Milloin juoksemisesta alkaa nauttia? (aloitteleva lenkkeilijä)
Siis, milloin yleensä pääsee yli sen kipukynnyksen, että itse juokseminen alkaa tuntua hyvältä, eikä vain niin, että olo lenkin jälkeen on hyvä, mutta itse juoksu aika tuskaa...
Kommentit (23)
Ei kai kaikille tuu semmosta vaihetta välttämättä ollenkaan, että siitä alkais nauttia?
Itse hurahdin joskus nuorempana juoksuun. Se oli minusta niin ihanaa, että näin jopa unta, jossa juoksin ja se oli siinäkin aivan taivaallisen ihanaa :D :D
Sitten sain lapsia ja musta tuli sohvaperuna. En ees tiedä, missä mun juoksukengät nykyään on.
irtokarkkia. Sitten juokse karkkipussi taskussa kotiin: siinä vaiheessa juoksu on nautinnollista, kun tiedät että saat mässyttää heti kun pääset kotiin
ei milloinkaan.
ja lenkkeilen kyllä suurinpiirtein säännöllisesti. en todellakaan pidä siitä. se on tylsää ja epämukavaa. mutta helppo liikuntaharrastus, jota tekemään voi lähteä ihan just kun sattuu sopiva sauma ja siltä tuntuu.
Muutama kuukausikin voi mennä. Älä luovuta vaikka tuntuis alkumatkassa raskaalta, se askel kevenee vasta kun on juossut kunnolla pidempään. Ja ei mitään rääkkitahtia vaan alussa voit hölkötellä vaikka ihan kävelyvauhdilla eteenpäin jos siltä tuntuu. Koita tehdä aluksi 45 minuutin lenkkejä muutama viikossa, matka ei oo tärkeintä. Ja jos ei pysty juoksemaan 45 minuuttia niin sit vaan välillä vaihtaa kävelyyn. Ei oo pakko rääkätä itseään vaan pikkuhiljaa rakentaa sitä kestävyyttä. :)
kaipa siihen muutama kuukausi menee, ettei tarvitse niin miettiä sitä juoksemista. Oletko varma, ettet juokse liian kovaa? Ei sen juoksemisen koko ajan täyttä tuskaa kuulu olla, tietysti kovin vaikea sanoa mitään tarkemmin kun et ole kuvaillut, kauanko olet harjoitellut ja minkälaisia lenkkejä juossut.
ja odottelen sitä ihanaa fiilistä, joka lenkillä voi tulla.
Vielä ei ole tullut, tosin vasta reilun kuukauden olen lenkkeillyt. Tuntuu, että jalat ei jaksa, eivät toimi. Hengitys sujuu, oikeastaan en juuri hengästykään, mutta jaloissa tuntuu raskaalta, ei hyvältä.
Hyvät juoksulenkkarit on, asfaltilla juoken. Olen aloitellut hitaasti, lisännyt juoksuaikaa varovasti. Pohjalla on kuitenkin muuta liikuntaa: uintia ja sauvakävelyä.
Voi ei, jos juoksu ei olekaan mun juttu. Haluaisin niin.
Ap
Musta tuntuu hyvältä vain, jos käyn juoksemassa tarpeeksi harvoin eli n. kerran viikossa eikä tartte vetää kuin 5-8 km. Lenkkeily monta kertaa viikossa ei ole yhtään miellyttävämpää vuosien siedätyksenkään jälkeen, samoin pitkät lenkit on ihan hirveitä.
kroppa tottuu hitaasti juoksuun ja juoksu on tosi kovaa jaloille, juoksemaan tottuu vain juoksemalla. Joudut olemaan kärsivällinen tässä asiassa.
Meni 3-4 kertaa eli sillon kun alkoi näkyä tuloksia ja jaksoi juosta pidempään ilman välikävelyjä. Pohjalla on hyvät lihakset ja kunto
Reipas sauvakävely on yllättävän raskasta, eikä rasita
fysiikkaa kuin juoksu.
Alat sitten juosemaan kun sauvakävely tuntuu liian helpolta.
mennä asvaltin sijaan hiekkatielle juoksemaan jos mahdollista. Huomattavasti mukavampi jaloille.
Pururatakin voi olla ihan hyvä kokeilla sillä, vaikken itse ole henkilökohtaisesti ikinä siitä koskaan hurjasti pitänyt, niin monet pitävät siitä eniten.
Vaikka lenkkarit ovat hyvät, niin hyviä lenkkareitakin on erilaisia. Kannattaa kokeilla eri tyylisiä, jos vaan varaa on hankkia toisetkin. Erot on oikeasti ihan valtavia välillä.
Reipas sauvakävely on yllättävän raskasta, eikä rasita fysiikkaa kuin juoksu.
Alat sitten juosemaan kun sauvakävely tuntuu liian helpolta.
Näinpä juuri minulle on käynyt. Sauvakävelyä olen harratanut, mutta se ei anna enää riittävästi vastusta. Siksi haluaisin hurahtaa juoksemiseen. Olen kuullut siitä niin paljon hyvää kunnon kohottajana, kehon kiinteyttäjänä ja laihdutuksen apuna.
Ap
Toissa kesänä aloitin porin juoksukoulun. Syksyllä lopetin liukkaiden tultua ja totesin, että ei ollut vaivan väärti. Syksyllä siis juoksin jo sitä 10 kilometriä.
Olen aina ihmetellyt niitä, jotka saavat ylipäänsä mistään liikunnasta kiksejä. Mulle tulee hikisestä liikunnasta vain paha olo ja pää kipeäksi. Koiran kanssa tulee lenkkeiltyä, jopa pitkiäkin vaelluksia, mutta ei siitä kyllä mitään kiksejä mulle ainakaan tule.
eipä vielä 4 kuukauden jälkeenkään tunnu hyvältä vaikka jo jaksankin juosta sen tunnin...ehkä ei ole minunkaan juttuni :(
jos juoksee kuntoonsa nähden liian lujaa. Kun vauhti on sopiva, tulee juoksemisesta hyvinkin meditatiivista. Suosittelen kyllä aloittalua vaikka juoksumatolla, missä vauhdin voi vakioida ja mennä alkuun ihan hissuksiin.
Olen jo vuosia yrittänyt tavoitella sitä juoksun flowta. Ei näy ei kuulu. Ainoastaan joskus, kun luovutan pitemmäksi aikaa ja siirryn taas kokonaan muihin lajeihin, saattaa joskus tulla oikein voimakas hinku juoksulenkkiin. Sitten yleensä tuleekin heitettyä sellainen ihana, rento ja hyvältä tuntuva lenkki, jonka jälkeenkin olo on sanoinkuvaamattoman ihana. Mutta autas, jos yritän samaa viikon sisällä, niin eipä tule mitään, vaan homma menee taas väkisinjuoksemiseksi. Olenkin ajatellut luovuttaa. Ehkä minun ei ole tarpeen harrastaa juoksua, vaan voin vain nauttia juoksusta ihan satunnaisesti.
Ei minusta taida koskaan tulla himojuoksijaa, mutta nyt juoksu jo sujuu, ja on ihan kivaa. Vauhti ei ole huima, mutta tykkään hölkätä. Edistystä siis. :)
Siitä se lähtee, tai siis on lähteny jo :) Jatka samaan malliin!
Mutta hei, ei kaikkien tarvitse juosta. Ehkä juoksu ei ole sun laji. Onhan kengät ja maastot hyvät?