Hyvä äiti tietää lasten lelujen nimet.

äidit ostavat ne lelut, joten olis aika outoa, jos ei tietäisi mitä ostaa. Eri asia, jos elelee vanhempien siivella ja mummi ja ukki ostavat kaikki lelut lapsille.

pitäisi ostaa lapsille leluja? Eikö teille muka tule tarpeeksi synttäri-, nimppari- ja joululahjoista sekä kummien ja mummien yllätyslahjoista ja tuliaisista yms.?

vai sitä, että pupun nimi on "Kaapo" ja nalle taasen "Nallukka"?

tai yllätyslahjoja, niin se jo kertoo aika paljon heidän vanhemmuudestaan...

kaikkien villityksien merkeistä, mutta lasten leluilleen antamat nimet toki tiedän.



Mielestäni lapsille ei myöskään juuri tarvitse leluja ostella. Kuten ylempänä joku totesikin, yksiltä kaverisynttäreiltä tulee helposti kymmenisen lahjaa, siihen vielä sukulaisten antamat, joulun pakettiröykkiöt ym. Leluja on ja tulee enemmän kuin tarpeeksi.

s vanhemmat eivät osta lapsilleen leluja tai yllätyslahjoja, niin se jo kertoo aika paljon heidän vanhemmuudestaan...

Että lapsille annetaan mieluummin yhteistä aikaa, elämyksiä ja kokemuksia sekä rakkautta?

En osta leluja miltei koskaan. Joskus olen kirpputorilta napannut jonkin, minkä uskoin olevan erityisen mieluista. Samoin Ikeasta olen kerran tuonut pehmot tuliaiseksi. Matkoilta tuon muuta kuin leluja.

Eikä kyllä tarvitse pelätä, että lapset olisivat jotenkin leluvajeessa! Kyllä on leluja joka lähtöön, niin että eivät kaikkia muista! Fiksua vanhemmuutta se vaan on, että ei opeta turhaan shoppailuun ja tavaraan hukuttautumiseen.

Ennemmin voisi ihmetellä, että mikä on vikana perheessä, jossa kaikkien vuotuisten lahjojen lisäksi vielä tuntuu siltä, että lisää tavaraa on saatava? Vai eivätkö he saa lasten ystäviltä ja sukulaisilta leluja lahjoiksi? Me ainakin saamme iham muutenkin vaan, niiden lisäksi vielä.