Onko totta että esim Belgiassa ja Kreikassa lapset menevät hoitoon 4kk iässä??
Kommentit (136)
Belgialaisia on reilut 10 000 000. Näistä pedofiilejä oli muutama. "Karmea pedofiilimaa".
Mullakin muuten tuli Belgiasta heti mieleen ne pedofiilit ja kellareihin teljetyt ja murhatut lapset. Siinäpä meille mallimaa.
tulee mieleen itsemurhatilastot, viinankäyttö, mielenterveysongelmaisten määrä, huostaanotettujen lasten määrä, Eerikan murha, äiskä ja iskä, jotka raiskasivat vauvaikäisiä ja myivät livekuvaa netissä, Jammu-setä, opettajia pahoinpitelevät alakouluikäiset, pussikaljalapset jne. jne. Jää kyllä vähän joku vanha, yksisilmäisesti tehty PISA vähän varjoon...
tulee mieleen itsemurhatilastot, viinankäyttö, mielenterveysongelmaisten määrä, huostaanotettujen lasten määrä, Eerikan murha, äiskä ja iskä, jotka raiskasivat vauvaikäisiä ja myivät livekuvaa netissä, Jammu-setä, opettajia pahoinpitelevät alakouluikäiset, pussikaljalapset jne. jne. Jää kyllä vähän joku vanha, yksisilmäisesti tehty PISA vähän varjoon...
Tulee myös mieleen nämä lukuisat kouluampumiset, sekä tämä Hyvinkään ampuja. Nuoret miehet voivat todella pahoin.
En jaksa lukea koko ketjua, mutta eiköhän useimmissa maissa vielä muutama vuosikymmen sitten naiset jääneet kotiin, kun saivat lapsia. Näin laajamittaisen päivähoidon vaikutuksia ei vielä siis voida arvioida... Eihän kaikki tupakkaa polttavatkaan sairastu syöpään, vaikka riski kasvaa melkoisesti. Tuo vertaus on poimittu psyk. prof. Liisa Keltikangas-Järviseltä.
Päivähoidon vaikutuksesta on tosin olemassa useita ulkomaisia ja kotimaisiakin tutkimuksia, joihin voin tutustua esim. Keltikangas-Järvisen uusimmassa kirjassa Pienen lapsen sosiaalisuus. Teos on varsin helppoluikuinen.
Ja sitten se varsinainen ydin. Niin kauan kuin täällä kinataan kotihoidon ja päiväkodin paremmuudesta, kukaan ei keskity parantamaan päivähoidon laatua! Jaksetaan vain uskotella, että jompi kumpi vaihtoehto on niin paljon perempi, ja samaan aikaan lapsia tungetaan ylisuuriin ryhmiin eikä kukaan huolehdi oikeasta ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta! Tässä kohtaa suosittelen luettavaksi lastentarhaopettejia kouluttavan Marjatta Kallialan Lapsuus hoidossa-kirjaa.
tulee mieleeni, että jos lastentarhanopettajia ja -hoitajia oikein kirjojen avulla koulutetaan ajatukseen, että päivähoito on pienille lapsille huono asia, kuinka he voivat tuossa kutsumusammaissaan työskenellä täysipainoisesti. Tuohan voi heikentää hoidon laatua, kun jatkuvasti syyllistävät mielessään lasten vanhempia ja säälivät noita hoitoon tuotuja lapsia? Kannattaisiko koulutuksessa panostaa johonkin muuhun?
t. Töissäkäyvä äiti (vaihtoehtona voisin toki elää sosiaalituilla ja saada siitäkin kurat niskaani?), lapsen vein hoitoon tosin "vasta" 2-vuotiaana
tulee mieleen itsemurhatilastot, viinankäyttö, mielenterveysongelmaisten määrä, huostaanotettujen lasten määrä, Eerikan murha, äiskä ja iskä, jotka raiskasivat vauvaikäisiä ja myivät livekuvaa netissä, Jammu-setä, opettajia pahoinpitelevät alakouluikäiset, pussikaljalapset jne. jne. Jää kyllä vähän joku vanha, yksisilmäisesti tehty PISA vähän varjoon...
Tulee myös mieleen nämä lukuisat kouluampumiset, sekä tämä Hyvinkään ampuja. Nuoret miehet voivat todella pahoin.
