pizza tilattu. laitetaan lapsen kaveri huoneeseen odottamaan ruokailun ajaksi?
vai onko se automaattisesti ruokittava? eli lapsi joutuu jakamaan oman pizzansa. erikseen en tilannut.
Kommentit (49)
Ei olisi tullut mieleenkään, että kaverit olisi kutsuttu meillä ruokapöytään, tai että olisin itse syönyt kavereilla. Ihan kiltisti odotettiin kaverin huoneessa että kaveri syö ja sitten jatkettiin leikkimistä tai mitä tehtiinkään. Ja kun oli nälkä, lähdettiin kotiin syömään.
Jos meillä olis lauma lasten kavereita, en edes tilaisi pizzaa kun en halua niille kaikille sitä kustantaa. Mutta jos olisi vain yksi kaveri, niin ihan varmasti tarjoaisin. Tod.näk. ennen tilausta kysyisin että minkälaisen pizzan tahtoo.
Nihilistimeininkiä
Mitä sä tolla tarkotat?
että on ihan ok olla niin epäkohtelias, että syö itse, eikä tarjoa vieraalle? Pyytäisin toki vieraan pöytään ja leikkaisin esim kaikki pizzat paloiksi, lapsi saisi sitten ottaa, mitä haluaa. Miltä sinusta itsestäsi tuntuisi, jos olisit kylässä ja sinua kohdeltaisiin noin? Lapsikin on ihminen.
ja jos nyt sattuisikin piipahtamaan niin viimeistään ruoka-aikana lähdetään kotiin.
Minun lapsuudessa 80-luvula kyllä tarjottiin kyläilijöille ruokaa, jos isäntäväki söi. Ihme porukkaa täällä.
Ja kaikki on ruokittu.
Onko tämä oikeasti rikkaampien ja muuten hyvin toimeentulevien tapa, ettei vieraille tarjota?
Pidetään itsestään selvänä, että jokainen ruokkii itsensä ja sillä selvä.
Kylään ei mennä kutsumatta ... mutta jossakin päin Suomea saisi nököttää kotonaan koko ikänsä, kun ei ole tapana vieraita erikseen kutsua. Siinä on vissi kulttuuriero.
aio ruokkia niitä kaikkia,tänäänkin ollut 4 muksua! eriasia jos tullaan yökylään,mutta muuten vaan lorvimassa olevat voivat mennä kotiinsa syömään,ihme vaan kun niitä ei tunnu kukaan kaipaavan ruoka-aikaan...meillä on iso perhe omasta takaa ja jos jokapäivä ruokkii muutaman teinin lisää niin alkaa kyllä näkyä ruokakuluissa.
Meillä kotona ei KOSKAAN tarjottu meidän kavereille mitään,korkeintaan vettä jos oli jano ja mielestäni se oli aina jotenkin noloa.Ja kyse siis ei ollut siitä että ruokaa/rahaa on liian vähän.Kavereilla taas aina kutsuttiin pöytään,jos ruoka-aikaan siellä sattui olemaan,tosin koskaan en mennyt,koska jo kotona oli opetettu että kylässä EI syödä.
Nyt aikuisena kyllä kaikki kylässä olijat istutan pöytään ruoka-aikaan.Mielestäni se on vaan kohteliasta.
yks lapsi nyt kokonaista pizzaa vedä? :o
mutta voisi oikein mielellään syödä sen lopun huomenna. paitsi, jos se pitää syöttää kaverille.
ap
mutta ap miksi päästiti lapsen teille sisälle??
itse sanon aina ennen kuin päästän ketään sisälle, et meil on pian ruoka-aika, nyt ei sovi, tulisitko myöhemmin..
eli silloin kun on ruoka-aika..
eli ei ole huono käytös, vaan ruoka-aika on pereheen yhteinen iaka.
eikä siihen sovi jatkuvat naapurin lapset...
meilläkin on koko ajna joku kaveri, jonain päivänä voipi olla 8 ERI lasta päivän aikana, eli joka ruokailulla olisi joku lapsi, ja siis ylimääräinen ruokittava ... se se tuntuu kukkarossa aivan varmasti..kaikki lapset asuvat naapurissa, eli maks 400 m pääsää, joten ei ol eiso asia kipaista kotiinsa syömään.
sovitusti ruokin aina, eli kun sovittu, et kaverit tulee suoran koulusta, niin välipalat tietty, ja joskus useinkin vien läpset sit suoraan harrrastuksiin, niin sit päivällinenkin, näitä lapsia on viikossa väh kaksi.
eli olisin melkoinen ruokala, jos ihan jokaiselle ovesta sisään tulevalle tarjoilisin evätstä
eli pitsaa en lähtis tilaamaan, ennen kuin vieras menee kotiinsa.
paitsi , jos on kutsutt vieras, näitäkin on usein
vien kavereita myös leffaan, holoppiin, uimaan jne aina maksan sisäänpääsyt ja eväät yms
mut jos joku nyt SATTUU tuleen just kun lähdetään, en tietenkä ota mukaan... qaina siis sovitusti, kutsutusti...tämän voisi verrastaa hyvin tuohn rukatarjoiluun.
meillä omakotitaloalue, ja lapsia on paljon, on niitä jotka on ns hyviä kavereita, eli leikitään viikottain, sit on niitä joille lapseni seura kelpaa, kun heidän omat bestiksensä on muualla, ja ovat sitten yksin ja kelpaa lapseni seura, ja häipyvät heti , kun se bestis tulee ..eli ei kovin hyvin opeteltu käytössääntöjä....
heille en tarjoile mitään, ja olen muutenkin alkanut karsimaan heitä, en ole myöskään mikään oleskeluapikka, jonne voi tulla miten sattuu..
enkä asuntolakaan... niitäkin on ollut, jotka olis aina aamusta iltaan meillä...ja ruoki sti terveelliset 5 ateriaa heille, joka päivä...heille ei tietenkään kukaan pääse koskaan......
eli vastavuoroisuuskin kuuluu niihin hyviintapoihin ;)
eli nää ei ole niin yksiselitteisiä........
