Keneltä te aikuiset saatte joululahjoja?
Viittaan toiseen ketjuun, jossa kysytään, mitä ET halua joululahjaksi.
Saattaa olla tyhmä kysymys, mutta kysyn siksi, että itse saan lahjoja vain aviomieheltäni, omilta vanhemmiltani ja mahdollisesti lapsilta jotain heidän itse tekemäänsä (ovat aika pieniä vielä). Muuten olemme sopineet sukulaisten ja kummilasten vanhempien kanssa, että emme anna lahjoja aikuisille.
Saatteko paljonkin lahjoja sellaisilta, jotka eivät yhtään tunne makuanne, koska niin monet saavat ei-toivottuja lahjoja?
Kommentit (31)
No ainakin parilta kaverilta (ne lapsuusajan sydänystävät, ollaan läheisiä edelleen). Lisäksi omilta kummeilta.
- mieheltäni
- vanhemmiltani
- joskus anopilta mutta tänä vuonna sovittiin, että ei lahjoja
- siskoltani
- veljeltäni
En saa epämieluisia lahjoja, koska yritän pitää kaikesta. Olen toki saanut sellaisia vähän outojakin, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että lahjanantajan tarkoituksena on ilahduttaa eikä minulla ole oikeutta naputtaa asiasta. En siis koskaan valita lahjoistani, vinkkejä olen antanut esim. eilen äidilleni, kun toivoin itselleni hyvää kattilaa.
Nykyajan ihmisillä on varaa ja aikaa ostaa itselleen kaiken, mitä he tarvitsevat. Näin lahjoihinkin kohdistuu kohtuuttomia paineita. Sen pitäisi olla juuri sopiva, toivottu ja tarpeellinen, vaikka käytännössä ihmiset ostavat itse kaiken sen, mitä tarvitsevat. Jos ihan rehellisesti sanon, niin toivoisin eniten teatterilippuja tai muita tapahtumia, ja näitä olen saanutkin esim. vanhemmiltani ja siskoltani aiempina vuosina. En osta ennen joulua itselleni mitään, jotta voin antaa sopivia vinkkejä. En kuitenkaan tilaa lahjoja eli lahjanantaja saa päättää, haluaako vinkkejä vai ei.
En käsitä ihmisiä, jotka jaksavat vinkua ei-toivotuista lahjoista. Jos joskus sellainen epämieluisa osuu kohdalle, niin se on harvinaista ja osaan pitää mölyt mahassani. Seuraavalla kerralla on sitten aina natsannut paremmin.
Meillä ei ole tapana ostaa aikuisille lahjoja.
Olen itsekin saanut sellaisia, että lahjanantaja ei ole edes halunnut ilahduttaa, vaan valistaa, ja on samalla loukannut. Joskus ei ole tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Olen valinnut nauramisen:)
mieheltäni ja hänen perheeltään.
Oman perheen kesken on sovittu, ettei aikuisille hankita lahjoja, joten hankin lahjat vain sisarusten lapsille ja mieheeni perheenjäsenille (en voi olla antamatta lahjoja heille, koska tiedän, että he antavat lahjoja minulle).
Minusta olisi parempi, ettei jouluna annettaisi lahjoja aikuisille ollenkaan, lukuunottamatta omaa puolisoa...
appivanhemmilta sekä omalta mummiltani :)
Minusta on niin suloista, kun mummini haluaa ostaa kaikille lahjan:) Ostaa siis omille lapsilleen, meille lapsenlapsilleen sekä vielä lapsenlapsenlapsille ja myös puolisoille, eli myös mieheni (reilu 30v) saa mummiltani aina joululahjan.
Mutta mummoni on mielestäni kaikkiaan hyvin erikoinen henkilö ja äärettömän sydämellinen, jota haluamme kaikki käydä säännöllisesti tervehtimässä ja myös itse muistamme häntä.
Siskolta, mummolta ja yhdeltä kummilta.
Sisko aina kyselee hyvissä ajoin tarkkaan, jottei tule huteja. Mummo ja kummi antaa jotain pientä (esim. suklaata).
- mieheltäni
- äidiltäni
- anopiltani
- siskoltani (+ hänen mieheltään)
- veljeltäni ( + hänen vaimoltaan)
- kaveriltani
- kummilapseltani
ystäviltä, tädeiltä/sediltä, joskus serkuilta, isovanhemmilta, vanhemmilta ja sisaruksiltani.
Sisko ja velikin välillä antaa jotakin.
Äidiltä tuli yksi joulu kuudet villasukat ja olihan niissä ihmettelemistä. Hän oli vähän innostunut kutemaan.
Mieheni ja sisko ovat maailman parhaimpia lahjan hankkijoita. Veljeni ostaa aina jotain käytännöllistä.
saan mieheltä, tämän tyttäreltä, isältä + hänen naisystävältään, veljeltäni ja hänen vaimoltaan, lähimmiltä työkavereilta (5 kpl) sekä itseltäni :)
Lahjon myös itse kaikkia edellä mainittuja lahjan antjia sekä muutamia ystäviä jollain pikkulahjalla - yleensä henkilöitä, joista tiedän että he eivät muuten lahjoja saisi.