Kaikki perhesurmat, joissa isät ovat tappaneet omat lapsensa sekä puolisonsa, joskus itsensäkin. Näitä tapahtuu siellä kokoajan enemmän ja enemmän.
joka oli ilman hallitusta miltei 2 vuotta. Se siis niistä sosiaalisista taidoista. Neuvotella eivät ainakaan osaa. Pohjoinen Belgia kun kyykkää, niin koko maa kaatuu. Eteläisen Belgian ihmisten tuottavuus ei ole edes nolla, se on miinuksella.
Miten se on mahdollista, maassa pitäisi olla tämän ketjun mukaan pilvin pimein sosiaasesti taitavia ulospäinsuuntautuvia huippuosaajia? Koska ovat saaneet laadukasta varhaiskasvatusta jo 4 kk iästä lähtien.
Moni palstalainen voisi tutustua erilaisiin eurooppalaisiin hallintorakenteisiin vaikka sosiaalipolitiikan kautta. Kyllä keski-Euroopan rakenteet ovat konservatiivisia ja perhekeskeisiä. Tarkoittaen, että esim. työlainsäädäntö on rakentunut miesten pärjäämisen edellitysten parantamiseksi.
Miten se on mahdollista, maassa pitäisi olla tämän ketjun mukaan pilvin pimein sosiaasesti taitavia ulospäinsuuntautuvia huippuosaajia? Koska ovat saaneet laadukasta varhaiskasvatusta jo 4 kk iästä lähtien.
eivät ole aikanaan olleet "varhaiskasvatuksen" piirissä, vaan kotiäitien kanssa kotona. Eiköhän tuo naisten työssäkäynti ole lisääntynyt merkittävästi vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana?
Miten se on mahdollista, maassa pitäisi olla tämän ketjun mukaan pilvin pimein sosiaasesti taitavia ulospäinsuuntautuvia huippuosaajia? Koska ovat saaneet laadukasta varhaiskasvatusta jo 4 kk iästä lähtien.
eivät ole aikanaan olleet "varhaiskasvatuksen" piirissä, vaan kotiäitien kanssa kotona. Eiköhän tuo naisten työssäkäynti ole lisääntynyt merkittävästi vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana?
yhteiskunnallisiin regiimeihin ja niiden esiintymiseen Euroopan eri kolkissa. Keskinen Eurooppa kuuluu siihen konservatiiviseen regiimiin ja hallintorakenteet eivät todellakaan tähtää naisten tasa-arvoon työmarkkinoilla. Mutta tässä en ala sun kanssa enempää vääntämään, keskustelusta ei tulisi tasa-arvoista.
Mutta ehkä nämä mutut kuuluu olnnaisena osana av:n keskustelukulttuuriin. Koska minä ja mun kummin kaima tunnetaan kaksi belgialaista niin kyl me oikeesti hei tidetään nää jutut.....
Kannattaa tosiaan ensin lukea ko. kirjat.
Pitäisikö alan koulutuksen jättää huomiotta alan tutkimustulokset?! Ja luottaa vain mutu-meininkiin... Mihinköhän tämä johtaisin esim. ravitsemustieteen kohdalla. Kukaan täysijärkinen ei tuollaista ainakaan kehtaisi esittää millään muulla alalla kuin lastenkasvatuksessa!
asuu kaksi erilaista kulttuuria, flanderit ja walloonit. Näiden kahden kulttuurin aiheuttamat skismat, siitä koitunut hankala hallintorakenne ja useiden virallisten kielten asemat vaikeuttavat yhteiskuntaa ja sen toimivuutta. Tällä ei nyt kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, miten ihmiseen vaikuttaa lapsena ympärillä ollut hoitoympäristö.
Koetetaan pitää keskustelu lastenhoidon laadussa niin kotona kuin päiväkodissa. Eikä mennä koulusurmaaja, pisa-tutkimus, Kreikan talous -linjalle.
