Koiraongelma vai ongelmakoira - Mitä tekisit?

Melkein pelotti klikata tätä ketjua auki kun luin otsikon, yleensä näihin tulee kaikki menneisyyteen jämähtäneet pakonomaisesti koiria alistavat neuvomaan, mutta nythän ap onkin saanut todella paljon hyviä vinkkejä :)



Jos vaikuttaa siltä, että koira kiihtyy hälinästä/yllättävistä tilanteista /tms. niin sen kanssa voi ihan harjoitella rauhoittumista. Englanniksi jos etsit tietoa niin sitä löytyy paljon, ja koska naksutin on teille tuttu niin sitä kannattaa käyttää tässäkin apuna. Eli koiraa voi palkita kaikesta rauhallisesta, jopa silmien levollisesta asennosta.



Yksi harjoitus mitä olen oman kiihtyväisen koirani kanssa tehnyt on sellainen, missä koiraa vuoronperään opetetaan rauhoittumaan ja innostumaan. Alussa sitä innostusta tosin lisätään vain vähän ettei mene överiksi, innostuksen ja touhuamisen pitää olla sellaista että korvat pysyvät kuitenkin vielä mukana ja koira on rento eikä stressaantunut. Esim. harjoittelee ensin erikseen koiran kanssa "oma peti" -käskyä (peti, paikka tms. sopiva sana) jolla koira osaa mennä pedilleen tai jollekin tietylle matolle. Harjoitellaan että siinä ollaan ihan rauhassa ja rentona. Sitten kun koira osaa sen, siirrytään tuohon vuorotteluun, eli välillä pyydetään koira pediltä pois ja innostetaan leikkiin, vaikka vetoleikkiin tai juoksemaan tai mitä vaan riehakkaampaa (jos koira on tosi nopeasti kiihtyvää sorttia alussa voi leikkikin olla jotain rauhallisempaa). Ja pienen hetken jälkeen koira taas pedilleen rauhoittumaan jne. Koira oppii että kesken kaiken kiihtymyksen ja kuumimmankin leikin voi (ja että se pystyy) mennä pedille tai jonnekin sopivaan paikkaan rauhoittumaan.



Toinen harjoitus on sellainen, missä koira pysyy koko ajan pedillään/matolla. Ihminen (ja myöhemmässä vaiheessa vaikka useampikin) alkaa tehdä kaikkea hassua ja kiihdyttävää siinä ympärillä, ensin ihan vaikka vaan kävellä, sitten tömistellä tai hyppiä hieman, juosta, pomppia, laulaa, kiemurrella tai ihan mitä vaan keksiikin. Ja koko ajan koiraa palkitaan siitä, että pysyy rauhallisena, vaikeustasoa lisätään vähitellen sen mukaan mitä koira kestää eli koskaan ei saisi koiraa kiihdyttää niin paljoa että se ryntäisi pediltä pois tai alkaisi haukkua tms.



Tuntuu hassulta mutta on loppujen lopuksi aika hauska harjoitus, ja kovasti kiihtyvän koiran kanssa auttaa kyllä paljon. Ja näitä kannattaa harjoitella eri huoneissa ja lopulta ulkonakin (ehkä hieman soveltaen ettei pidetä ihan hulluna...) jotta koira oppii yleistämään asian eikä yhdistä sitä vain tiettyyn paikkaan kotona. Auttaa sitten julkisilla paikoilla liikuttaessa jos ympärillä tapahtuu paljon kaikenlaista ja joka puolella on vilskettä.



Kannattaa googlettaa ainakin clicker training + mat games tai clicker training + calming/relaxation tai clicker training + reactive dog tms. niin löytyy paljon vinkkejä.

Selätystä ei minusta pidä koskaan, ikinä yhdelle koiralle tehdä. Yleensäkään ihmisten ei pidä yrittää olevinaan matkia koiralauman johtajien eleitä (ne eivät kyllä selätä toisia koiria, joten ihmettelen mistä moinen tapa on edes tullut), ei alentua koirien tasolle, vaan kommunikoida ihmisten tavalla. Jos koiralla on käytös jota et halua, opetat sen palkkioiden avulla pois. Huonoa käytöstä ei tarvitse huomioida tai sen voi keskeyttää koiralle opetetulla käskyllä kuten "ei", "lopeta", "maahan" tms.



Itse en usko lainkaan noihin johtajuusjuttuihin koiran ja ihmisen suhteissa. Koira ja ihminen ovat liian erilaisia eläimiä että koira pitäisi ihmistä lauman jäsenenä jonka kanssa selvitetään johtajuutta. Toki se voi yrittää saada jonkun resurssin mitä se haluaa vaikka murisemalla, esim. päästä sohvalle, jos huomaa että niin joku väistää, mutta ei se mieti mitään "menenpä tässä nyt arvoasteikossa tuosta ihmisestä ohi" vaan se vaan halua mennä sohvalle ja on huomannut että joihinkin perheen jäseniin murina tehoaa. Ihan vaan samanlainen viaton ehdollistuminen kuin se että jos päästät koiran pari kertaa ulos kun se raapii ulko-ovea, se alkaa tehdä niin kun haluaa ulos.



