Oletko synnyttänyt alakautta sekä sektiolla?

ja molemmissa tapauksissa kaikki sujui ihan riittävän hyvin. Itsekin toki jännitin ennen toista synnytystä.

Ja itselläni tosiaan ensimmäinen alatiesynnytys, toisen asteen repeämät. Hirvittävät kivut synnytyksen jälkeen, eikä kunnon kivunlievitystä kun ei päälle päin mitään syytä löytynyt. Henkilökunta ei uskonut että olen kipeä. Toipuminen kivuttomaksi kesti puolisen vuotta.



Toinen suunniteltu sektio. Spinaalin neulanreikä vuoti ja jouduttiin laittamaan pari päivää sektion jälkeen vielä veripaikkaa. Pari viikkoa sektiosta todettiin kohtutulehdus, johon söin antibioottikuurin. Kivut olivat tämänkin jälkeen ihan kunnolliset, mutta ei mitään verrattuna tuohon ensimmäiseen synnytykseen ja nyt niihin sai myös kivunlievitystä.



Jos saisin oikeasti valita, haluaisin normaalin alatiesynnytyksen ja siitä normaalin toipumisen, mutta tällaista valintaa kun ei voi tehdä, vaan tuurilla mennään.

Molemmat kokeneena valitsisin alatiesynnytyksen, mutta toisin kuin minulle kävi (en ehtinyt saada kivunlievitystä) - epiduralin kanssa!



En revennyt ollenkaan pahasti alatiesynnytyksessä ja näin vuosien jälkeen toosa on ihan entisellään ja toimii :) Alatiesynnytyksen jälkeen pystyi heti hoitamaan itse vauvaa toisin kuin sektion jälkeen ja alatiesynnytys oli minulle muutenkin "henkisesti" miellyttävämpi kokemus, vaikkakin kivuliaampi (tosin se oli nopeasti ohi).

Luonnollisesti valitsisin ja valitsin alatiesynnytyksen.



Kolmas syntyi viikko sitten ja huonetoverina oli sektioäiti, kävi kyllä sääliksi kun itsekin muistan vielä ne tuskat vaikka sektiosta onkin jo 7 vuotta.

Luonnollisesti valitsisin ja valitsin alatiesynnytyksen.



Kolmas syntyi viikko sitten ja huonetoverina oli sektioäiti, kävi kyllä sääliksi kun itsekin muistan vielä ne tuskat vaikka sektiosta onkin jo 7 vuotta.

Toinen synnytys alateitse, imukupilla avustettuna.



Jos tartteis kolmas synnyttää niin ehdottomasti suunniteltu sektio. Syystä, että supistukset on ihan hanurista ja kyllä alapää oli kun jyrän alle jäänyt alatiesynnytyksen jälkeen.



Mut onneks ei tartte enää synnyttää.

synnyttänyt vain alakautta, mutta olen joutunut alatie vai sektio -valinnan eteen vauvan perätilan takia. Olen tyytyväinen alatiesynnytykseen. Vaikka se kestikin monta tuntia, niin loppujen lopuksi homma oli helppo, toipuminen nopeaa ja muistot synnytyksestä hyvät. Toivon synnyttäväni seuraavankin alateitse.

Koska olen jo saanut kokea alatiesynnytyksen ( oli elämäni hienoimpia kokemuksia kivuista huolimatta), valitisin seuraavaksi uudelleen sektion. Toivuin sektiosta nopeammin, ja koska toisessa synnytyksessä yritin alateitse ja kaikki meni pieleen ja melkein menetin vauvan, haluaisin seuraavaksi suunnitellun sektion. Jos tietäisin, että kaikki menisi kuten ekassa alatiesynnytyksessä, haluaisin ehdottomasti alatiesynnytyksen, mutta pelkään liikaa että kaikki meneekin taas pieleen.

kiireellinen ja suunniteltu, ja valitsisin sektion ehdottomasti.

Eka oli sektio, jonka lääkäri päätti kun synnytystä oli takana jo noin vuorokausi. Ei hätäsektio, mutta lapsen parhaaksi kuitenkin.

Toipuminen oli yllättävän nopeaa. Haavaa särki muutaman päivän, mutta ei mitään ihmeellistä.



Toinen oli alatiesynnytys, josta en ole toipunut vieläkään. Ja lapsi on jo yli 16v.

Repesin joka suuntaan, joten minua piti kursia kokoon aika tavalla. Siinä hermot vioittuivat. Tänäkään päivänä en tunne seksissä mitään alapäälläni (ennen tätä alatiesynnytystä tunto oli todella herkkä) ja lisäksi tulivat virtsaamisongelmat.



Olin nuori kun sain lapseni. Harmittaa, että koko loppuelämän joudun olemaan ilman nautintoa seksistä. (Rasittaa parisuhdetta.) Ja turha sanoa, että hakeudu lääkäriin. Tätä on vuosien aikana tutkittu ja todettu, ettei mitään ole tehtävissä. Hermovaurio on pysyvä.

1. synnytys alateitse, imukuppi, toosa repesi ja kävely/istuminen oli vaikeaa viikkokausia



2. synnytys suunniteltu sektio. Ei kipuja, 5 pv päästä olin vaunulenkillä, toipuminen nopeaa eikä masentanut ruumiin hajoaminen kuten ekalla kerralla. Sektio oli tuhat kertaa mukavampi kokemus!

Esikoinen synty sektiolla perätilan takia. Toipuminen oli ihan ok, mutta arpi joka jäi on aivan hirveä. Se pilasi koko vartaloni.



Toinen syntyi normaalisti ja toivuin heti, vaikka tuli repeämä. Todella nopea ja miellyttävä kokemus, ei puudutuksia.

ja kokemukseni perusteella meillä lapsiluku on nyt tässä.



Sektiossa epiduraali falskasi ja minulla oli järkyttävät kivut ja kipulääkitys meni kuulemma maximissa. Yksi hoitaja huomasi falskauksen muttei tehnyt homman eteen mitään, minä sitten toiselta hoitajalta kysyin että miksi lakanani kastuu ja hän sitten puuttui asiaan ja sain kipulääkityksen kohdilleen.



Alatiesynnytykseni kesti kauan. Alapäässä ei ollut paikat auenneet yhtään aiemmin vaan kaikki edistys tapahtui tuon 15h aikana.Minulla oli klexane lääkitys ja sitä ei saanut ottaa 12h ennen epiduraalia. Minulla oli tunnin tauko suppareissa ja kuvittelin että supparit oli siinä ja otin klexanen, sittenpä en saanutkaan kivunlievitystä kuin vasta viimemetreillä. Lisäksi oli epäilys ettei vauva ehkä mahdu edes tulemaan...