Miten se on mahdollista, maassa pitäisi olla tämän ketjun mukaan pilvin pimein sosiaasesti taitavia ulospäinsuuntautuvia huippuosaajia? Koska ovat saaneet laadukasta varhaiskasvatusta jo 4 kk iästä lähtien.
eivät ole aikanaan olleet "varhaiskasvatuksen" piirissä, vaan kotiäitien kanssa kotona. Eiköhän tuo naisten työssäkäynti ole lisääntynyt merkittävästi vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana?
yhteiskunnallisiin regiimeihin ja niiden esiintymiseen Euroopan eri kolkissa. Keskinen Eurooppa kuuluu siihen konservatiiviseen regiimiin ja hallintorakenteet eivät todellakaan tähtää naisten tasa-arvoon työmarkkinoilla. Mutta tässä en ala sun kanssa enempää vääntämään, keskustelusta ei tulisi tasa-arvoista.
Mutta ehkä nämä mutut kuuluu olnnaisena osana av:n keskustelukulttuuriin. Koska minä ja mun kummin kaima tunnetaan kaksi belgialaista niin kyl me oikeesti hei tidetään nää jutut.....
Belgin nykyhallituksen saamattomuus ole varmaankaan kiinni siitä, että lapsena nuo ihmiset olisivat olleet päivähoidossa 4 kuukautusista saakka. En ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin siihen, että pääsääntöisesti 60-80-luvuilla Belgiassa(kin) lapset olivat kotiäitien hoidossa.
Tastahan kehkeytyikin taas varsinainen helmi.
Teidan mukaan aidit tosiaan ovat vastuussa aivan kaikesta, jopa nykyisesta talouskriisista.
Eipa ihme etta aiteja joskus vasyttaa.
kaikki odottavat vanhalta naiselta, että se hempeilisi, että olisipa saanut olla enemmän lasten kanssa. Se ei ole totta, mutta kukaan ei uskalla rehellisesti sanoa, että kotona olo lasten kanssa oli hukkaanheitettyä hommaa ja tylsää ja olisi toivonut koko ajan, että saisipa olla töissä enemmän.
Miehet uskaltavat sanoa suoraan, että ura oli tärkeämpi kuin lapset ja eivät kadu sitä. Jos nainen sanoo näin, niin hänet lynkataan.
Siksi naiset vanhana muka vinkuvat, että olisipa saanut olla lasten kanssa enemmän. Se vain on kulttuurisisonnaisesti odotettua naisilta.
Itse olen tyytyväinen, että lähdin töihin kun lapset ovat olleet 6 kuukautta. Mummo on heitä hoitanut ja 10 kuukauden iässä jokainen on mennyt päiväkotiin ja terveitä ja sosiaalisia pärjääjiä ovat. Kukaan ei ole mikään mettäperäläinen mykkä jöpöttäjä, kuten kotiäitien mammanpennut ovat.
Rohkeasti vain naiset ajattelemaan omaakin elämää. Naisen tehtävä ei ole uhrata omaa elämäänsä lasten takia.
Kun kuuntelee miehiä, kukaan ei itse vanhana sitä, että vietti liian vähän aikaa lasten kanssa. Kaikki miehet ovat ylpeitä urastaan ja siitä, että tekivät paljon töitä. Miehillä ei ole tapana surra sitä, että lapsien lapsuus hurahti ohi sinä aikana, kun he tekivät työnantajalle pitkiä päiviä.
Miesten ei tarvitse tuhlata elämäänsä lastenhoitoon ja viettämällä aikaa omien lasten kanssa. Heidän ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa, jos eivät haluaa olla omien lasten kanssa. Miesten työuraa arvostetaan ja en ole ikinä kuullut kenenkään miehen volisevan ja katuvan sitä, että pani työn lastensa edelle.
Olisi se helppoa jos olisi munat jalkojen välissä. Voisi rauhassa keskittyä uraan ja rahan tienaamiseen, eikä tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa lasten tulevaisuudesta ja kasvatuksesta ja sitiä, miten niille käy.
Tässä vuosien varrella on tullut luettua vaikka minkä patun syntymäpäivähaastetteluja ja lähes jokainen suree, että voivoi kun kaduttaa se, että lasten ollessa pieniä tuli tehtyä vain uraa. Sitten eläkepäivillä kaikki hyvitetään sillä, että hyysätään lapsenlapsia.
