Lue keskustelun säännöt.
"Vain suomessa vihataan lapsia!"
09.11.2012 |
Tottahan tuo on, tämä on merkillinen maa. Täällä vihataan paljon muutakin sellaista mikä muualla vähemmän kaunaisissa maissa ei tulisi kuuloonkaan.
http://www.hs.fi/matka/Vain+Suomessa+vihataan+lapsia/a1352353735028
Kommentit (50)
kanssa lapsivihaaja. Mun mielestä riekkumiselle on oma aikansa ja rauhallisena olemisella on oma aikansa.
Kannattaisko vanhempien miettiä, että jos lapsi alkaa itkemään väsymystä tai nälkäänsä keskustassa, niin jatkossa sitten ongelmat ehkäistään päiväunilla ja välipaloilla. Jos se lapsi alkaa kiukuttelemaan, kun ei saanut karkkia ja lapsi huutaa sitä jokaisella kauppareissulla, niin taas kannattaa miettiä.
En halua aikustenkaan huutavan vaan sen takia, ku tekee mieli. Tai örisevän humalassa ja vittuilevan kanssaihmisillä. Sanonkin tämmöisille ihmisille asiasta, miksi en siis myöskään lapsille tai heidän vanhemmilleen?
olen myös nähnyt bussissa itsekkäitä äitejä, jotka jättävät työntökahvan täyteen pituuteensa (vaikka olisi nivel, jolla saisi hieman tilaa), seisovat siinä kärryn edessä eikä vahingossakaan väistä, kun uudelta pysäkiltä tulee lisää ihmisiä kyytiin ja paras on se, että siihen työntökahvaan on ripustettu kaikenmaailman pusseja ja kasseja, eikä mammalle tule mieleenkään ottaa niitä vaikka penkille viereensä, että ihmiset taas mahtuisivat kulkemaan vaunijen ohitse. Toki suurin osa äideistä osaa bussin käyttäytymissäännöt ja vastaavasti monet vain itsensä kantavat ovat ihan ääliöitä busseissa.
Mutta vielä kerran: Ihmisten ilmoilla käyttäydytään ihmisiksi ja kotipihalla saa sitten purkaa energiaa ja kotona kiukutella nukkumaanmenoajoista. Otetaan kaikki toisemme huomioon, niin ei tule niitä tuhahduksia ja vihaisia mulkaisuja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi pyhä... Tuskin tämä asiaan liittyy. Tässä puhutaan ns. normaaleista maista, ja niiden joukossa Suomi erottuu negatiivisella asenteellaan
Se onkin lasten rakastamista kun niitä silvotaan ?????????
Voi pyhä... Tuskin tämä asiaan liittyy. Tässä puhutaan ns. normaaleista maista, ja niiden joukossa Suomi erottuu negatiivisella asenteellaan
Se onkin lasten rakastamista kun niitä silvotaan ?????????
Jos otsikko on että Suomi on MAAILMAN ainoa maa jossa vihataan??? Sijaitseeko noi silpojamaat kuussa vai?
niin ensimmäinen ajatus oli, että ahaa. Rantala on vissiin saanut perheenlisäystä. Ja näinhän se olikin.
esikoisen kanssa aina ihmettelin näitä lapsivihamielisyyspuheita, sillä meidän lasta ja minua liinan/rattaiden kanssa liikkuvaa äitiä huomioitiin positiivisesti ja ystävällisesti ihan aina -- joka paikassa. Siis Suomessa, Amsterdamissa, Nykissä, MIlanossa, Thaimaassa, Tukholmassa, missä nyt satuinkin kulkemaan. Vain Kööpenhaminassa ei aina päässyt vaunujen kanssa kahviloihin -- olisi siis mahtunut, mutta tarjoilijat tulivat kieltämään. Siinä kokemukseni lapsivihamielisyydestä.
Nyt kun esikoinen on jo vilkas koululainen ja katrasta on kaksi lisää, ihmettelen yhä näitä puheita. Meidän paljon matkustava iloinen seurueemme on saanut pääosin hyvää kohtelua ihan joka maailmankolkassa. Syyslomaretki Kööpenhaminaan muistutti taas siitä, ettei vauvan/rattaiden kanssa pääse joka paikkaan, mutta periaatteessa sielläkin oli kohtelu ystävällisen asiallista joka paikassa. Mikähän siinä on, kun minun ja mieheni kokemus 3 lapsen vanhempina täällä Helsingissä on vain ja ainoastaan positiivinen.
Ja ei -- emme liiku autolla koskaan keskustassa, vaikka pienen auton omistammekin. Vain mökille/mummolaan/poispäin ytimestä mennään autolla, muuten julkisilla ja omalla lihasvoimalla. ehkä meidän jälkikasvu vaan on niin ihanaa, mutta minä en voi kanssaihmisistä tässä suhteessa sanoa pahaa sanaa, tosiaankaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleinen suomalainen asenne lapseen on sellainen, että lapsesta on haittaa lähtökohtaisesti jo pelkällä olemassaolollaan, ja kaikki äänet, mitä hän sen _lisäksi_ aiheuttaa, on kauhea kuormitus lähiympäristölle. Tähän sitten keksitään selityksiä että mutta kun lapset on täällä niin huonosti kasvatettuja ja niin edelleen, todellisuudessa normaaleja lapsia on vain vaikea sietää. Valitettavasti.