Hankin joka joulu itselleni jotain ihanaa, mitä en muuten raaskisi hankkia, esim. viime jouluna robotti-imurin, sitä ennen Lapponia-sormuksen ja joskus aiemmin huutokaupasta mieleisen pronssipatsaan. Suosittelen muillekin.
Esikoisen poikaystävältä, parilta ystävältä, yhdeltä tädiltä ja sitten konvehteja vähän sieltä ja täältä.
ostella joululahjoja, työpaikalta tulee jotain jonka yleensä annan eteenpäin, jollekin esim. kihlalahjaksi. Juuri tässä siivoilen ja harmittelen tavarapaljoutta en halua mitään, ostan itse jos tarvitsen jotain. Miehen veli vaimoineen tuo aina jonkun paketin kun käyvät. Ehdotin että kieltäisin tavaran tuomisen, että saa tuoda vain sellaista mikä menee vessanpönttöön seuraavana päivänä. ;D
saan siskoilta, vanhemmilta, lapsilta ja puolisolta. Joskus myös appivanhemmilta, mutta sitä yritän välttää sillä niin kovin harvoin lahja on mieluinen. Mieluummin toivon etteivät anna mitään. On ollut nolojakin hetkiä kuusen äärellä heidän lahjojensa takia.
saan lahjoja eniten mieheltäni, tuntee makuni ja tietää mitä tarvitsen, ei yhtään hutiostosta yli 10 vuoden aikana.
Äitini ostaa myös lahjoja, joskus vähän liian koristeellisia sisustusjuttuja, mutta on mennyt parempaan suuntaan.
Anoppi...no sillä nyt vain on pakonomainen tarve ostaa liikaa lahjoja, joten seassa aina turhaa ja tarpeetonta ja jotain sellaista joka meillä jo on tai jolle meillä ei ole käyttöä (tietäisi sen, jos ajattelisi, mutta ostohysteria valtaa hänet joulun alla). Ei kuitenkaan mitään ihan järkyttävän rumaa ole koskaan ostanut.
Lapset on pieniä, eivät osta lahjoja. Kummeilta ym. sukulaisilta saan joskus suklaata, ihan ok muuten, mutta syön vain tummaa suklaata. Menevät sitten lapsille ja miehelle, ei tarvitse heittää pois!
mieheltäni, vanhemmiltani, sisaruksiltani ja miehen vanhemmilta (miehen mummolta myös jos tapaamme jouluna :) kaikki saamani lahjat ovat aina olleet kivoja. Annan myös lahjat kaikille näille.
Joskus on tullut jonkun kaverinkin kanssa vaihdettua lahjat, mutta sitä ei missään nimessä odoteta.
Minusta on kiva antaa ja saada lahjoja, mutta kieltämättä tavaran määrä alkaa kaikilla olla niin huima että voisi hyvin sopia lahjattomuudesta aikuisten kesken. Kukaan ei vaan saa aikaiseksi tehdä aloitetta.
mieheltä
lapselta
kummilasten vanhemmilta
siskoilta/veljiltä ja miehen siskoilta/veljiltä
vanhemmilta/appivanhemmilta
työnkin kautta tulee usein jotain, esimieheltä ja yhteistyökumppaneilta
saattaa tulla joskusmyös joltain naapurilta/ystävältä/tuttavalta tms.
Anopilta, omilta lapsilta, miniältä, muutamalta ystävältä, + muutama sukulainen.
Ja nuo virhelahjat tulee juurikin aina anopilta ja parilta sukulaiselta.
Sukulaisilta juuri rihkama tai hopeakoruja.
Anopilta yves rocher ilmaislahjoja, näytepusseja, eri pari pussilakanoita.
Juu ei auta, vaikka sanoo ettei tarvitse ostaa mitään. Tai jos kysyvät niin onko mahdoton kuunnella toiveita. Ja se toive on yleensä hyasintti tai joku oikeesti vaatimaton mutta mun suosikki suklaa tai suklaakonvehtirasia.
- mieheltä (paitsi tänä vuonaa, sovittu)
- isältä (hän kysyy mitä haluan/tarvitsen)
- siskolta (jotakin pientä, sama maku kuin mulla)
- anopilta (voi tulla ihan mitä tahansa, joko hyvä tai huono...)
- ehkä lapsilta jotakin itse tehtyä
kuin mieheltäni (hän tuntee makuni, ja osaa ostaa jotain mitä toivon tai mistä ilahdun), kummitädiltäni (häneltä tulee yleensä jotain suklaata, osaa ostaa lemppariani, tai jos tulee jotain muuta, sekin osuu kohdalleen) ja anopilta (no sieltä nyt on joskus tullut mitä sattuu, mutta nyttemmin lahjat ovat osuneet paremmin kohdalleen).