Mullakin muuten tuli Belgiasta heti mieleen ne pedofiilit ja kellareihin teljetyt ja murhatut lapset. Siinäpä meille mallimaa.
menevät jo varhain päivähoitoon, MUTTA hoitopäivät kestävät useimmilla lapsilla kouluikään asti keskimäärin 3h päivässä.
Päivähoito on lähinnä kerhomaista toimintaa, jonka tarkoituksena on helpottaa kotona olevien äitien, isien tai isovanhempien työtaakkaa.
Toki monet äidit käyvät myös töissä, mutta suomalaisittan nämäkin työpäivät kuulostavat enemmän harrastetoiminnalta kuin oikeilta työpäiviltä.
Jos nainen oin OIKEASTI kokopäivätyössä, niin mies tekee usein joustavampaa työpäivää, isovanhemmat huoltavat lastenkasvatuksen ja siivooja on itsestäänselvyys.
ja kyennyt hoitamaan lapsiasi. Suurimmalla osalla nuoria perheitä ei ole tällaista mahdollisuutta.
"Itse olen tyytyväinen, että lähdin töihin kun lapset ovat olleet 6 kuukautta. Mummo on heitä hoitanut ja 10 kuukauden iässä jokainen on mennyt päiväkotiin.."
ja mua kiinnostaisi näissä myös se, että kuinka moni lapsi eri keski-euroopan maissa (ja USA:ssa) oikeasti on kodin ulkopuolisessa hoidossa alle vuoden (tai alle 6kk) vanhana. Äitiysloman pituus on yksi asia, mutta olen ymmärtänyt, että kotiäitiys/rouvuus on keski- ja etelä-euroopassa ja USA:ssa paljon yleisempää kuin pohjoismaissa. Eli kuinkakohan suuri osuus perheistä esim. Saksassa, Belgiassa ja USA:ssa oikeasti käyttää vain tuon 3kk äitiysloman?
menevät jo varhain päivähoitoon, MUTTA hoitopäivät kestävät useimmilla lapsilla kouluikään asti keskimäärin 3h päivässä.
Päivähoito on lähinnä kerhomaista toimintaa, jonka tarkoituksena on helpottaa kotona olevien äitien, isien tai isovanhempien työtaakkaa.Toki monet äidit käyvät myös töissä, mutta suomalaisittan nämäkin työpäivät kuulostavat enemmän harrastetoiminnalta kuin oikeilta työpäiviltä.
Jos nainen oin OIKEASTI kokopäivätyössä, niin mies tekee usein joustavampaa työpäivää, isovanhemmat huoltavat lastenkasvatuksen ja siivooja on itsestäänselvyys.
vielä syntyessäni 60-luvulla, joten en ihmettele.
Ihan normaalia siis. Äitini kävi mua imettämässä ruokatunnilla.
Belgiassa ei ainakaan ole lyhyet työpäivät verrattuna Suomeen, eikä täällä ole mikään kotiäitikulttuuri tosiaan valloillaan.
Täällä lapset menevät 4kk ikäisinä aivan pienille 3kk-1,5v suunnattuihin päiväkoteihin. Vanhempien työpäivät ovat yleisimmillään 9-18.
Se on täällä täysin normi. Toimii hyvin, aivan kuten Suomessa toimii sikäläinen malli. Tärkeää olisi myöntää, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa ja toimivaa mallia, vaan niitä on useita.
Belgiassa lapset eivät mene siitä rikki, että ovat varhain hoidossa, eivätkä lapset Suomessa siitä, että ovat vain kotona.
hoitoon menon ajankohta vaan se millaista lapsen saama hoito on. Millainen on belgialainen päiväkoti? Millaisia ovat ryhmäkoot?
Kun katson omia valokuvia päiväkodista 70-luvulta, näyttää ryhmät tosi pienille ja useita hoitajia jne.
Kun nyt vien omia lapsia päiväkotiin niin totuus on se, että paikalla on yksi tai kaksi hoitajaa ja 22 lasta. Se kolmas hoitaja on vasta tulossa, kahvilla, syömässä, kokouksessa jne. Ensimmäisenä töihin tullut hoitajan pääsee kotiin aikaisin iltapäivällä jne. Hoitajia on kolme paikalla klo 10-14 ja silloin lapset syövät ja nukkuvat suuren osan ajasta.