Tuosta johtajuusasiasta kiinnostuneille suosittelen muuten Barry Eatonin pientä kokoomateosta "Dominanssi - totta vai tarua". Siinä ihan tieteellisiin tutkimuksiin viittaavin lähtein perustellaan sitä että dominanssi koiralla yleensä on kyseenalaista (dominanssitutkimukset on tehty eläintarhasusista, ja villikoirilla ei ole havaitun kaltaista laumakäytöstä ollenkaan) ja varsinkin ihmisen ja koiran suhteissa vielä kyseenalaisempaa.



t. kasvattaja ja pari tottelevaisuusvaliotakin kouluttanut, joka ei ole ikinä selättänyt yhtäkään koiraa eikä tehnyt johtajuustemppuiluita - ja joka suhtautuu lähinnä huumorilla tuollaisiin ap:n kuvaamiin vähän uhitteleviin murkkukoiran leikkeihin

Mahdoton sanoa tietämättä mikä on se laajempi kuvio.



Hännän heiluminen ei tosiaan kerro mitään koiran aikeista, kuten sanoitkin, mutta ehkä se tapa millä koira heiluttaa häntää (millä korkeudella, miten isoa liikettä, miten nopeasti) taas voikin kertoa onko kyseessä leikki vai ei. Koiran asento ja ilme on parempi kertomaan millä mielellä koira on.

Tilanne tulee mielestäni aivan yllättäen, ei siis mitenkään että voisin sanoa koiran olevan turhautunut ja kaipaavan nyt lenkkiä/seuraa/aktiviteettia. Tilanteesta tulee minulle epämiellyttävä olo, ehkä se on se urina siinä mukana joka tuntuu kumisevan uhkaavasti...? No, tällä hetkellä olen tehnyt niin, että olen jatkanut muita hommia, kiinnittämättä koiraan mitään huomiota. Aikaisemmin koira on hetken päästä väsähtänyt haukkumiseensa, alkanut läähättää ja sitten rauhoittunut. Tulkitsin tämän niin että koira ns luovutti.



Mutta nyt tuo pohkeen näykkäisy (näykkäisy ei ns sattunut, verkkarin lahkeesta kiinni, tyyliin naskalipentuvaihe)jäi mietityttämään, menikö taas asteen pidemmälle. Sain vain kommentteja tuosta selättämisestä ("näytä sille"), mutta sille tielle en ole lähtenyt.

Koira ja ihminen ovat eri lajia, joten eivät voi olla samaa laumaa. Unohda vanhanaikaset opit.

mutta siis alkoiko se haukkuminen ja murraaminen ihan yhtäkkiä? Kauanko sitä on ilmennyt, millainen oli ensimmäinen kerta ja onko seuraavat kerrat olleet samanlaisia. Mitä sinä tällä kertaa teit silloin kun tai juuri ennen kun se käytös alkoi, mitä koira oli tekemässä, alkoiko se heti haukkumisella vai tuijottelulla vai millä, olitko mennyt koiran luo, koiraa kohti, tai olitko tekemässä jotain koiralle, oliko koiralla jotain esineitä, mitä tapahtui että koira näykkäsi (käännyitkö pois tai kuljitko koiran ohi), mitä sitten tapahtui jne jne, tällaista hain takaa sillä tilanteen kuvauksella. Mitä tapahtuisi, jos koiran haukkuessa lähtisit kauemmas muina naisina, ja kutsuisit koiraa normaalilla iloisella äänellä tekemään jotain tai menemään vaikka toiseen huoneeseen, siis tekisit jotain jolla koiran huomio kääntyisi muualle.



En ehkä kuitenkaan hirveän huolissani olisi.

enkä muutenkaan avointa konfliktia koiran kanssa. Siinä pitää viedä se homma loppuun asti, ja siinä voi karata mopo käsistä molemmilla. Voi olla, että siinä tehdään paljon hallaa koko loppuelämäksi; omistaja pakottaa koiran sillä selättämisellä sellaisen rajan yli, jota koira ei halua ylittää mutta jonka se ylittää itseään puolustaakseen, ja sitten on luotto mennyt molemmilta. Kuitenkin sitä luottamusta juuri tarvitaan että elämä sujuisi.



Koirasi on iässä, jossa koirat ylipäänsä ovat hyvin epävarmoja ja taantuneita. Minusta tuo koirasi käytös kuulostaa kuitenkin siltä, että se katsoo, mitä kaikkea saa tehdä ja mitä ei.

