kaikki lapset sentaan oppivat peruskoulun aikana lukemaan ja laskemaan. Vai miten on nykyaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on edelleen Pisa-tulosten huipussa. Se, onko meillä piste enemmän tai vähemmän siellä huippuryhmässä kunakin vuonna ei ratkaise. Olemme esimerkiksi valovuoden edellä Ruotsia ja Yhdysvaltoja.
Esimerkiksi viimeisessä Pisa-tutkimuksessa olimme kolmosia Etelä-Korean ja muistaakseni jonkun Kiinan tietyn kaupunkialueen jälkeen. En nyt mitään mittavaa romahdusta näe. Olimme ykkönen ns. länsimaista.
saaduilla tuloksilla jaksetaan ratsastaa. Suurin osa teista ei edes tieda mita niissa tutkittiin ja miten. Suomi on myos jo pudonnut huipulta.
Miksi taso romahtaa kun suomalaiset menevät yliopistoon? Siellä heidän menestyksensä on vastaavilla mittareilla mitattuna surkeaa.
Edellinen jatkaa... Lapseni tarha valittiin hanen siella ollessaan yhdeksi saarivaltakunnan parhaista ja tilat olivat hyvat. En osaa verrata Suomeen, mutta ehka joku voi valottaa, millaista suomalaisessa paivakodissa olisi? Meilla oli:
* Paarakennus, jossa nelja isoa huonetta (yksi jokaiselle ikaryhmalle), vauvoille lisaksi oman huoneen jatkeena "hiljainen huone", jonne mentiin nukkumaan omassa rytmissa. Isommat lapset nukkuivat kukin omissa huoneissaan lattialla patjojen paalla.
* Rakennuksen yhteydessa oli kaksi aidattua ulkoilualuetta. Pienempi, kattamaton, oli vain esikoululaisten kaytossa. Isompi, katettu, alue oli jaettu aidalla kolmeen osaan niin, etta ikaryhmat saattoivat sateella leikkia ulkona samaan aikaan ilman, etta pienemmat jaivat isompien jalkoihin.
* Rakennuksen edessa vahan matkan paassa olivat kartanon tenniskentat, joita esikoululaiset kayttivat "liikuntatuntien" harjoitteluun.
* Rakennuksen takana oli lasten oma kasvimaa, jossa kasvatettiin tarhan keittioon juureksia, vihanneksia ja salaattia. Kasvimaan lahella puolestaan oli komposti, jonka avulla lapset oppivat kierrattamaan biojatetta.
* Kartanon maat oli aidattu ja lapset tekivat iasta riippumatta 1-2 kavelyretkea. Pienimmat kuljetettiin rintarepuissa tai kaksoskarryissa suurille nurmiaukioille konttaamaan, isommat kavelivat - ja kerran viikossa pyorailivat tai potkulautailivat - kartanon rakennusten ympari kalalampia ja veistoksia ihmettelemaan. Hyvalla saalla lapset saatettiin viedat piknikille heille valmistetulle niittyaukiolle, johon oli sahattu salaman tappamasta puusta matalat poydat ja viela matalammat pallit. Isommat lapset tutustuivat niittyaukiolla myos paikallisiin elaimiin ja kasveihin hoitajiensa opastuksella ja kerasivat materiaaleja (kivia, lehtia, kaarnaa) taideteoksiinsa.
Jalkikateen ajatellen tuntuu melkein, etta vain uima-allas puuttui... Arvaan, etta suomalaiset tarhat ovat keskimaarin karumpia negatiivisesta suhtautumisesta paatellen?
Suomi on edelleen Pisa-tulosten huipussa. Se, onko meillä piste enemmän tai vähemmän siellä huippuryhmässä kunakin vuonna ei ratkaise. Olemme esimerkiksi valovuoden edellä Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Esimerkiksi viimeisessä Pisa-tutkimuksessa olimme kolmosia Etelä-Korean ja muistaakseni jonkun Kiinan tietyn kaupunkialueen jälkeen. En nyt mitään mittavaa romahdusta näe. Olimme ykkönen ns. länsimaista.
saaduilla tuloksilla jaksetaan ratsastaa. Suurin osa teista ei edes tieda mita niissa tutkittiin ja miten. Suomi on myos jo pudonnut huipulta.
Miksi taso romahtaa kun suomalaiset menevät yliopistoon? Siellä heidän menestyksensä on vastaavilla mittareilla mitattuna surkeaa.
löytyy päiväkoti, jonne voisi viedä 3 kk:n ikäisen vauvan? Tai perhepäivähoitaja? Kai sitä tarjontaa jossain on, kun kysyntää tuntuu olevan tämän keskustelun perusteella.
Jostain syystä en osaa kuvitella, että Suomessa joku työnantaja antaa työntekijänsä häipyä töistä muutaman kerran päivässä imettämään lasta. Jos hoitopaikkaan on parinkymmenen minuutin matka, niin eipä siinä päivän mittaan kovin tehokkaasti ehdi töitä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa pitka ketju. Vastaan nyt kuitenkinvain ihan alkuperaiseen kysymykseen.