Meillä kotona äiti aina sanoi että jokainen syö omassa kotonaan, niimpä kaverini odotti huoneessani kun minä kävin syömässä. Hävetti ihan helvetisti. Minua siis. Koulussa sitten puhuttiin että meillä ei vieraat saa ruokaa. Vieläkin kun ajattelen tuota, hävettää suunnattomasti kun kaverini oli meillä ja ehkä nälkäinenkin.
Ajatelkaa lapsianne ja miten noloa tommonen on niiden näkökulmasta!!
Tää on niin perisuomalaista minäminä-meininkiä kun vaan voi olla.
Ei hitto, ootteko koskaan kuulleet vieraanvaraisuudesta ja hyvistä tavoista? Vieraille KUULUU tarjota ruokaa, jos itse syödään. Vaikka olisi yllättäen kylään tullut lapsi! Se on kohteliasta. Ette kai halua olla epäkohteliaita?
loppuikäni kuinka lapsena istuin viereisessä huoneessa kuuntelemassa kun kaverien vanhemmat tarjosi lapsilleen yhtä uutta jätskiä (pakasta). Kuorossa siellä kehuivat miten hyvää..
Kannattaa aikuisten muistaa hyvät käytöstavat. Vieraanvaraisuus on yksi niistä.
Itse olimme miehen veljelläkylässä ja odotimme olkkarissa kun he söivät pizzaa. Ei olla enää käyty.
Ei olisi tullut mieleenkään, että kaverit olisi kutsuttu meillä ruokapöytään, tai että olisin itse syönyt kavereilla. Ihan kiltisti odotettiin kaverin huoneessa että kaveri syö ja sitten jatkettiin leikkimistä tai mitä tehtiinkään. Ja kun oli nälkä, lähdettiin kotiin syömään.
Jotenkin kummallista lukea tätä ketjua. Ihme hurskastelijoita täällä, mutta kai se on vain että ap saa aina törkyä niskaansa eli vastaukset on pääosin tyrmääviä - aina. Oli aihe mikä vain.
Kun lapset on kouluikäisiä, monissa perheissä on kavereita lähes joka päivä kylässä ja jopa useita yhtä aikaa. Pitäisikö joka päivä ruokkia myös kyläilevät kaverit? Älkää nyt viitsikö. Onpa TODELLA KAUHEAA, jos lapsi, joka pääsee itse kotiinsa koska vain ei saa kutsua ruokapöytään. Aivan naurettavia olette!
loppuikäni kuinka lapsena istuin viereisessä huoneessa kuuntelemassa kun kaverien vanhemmat tarjosi lapsilleen yhtä uutta jätskiä (pakasta). Kuorossa siellä kehuivat miten hyvää..
Kannattaa aikuisten muistaa hyvät käytöstavat. Vieraanvaraisuus on yksi niistä.
Suunnatkaa joku puhallin tai tuuletin kohti huonetta, niin että pizzan tuoksu varmasti leviää sinne. Tehostakaa vaikutelmaa äänekkäällä maiskutuksella ja kysy lapseltasi kovalla äänellä, että haluaako hän tätä hyvää pizzaa vielä lisää ja saako olla limpparia myös.
Oot siis ihan täys ääliö!
ja jäänyt itse nälkäiseksi, kun olen joskus yhden pitsan kanssa kotiutunut, enkä ole tiennyt että lapsella on kavereita kotona. Kohteliaisuus ja vieraanvaraisuus menee ainakin minulla itsekkyyden edelle. Jotkut tosin väittävät minua kiltiksi, mutta mitäpä siitä.
mutta mun parhaan ystävän äiti osasi tämän jutun. Jos olin vkl:na heidän mökillä tai yökylässä sain ilman muuta ruokaa, mutta muuten en ja musta se oli ihan ok. Jos hän leipoi pullaa, niin silloin tietenkin mulle tarjottiin ja se oli hyvää :) Omalla äidillä ei silloin vielä ollut aikaa semmoisiin.
Toi pitsa juttu on kyllä härski. Se on semmoista herkkua ikään ja kokoon katsomatta, että surettaa sen tuoksuja haistelevan pikkupenskan puolesta.
Minä ainakin haluaisin pitsaa, jos olisin lapsen asemassa. Anna vaikka omastasi pala. Ja jos on vaikeaa, älä tilaa toista kerta pizzaa, kun teillä on vieraita.
Perheen ruokailuajat olivat omaa aikaa, sinne ei tungettu mukaan ellei oltu aikaisemmin jo asiasta sovittu.
Kerran lapsuudessani olin syömässä yhden kaverini kanssa yhteisen kaverimme kotona, perhe oli tilannut pizzaa. En muista oliko pizzoja kuinka monta ja olivatko perhepizzoja, mutta sen muistan kun itse söin yhden palan ja kiitin siitä, en halunnut ottaa liikaa. Kaverini taas söi neljä palaa, pisti menemään niin hyvällä ruokahalulla että minuakin hävetti. Eniten hävetti, että perheen kiltti äiti oli kutsunut meidätkin ottamaan sitä pizzaa, mutta tuskin oli osannut varautua tuollaiseen ahmattiin. :(