Sinuna mennä porskuttaisin aivan kuin koira olisi pelkkä harmiton mitättömyys. Kiinnittäisin huomiota kehonkieleen ja äänensävyyn ettei oma hermostuminen ja epävarmuus näy niissä. Näykkimistilanteissa kieltäisin tiukasti (äänensävy kyllästynyt ja ärsyyntynyt) ja käyttäisin kehonkieltä (siis käännä vähän kylkeä ja selkää koiraa kohti, "torju" se koira.) ja tämän jälkeen veisin koiran huomion johonkin muuhun. Jos koira on kiihtynyt (mihin tuo hännän heiluttaminen viittaa) pistäisin sen rauhallisesti hihnaan ja veisin jäähylle toiseen huoneeseen. Pistä hihna kiinni niin, että kyykistyt selkä suorana (ei kumartuen koiran yli, kiihtyneelle ja uhmaavalle koiralle se on provosoiva ele) ja ole rauhallinen, älä juttele, älä revi hihnasta, älä tuijota. Viesti on se, että jos ei ole kunnolla, eristetään laumasta, ja se on monelle koiralle oikeasti aika kova rangaistus. Jos koira temppuilee muutenkin, niin koiralla voi pitää myös sisällä (pitkää) hihnaa, josta sitä voi ohjata koskematta koiraan. Jos koiralla on vaan tuollaista lapsellista rajojen etsimistä, niin käytös sammuu ajan mittaan.



Nämä on vain vinkkejä joita minä olen käyttänyt koiraani ja jotka on toimineet. Koska en näe sitä teidän tilannetta, en mene sanomaan että onko nämä juuri oikea tapa toimia.

niin meillä oli tänään aika hulina ilta, kuopuksen kiukkujen suhteen. Istui siis eteisessä huutamassa jäähyllä, sitä ennen olin kyllä korottanut ääneni minäkin... voisiko koira reagoida tälle? Minun kovalle äänelleni (tiuskin siis lapselle, vaikka ei koira tätä erota, vaikkei tilanteessa ollutkaan).



Mitään erityistä en koiralle tehnyt, ottanut mitään esinettä tms. Olimme n. puoli tuntia aiemmin olleet iltalenkillä, joten pahin energiapuuska piti olla takana.



Kun teitä koiraihmisiä on paikalla, niin olisin kysynyt myös onko tuollainen koiran murrosikä ihan todellinen juttu vai ihan legendaa? Nimittäin kun muistelen aikaa ihan pentupentuvaihe, myös silloin koira yritti joskus uhitella. Se meni silloin ohi ajan kanssa, olisko tämä jotain taantumaa?



Kenellekään muulle perheessä tätä reagointia perheessä ei ole. Lapsille on pitkäpinnainen leikkisä kaveri, miestä tottelee pienestä ilmeestäkin. Minä olen se pääasiallinen lenkittäjä ja "temppujen" kouluttelija ja touhuuja.

että vie siis koiran huomio kieltämisen jälkeen johonkin kivaan ja rauhoittavaan hommaan. Vaikka namin etsimiseen tai parin tempun tekemiseen. Laukaise siis se tilanne olemalla itse rento ja tekemällä jotain mukavaa. Ei koiraa miellyttääksesi vaan koiran vireystilan ohjaamiseksi. Usein se riittää, koska koiran ajatus katkeaa, sen vireystila muuttuu kiihtyneestä innostuneeksi eikä se enää muista mitä projektia oli siinä kehittelemässä. Jos se ajatuksen vieminen muualle ei toimi, vaan koira jatkaa toimintaansa (esimerkiksi alkaa hyppiä, näykkiä tai murista entistä enemmän) niin silloin hihnaan.

selättää. En muutenkaan tajua tuollaista. Meillä kyllä koira joskus heittäytyy selälleen jos sitä torutaan lähietäisyydeltä. Antaa siis kaikki lepyttelysignaalit, yrittää nuolla naamaa ja jos ei tehoa niin heittää itsensä selälleen. Kyseessä nuori, epävarma narttu jolta löytyy terävyyttä myös. On herkkä reagoimaan eri tilanteissa, pennusta asti myös ollut murisija (ei meille kylläkään), saattaa murista vieraille ihmisille, koirille jopa telkkarissa tai jos näkee tai haistaa jotain "epäilyttävää".



Koittaisin nyt varmaan tuota täydellistä huomiotta jättämistä. Oma koiramme on välillä näissä nuoruuden myrskyissä koittanut hakea huomiota sisällä mm. haukkumalla. Kun on kaivannut toimintaa eikä ehdotuksiin ole lähdetty mukaan. Oli suorastaan hupaisaa kun emme noteeranneet touhua mitenkään, istuimme vain sohvalla tyynesti telkkaria tuijottaen. Aiemmilla kerroilla olimme yrittäneet kieltää. Koiran "äänensävy" muuttui suorastaan epätoivoiseksi kunnes lopetti. Ei ole sen jälkeen yrittänyt. Muista: koiralle negatiivinenkin huomio on aina huomiota. Silloin se on saavuttanut tavoitteensa.