Belgiassa on tavallista, etta lapset menevat hoitoon 3-6kk iassa. Omat lapseni ovat olleet hoitoon mennessa noin puoli vuotiaita.
Kaikenkaikkiaan olen tyytyvainen takalaiseen paivakoti/koulusysteemiin. Olisin ollut mielellani kotona lasten kanssa hieman pidempaan, mutta se oli miltei mahdotonta. Ja onneksi lapsilla oli kiva paivakoti ja sitten loytyi mukava koulu.
Jokaisessa systeemissa on hyvat ja huonot puolet.
vasta 7 vuotiana kun muualla mennään jo 3-4vuotiaina. Jo oppimistulokset osoittavat, että näissä maissa, missä mennään 3 vuotiaina kouluun, oppimistulokset ovat paljon parempia kuin Suomessa.
Suomella olisi paljon oppimista muista maista.
Pelkästään PISA osoittaa sen. Ja, luin tutkimuksesta, jossa testattiin suomalaisia lapsia ja näitä 4-5 vuotiaana koulunsa aloittaneita lapsia, ja tulos oli, että suomalaiset lapset olivat 9-vuotiaana kirineet nämä aikaisin koulunsa aloittaneet kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on edelleen Pisa-tulosten huipussa. Se, onko meillä piste enemmän tai vähemmän siellä huippuryhmässä kunakin vuonna ei ratkaise. Olemme esimerkiksi valovuoden edellä Ruotsia ja Yhdysvaltoja.
Esimerkiksi viimeisessä Pisa-tutkimuksessa olimme kolmosia Etelä-Korean ja muistaakseni jonkun Kiinan tietyn kaupunkialueen jälkeen. En nyt mitään mittavaa romahdusta näe. Olimme ykkönen ns. länsimaista.
saaduilla tuloksilla jaksetaan ratsastaa. Suurin osa teista ei edes tieda mita niissa tutkittiin ja miten. Suomi on myos jo pudonnut huipulta.Miksi taso romahtaa kun suomalaiset menevät yliopistoon? Siellä heidän menestyksensä on vastaavilla mittareilla mitattuna surkeaa.
Että Suomessa opiskelu on lähes ilmaista vrt moneen muuhun maahan saarikka Iso-Britannia ja USA. Ei tartte tsempata, että saisi hyvän työpaikan-=korkea palkka, millä maksaa opintolainaa pois ;)
Vitsi vitsinä, mutta ehkä pieni totuuden jyvänen siinäkin.
Huono opetus? Vääränlainen oppilasaines?
Mikä tutkimus tämä on, joka kertoo, että suomalaiset yliopisto-opiskelijat olisivat "tyhmempiä"?
Mielenkiinnosta kyselen
Meillä yliopistot on tasalaatuisia. Monissa maissa on oikeasti kova taso joissain ja sitten taas niitä, jotka on meidän peruskoulutasoa.
Se on totta, että yliopisto-opintoja on jouduttu helpottamaan vuosien saatossa. Mä väitän, että se johtuu siitä, että mitään ei jakseta/haluta tehdä nykyään. Peruskoulu opettaa siihen, että opettaja tekee jippoja, jotta lapset oppisi. Se toimiikin silloin, kun on energinen, pedagogisesti taitava ja kunnianhimoinen opettaja. Yliopistossa taas alkaa oman työn merkitys kasvaa ja se on meillä hakusessa.
Itse opiskelen toista tutkintoa yliopistossa melkein 20 vuoden tauon jälkeen. Mielestäni opiskelijapopula on muuttunut kovasti. Ovat energisiä, seurallisia ja monin osin tosi mukavaa nuorisoa. Eniten ihmetyttää se, että kaikkeen on aina joku muu syyllinen. Kun ei päästä kursseista läpi, on kurssissa vika ja syytetään luennoitsijaa siitä, että ei valmistuta. Ei tule mieleenkään katsoa itseä peiliin ja panostaa hommaan enemmän. Ja nykyään tuo rutina menee läpi. Luennoitsijat keksii keinoja, joilla saisi päästettyä porukan läpi. Samoin jos ei olla oikealla kurssilla oikeana vuonna, valitetaan, että joku ohjaava opettaja ei ole kertonut asiasta. Ennen se oli omalla vastuulla tavata opinto-oppaasta asiat.
Hyvä esimerkki on siinä, kun valmistumassa oleva tyyppi tulee rutisemaan jostain ekan vuoden pakollisesta tilastokurssista ja vaatii, että hänet pitää päästää läpi tai muuten se kurssista vastaava on syyllinen siihen, ettei valmistu. Mieleen ei tullut aikaisemmin mennä kurssille tai yrittää edes suorittaa sitä ensin. Ei, ei. Vaihtoehto on se, että mennään juuri valmistumisen alla ja todetaan vaan, että "mun valmistuminen on nyt tästä kiinni".
Miksi taso romahtaa kun suomalaiset menevät yliopistoon? Siellä heidän menestyksensä on vastaavilla mittareilla mitattuna surkeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan onnellinen kun vei lapsen hoitoon 3 kuukauden iässä ja pääsi palaamaan töihinsä. Lapsi on kuulemma jossain yksityisessä paikassa. Viihtyy hyvin ja kaikki on mennyt hyvin.
