Lapsen kaveripulmat.
Mäkin taidan nyt purkautua täällä... Meidän tokaluokkalainen poika on super-arka. Hän on tähän saakka ollut osa-aikaisessa erityisryhmässä koska aikanaan eskarissa epäiltiin mahdollisia luki-vaikeuksia pojalla. Niistä ei ole ollut tietoakaan vaan hän oppi lukemaan heti koulun alettua parissa viikossa ja muutenkaan mitään oppisongelmia ei ole ollut. Nyt poika siirtyykin ihan tavalliseen luokkaan.
Hänellä ei ole koskaan ollut kovin paljoa kavereita, mutta on ollut tyytyväinen muutamaan hyvään kaveriinsa eikä ongelmia ole aikaisemmin ollut. Nyt kuitenkin syksyllä paras kaveri siirtyi leikkimään oman naapurinpoikansa kanssa välitunneilla eivätkä ole ottaneet meidän poikaa enää porukkaan mukaan. Hän on tästä mennyt nyt niin lukkoon ettei uskalla enää mennä ollenkaan mihinkään leikkiin mukaan
välitunneilla, jänittää kovasti luokassa kaikkia tilanteita eikä pysty keskittymään kunnolla vaan opettajan mukaan helpotkaan tehtävät eivät onnistu tuosta hermoilusta johtuen.
Kotona onneksi yksi kiva kaveri löytyy, mutta kyllä me vanhemmatkin olemme huomanneet syksyn mittaan pojassa levottomuutta ja hermostuneisuutta joka ei ole ihan luonteenomaista pojalle joka yleensä on rauhallinen ja mukava. Oma olo on lähinnä avuton. Miten ihmeessä tälläisen lukko-tilanteen voi avata? Tuntuu hirveän pahalta lapsen puolesta sillä kyllähän kaikille koulussakin pitäisi edes joku kaveri löytyä. Enkä voi ymmärtää sitäkään, miksi tämä paras kaveri (noin 4 vuoden ajalta) meni ja käänsi kelkkansa tuolla tavoin.
Kommentit (5)
pitäisi nyt olla aktiivinen ja rohkaista poikaa menemään mukaan välitunnilla johonkin leikkiin, esim. potkimaan palloa isommassa porukassa. ja katsoa perään että se onnistuu.
Mielestäni olisi nyt ensisijaisen tärkeää että olisit yhteydessä opettajaan ja kertoisit ongelmasta ja miettisitte ratkaisua asiaan ja tarvittaessa juttelisitte vaikka koulupsykologin kanssa joka ehkä osaisi kertoa keinoja rohkaista poikaa. Ja lähettäkää hänet vaikka kauppaan hakemaan maitoa jotta jotuu itse pärjäämään sosiaalisissa tilanteissa, opetelkaa niitä hissukseen aina tilaisuuden tullen laitat hänet tilaamaan vaikka jätskin mäkkärissa yms.
teille leikkimään teidän pojan kanssa kotioloihin. Joko yhdessä tai erikseen, säännöllisesti. Sitä kautta se homma aukeaa siellä koulussakin. Vanhempainillassa kyselet muilta vanhemmilta mitä heidän lapsensa harrastaa ja teidän poika mukaan samoihin harrastuksiin, niin että sielläkin tulee tuttuja muutenkin kuin koulun pihasta. J ope mukaan talkoisiin, rohkaisemaan poikaa mukaan muiden leikeihin
hänen kuuluu katsoa, että kaikilla on kavereita koulussa eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin.
vaan leikkivät yhdessä (toisin kuin tytöt) ja silti oman kokemuksenkin mukaan pojat osaavat olla ihan yhtä julmia elleivät jopa julmempia näissä kaverijutuissaan :(
kaverit vielä vaihtuu monilla helpostikin, ei se varsinaisesti käännä kelkkaansa, mielekkäämpi kaveri vaan tuli elämään.
En osaa valitettavasti auttaa poikaa rohkaistumaan, mutta toivottavasti te ja opettaja saatte asiaan helpotusta.