[/quote]
Juuri näin!
Bussiin ei kukaan koskaan auttanut nousemaan rattaiden kanssa.
Heh, en voi olla kommentoimatta. Oltiin tuossa hiljattain 1- ja 3-vuotiaiden lasten kanssa ulkomaanlomalla (hui kauhistus!). Joka paikassa ihmiset olivat ystävällisiä, esim. rattaiden kanssa sai poikkeuksetta apua julkisiin kulkuvälineisiin noustessa jne. Kerran sitten nousin hankalassa paikassa tuplarattaiden kanssa bussiin, oven vieressä istui nuori (arviolta 25 v) pari, jotka vain toljottivat eikä kumpikaan tehnyt elettäkään auttaakseen. Ja suomeahan he sitten alkoivat puhua. Minua auttoi sitten vähän kauempaa bussista tilanteeni nähnyt venäjänkielinen mies. Tuo tilanne oli niin surkuhupaisa, etten voinut kuin nauraa.
Muuten en kyllä ole kolumnistin kanssa ihan samaa mieltä, että suomalaiset erityisesti vihaisivat lapsia, mutta yleinen toisten huomioon ottaminen ja auttaminen ei todellakaan näy kuuluvan kulttuuriin. Olisiko aika muuttaa asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä se tuli hyvin tiivistettynä.
Seurannut kommentointia muuallakin, ja surullisen moni yrittää työntää sossua ja kelaa lapsilisinee kuvioihin, ihan kuin se lapsi niistä olisi kiinnostunut.
Toki nuo auttavat sitä vanhempaa, niinkuin julkiset leikkikentät ja moni muukin vaurauden mahdollistama "hyvinvointi valtion" asia, mutta ensisijaisesti ja vailla mitään ulkoisten härpäkkeiden korvaamis mahdollisuutta, lapsi tarvitsee lämpöä ja rakkautta (joihin toki kuuluu myös rajat).
Tätä puuttuu Suomesta ja muualtakin kylmistä teollistuneista länsimaista niin paljon.
Vanhempien lisäksi olisi hyvä, että lapset saisivat sitä muualtakin ympäristöstään, nuivuuden sijaan.
Ongelma lienee se, etteivät aikuiset osaa sitä tuntea, koska eivät itse lapsena sitä saaneet. :,(
kanssa lapsivihaaja. Mun mielestä riekkumiselle on oma aikansa ja rauhallisena olemisella on oma aikansa.
Kannattaisko vanhempien miettiä, että jos lapsi alkaa itkemään väsymystä tai nälkäänsä keskustassa, niin jatkossa sitten ongelmat ehkäistään päiväunilla ja välipaloilla. Jos se lapsi alkaa kiukuttelemaan, kun ei saanut karkkia ja lapsi huutaa sitä jokaisella kauppareissulla, niin taas kannattaa miettiä.
En halua aikustenkaan huutavan vaan sen takia, ku tekee mieli. Tai örisevän humalassa ja vittuilevan kanssaihmisillä. Sanonkin tämmöisille ihmisille asiasta, miksi en siis myöskään lapsille tai heidän vanhemmilleen?
olen myös nähnyt bussissa itsekkäitä äitejä, jotka jättävät työntökahvan täyteen pituuteensa (vaikka olisi nivel, jolla saisi hieman tilaa), seisovat siinä kärryn edessä eikä vahingossakaan väistä, kun uudelta pysäkiltä tulee lisää ihmisiä kyytiin ja paras on se, että siihen työntökahvaan on ripustettu kaikenmaailman pusseja ja kasseja, eikä mammalle tule mieleenkään ottaa niitä vaikka penkille viereensä, että ihmiset taas mahtuisivat kulkemaan vaunijen ohitse. Toki suurin osa äideistä osaa bussin käyttäytymissäännöt ja vastaavasti monet vain itsensä kantavat ovat ihan ääliöitä busseissa.
Mutta vielä kerran: Ihmisten ilmoilla käyttäydytään ihmisiksi ja kotipihalla saa sitten purkaa energiaa ja kotona kiukutella nukkumaanmenoajoista. Otetaan kaikki toisemme huomioon, niin ei tule niitä tuhahduksia ja vihaisia mulkaisuja :)
Kannattaa vähän katsoa kenelle mulkoilee ja tuhahtelee pahasti. Isäntä juuri sanoi että pataan vaan tollasille.
Suomessahan ei lapsia tapeta ja silvota. Ehkäpä HS:ssä olleen kirjoituksen pointtina oli se miten lapsia kohdellaan näin niinkuin yleisesti? Se, että tämä maa tuntuu olevan vain aikuisten, ei lasten.