Oli aivan kauhuissaan siitä, että Suomessa lapset joutuvat olemaan kotona 3 vuotiaksi asti. Ihmetteli, että miten suomalaiset lapset edes oppivat mitään.
No, jos Pisa-tuloksiin on uskominen niin kyllähän ne oppivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan onnellinen kun vei lapsen hoitoon 3 kuukauden iässä ja pääsi palaamaan töihinsä. Lapsi on kuulemma jossain yksityisessä paikassa. Viihtyy hyvin ja kaikki on mennyt hyvin.
Oli aivan kauhuissaan siitä, että Suomessa lapset joutuvat olemaan kotona 3 vuotiaksi asti. Ihmetteli, että miten suomalaiset lapset edes oppivat mitään.No, jos Pisa-tuloksiin on uskominen niin kyllähän ne oppivat.
on ihan onnellinen kun vei lapsen hoitoon 3 kuukauden iässä ja pääsi palaamaan töihinsä. Lapsi on kuulemma jossain yksityisessä paikassa. Viihtyy hyvin ja kaikki on mennyt hyvin.
Oli aivan kauhuissaan siitä, että Suomessa lapset joutuvat olemaan kotona 3 vuotiaksi asti. Ihmetteli, että miten suomalaiset lapset edes oppivat mitään.Onhan se ihan kamalaa kun joutuu olemaan kotona isän tai äidin ja ehkäpä jopa sisarusten kanssa. Mieluumminhan ne lapset menevät huutamaan kilpaa päiväkotiin ja oppimaan viidakon lait.
Kumman lapsen tunne-eelämä on tasapainoisempi.Sen joka roudattiin säilöön yksi vuotiaana vai sen joka sai olla lapsena kotona.Suomalaiset teinit ovat masentuneimpien joukossa, belgarit eivät.
Suomalaisten nuorten miesten yleisin kuolinsyy on itsemurha, muualla Euroopassa nain ei ole....
Itse olen muuten mennyt hoitoon 9kk:n iassa ja ihan hyva minustakin on tullut:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan onnellinen kun vei lapsen hoitoon 3 kuukauden iässä ja pääsi palaamaan töihinsä. Lapsi on kuulemma jossain yksityisessä paikassa. Viihtyy hyvin ja kaikki on mennyt hyvin.
Oli aivan kauhuissaan siitä, että Suomessa lapset joutuvat olemaan kotona 3 vuotiaksi asti. Ihmetteli, että miten suomalaiset lapset edes oppivat mitään.No, jos Pisa-tuloksiin on uskominen niin kyllähän ne oppivat.
ehtivät kartuttamaan tietojaan ja taitojaan. Sosiaalisuudessa tosin jäävät usein huonolle tasolle. Keskustelemisen ja argumentoinnin taidot ovat yllättävän usein auttavat. Sen huomaa kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa sekä ihan tavallisessa kanssakäymisessä ja sosialisoinnissa. Suomalaiset ovat vaivaantuneita ja aina hyvin hiljaisia kaikkiin muihin nähden.
Suomalaiselta lasta kun tervehtii ja kysyy kuulumisia, yleinen ja ihan sallittu reaktio on olla vastaamatta ja piiloutua äidin jalkojen taakse. Se kummaksuttaa muita ihmisiä valtavasti.
Mutta fiksua porukkaa tiedollisesti.
tämä suurten ikäluokkien luoma järjestys, että lapset voi hoitaa 3v.kotiin, on epäonnistunut. Nyt kun he ovat eläkeiässä, ovat onneksi huomanneet, että tämä ei toimi. Koko systeemi pitäisi purkaa ja palata entiseen, missä äitiysloma oli 3 kuukautta.
Lapselle ei tee hyvää olla kotona kahden äidin kanssa. Seimi, mihin joskus on lapsia viety, on hyvä paikka lapselle ja oppii siellä sosiaalisuutta.
Suurten ikäluokkien luoma hoitovapaa on järjetön ratkaisu ja nyt kun he ovat nähneet tulokset ja ovat silti päättäjinä valta-asemassa, toivon, että järki palaisi ja he purkaisivat systeemin.
No jos äiti on huonoin mahdollinen hoitaja lapselleen, niin eikö vauvat voisi ottaa huostaan ammatti-ihmisten hoidettaviksi jo suoraan synnytyslaitokselta, etteivät pääsisi kieroon kasvamaan?
Suomi on edelleen Pisa-tulosten huipussa. Se, onko meillä piste enemmän tai vähemmän siellä huippuryhmässä kunakin vuonna ei ratkaise. Olemme esimerkiksi valovuoden edellä Ruotsia ja Yhdysvaltoja.
Esimerkiksi viimeisessä Pisa-tutkimuksessa olimme kolmosia Etelä-Korean ja muistaakseni jonkun Kiinan tietyn kaupunkialueen jälkeen. En nyt mitään mittavaa romahdusta näe. Olimme ykkönen ns. länsimaista.