Pienten ryhmässä meteli oli kamala, ihan oman lapsenikin mukaan. Oli siellä 2v 10kk - 3v 8 kk ikäisenä ja osasi hyvin kertoa päivistään siellä. Oppi muuten kotihoidossa puhumaan hyvin :D
Kotona hoidin lapsia kunnes pienempi oli tuon 2v10 kk. Molemmat kehittyivät nopeasti, oppivat uusia asioita. Neuvolassa keräsivät kehuja taidoistaan. Isompi osasi laskea 4 v iässä, lukea kun täytti 5v, puhui jo hyvin 1 v iässä jne.
Harrastuksissa ja kerhoissa on käyty 2 v alkaen. Lisäksi on ollut kavereita, puistossa oloa jne normaalia kotiarkea.
Verrattuna päiväkotiin... molemmat lapset viihtyivät paremmin kotona! Heillä oli mihin verrata. Jos viet lapsen alle 1 v iässä hoitoon -mihin lapsi vertaa??? Ei mihinkään. Omani menivät hoitoon vajaa 3 v ja vajaa 6 v iässä. Osaavat verrata kotona ja tarhassa olemista. Kyllä koti vei voiton, vaikka tarhassa oli kivojakin asioita ja kivoja kavereita.
Kotonakin voi tehdä vaikka mitä. Ihan samat asiat on mahdollista oppia kotona. Askartelua, laskemaan, lukemaan, pelaamaan, leikkimään, ulkoilemaan, harrastuksissa on samanikäisiä, kavereita on puistoissa jne.
Meille on tulossa kolmas nyt ja odotan taas että minulla on aikaa omille lapsille. On täysin eri asia paahtaa 8 tuntia päivässä töissä ja työmatkat päälle. Sen jälkeen pusertaa kotityöt ja yrittää vielä ehtiä huomioida lapset.
En sano etteikö siinäkin normaaleja lapsia kasva, mutta kyllä omat lapset tuntee paremmin heitä hoitaessaan. On täysin eri asia olla kotona kuin vain illat lasten kanssa. Minulla on molemmista kokemusta.
Odotan kesää innolla. Esikoinen on lomalla koulusta ja pienempi tarhasta. Voidaan viettää mukava kesä. Syksyllä isomman ei tarvitse olla yksin koulupäivien jälkeen. Pienemmälle riittää päiväeskari. Harrastuksiin ehditään paremmin ja ei ole ainainen kiire töiden, tarhan, harrastusten jne välillä.
Suomalaisten lasten ja nuorten pahoinvoinnin synnyttää mielestäni aikuisten itsekkyys. Päiväkoti ei ole pahaksi lapselle jos päivät ovat kohtuullisia ja vanhemmat jaksavat työpäivän jälkeen muutakin kuin katsoa tv:tä. Lapselle pitää olla läsnä. Mutta hyvin usein se suorittaminen vie voiton. Aikuisella kun on oikeus harrastaa työn lisäksi, viettää laatuaikaa puolison kanssa jne.
Kuinka paljon oikeasti työssä käyvä ehtii huomioida lapsia, varsinkin tilanteessa jossa heitä on useampi???
Oma kokemukseni on, että hyvin vähän. Olen töissä 8.30-16.30 ja olen kotona 17.30. Jos lapsella on harrastus niin se vie osan illasta. Ehdin olla lapsen kanssa ehkä klo 19-20, jonka jälkeen on iltapuuhat. Entäpä kun vielä teen ne kotityöt siinä 19-20 ajalla???
Lapselle jäävä aika on? Minuutteja?
Jos olen kotona hoitamassa lapsia vievät kotityöt pari tuntia ja loppuaika on täysin mahdollista olla vain lasten kanssa! Ero on oman kokemukseni mukaan huima.
Tässä vuosien varrella on tullut luettua vaikka minkä patun syntymäpäivähaastetteluja ja lähes jokainen suree, että voivoi kun kaduttaa se, että lasten ollessa pieniä tuli tehtyä vain uraa. Sitten eläkepäivillä kaikki hyvitetään sillä, että hyysätään lapsenlapsia.
Mullakin muuten tuli Belgiasta heti mieleen ne pedofiilit ja kellareihin teljetyt ja murhatut lapset. Siinäpä meille mallimaa.