Kaverin lapsen tarhassa oli sanottu, ettei lapsi saa siellä kutsua isäänsä FAIJAksi.

Joten jos oma lapseni sanoisi mua mutsiksi, niin kyllä minäkin häntä korjaisin.

Mitä sitten vaikka olisikin lähiölapsi. Onkohan faija jotenkin "ruma" sana, mielestäni ehkä vähän vanhahtava.

ettei vaan tartu meidänkin lapseen...

Olisko tuossa syynä se, että tarttuvat helposti muille lapsille, eikä läheskään kaikki halua, että kutsutaan faijaksi tai mutsiksi... En minä ainakaan halua... Voi olla, että on tullut muilta vanhemmilta palautetta, kun lapst ovat alkaneet käyttämään kyseistä sanaa....

Itselläni särähtää pahasti korvaan. En ole kyllä kuullut koskaan päiväkoti-ikäisen kutsuvan vanhempiaan noin. Murrosikäisten kapinahenkeen kuuluvat nuo nimitykset ennemmin...

Pitää sanoa isä tai iskä.

Onko faija-sana jotenkin negatiivinen? Vai mistähän mahtaa johtua?

jakomäestä?

.Faija ja mutsi ovat ihan normaaleja, ystävällisä slangisanoja.



Veljeni rupesi käyttämään iskää aikoinaan kun oli sen koulussa kuullut. Se särähti pahasti korvaan!

Varmasti toi sana tökkii jossain perähiän pienessä päiväkodissa!

Mutta ei taatusti ole mikään haukkumasanakaan, lähinnä mulle tulee teinit ja niiden kielenkäyttö!

Ihan samanlainen ilmaisu se on kuin iskäkin.

Eivät mutsi ja faija vaan sovi pienen lapsen suuhun, missään päin Suomea. Sama koske muita slangisanoja kuten spora, fudis, kledjut jne. - en vain opeta lastani puhumaan noin.

Ei tarvitse mennä perähikiälle, myös minulle Helsingissä asuvalle nuo ovat negatiivisia ilmaisuja.

En asu lähiössä ja olen korkeakoulutettu. Itse en kuitenkaan tuota käytä, koska juureni ovat muualla ja kotona olen oppinut käyttämään isä-sanaa.



Samoin ihan ok ilmaisua ovat mutsi, systeri, broidi. Slangi on murretta sekin. Tuskin jossain päin on kiellettyä käyttää äitee-sanaa?

Jossain murteissa isoisä on äijä, ei sitäkään mielestäni kannata kuitenkaan päiväkotilasten puheeseen ehdoin tahdoin ujuttaa. Joku isoisä voi moisesta kutsumanimestä loukkaantua...

Itse olen asunut koko elämäni Helsingissä ja olen aina tähän päivään asti kutsunut vanhempiani faija ja mutsi nimikkeillä.

Mitäs outoa tossa nyt on?

Opettakoon sitten lapsillensa, että eivät sitä käytä.



Mielestäni ei kuitenkaan voidan kieltää jotain lasta käyttämästä isästä sitä nimitystä, jonka hän on oppinut. Isä ja äiti, millä nimellä kutsutaankin, ovat lapselle todella tärkeät tottakai. Myös niihin kutsumanimiin, joita lapsi vanhemmistaan käyttää, liittyy tunteita. On väärin kieltää lasta käyttämästä jotain tällaista sanaa!



Esimerkki. Mielestäni pappa viittaa vanhaan hampaattomaan ja höpsähtäneeseen ukkeliin. Naapurin perheessä kuitenkin isää kutsutaan papaksi ruotsinkielisestä taustasta johtuen. Voisinko minä kieltää heidän lastaan käyttämästä pk:ssa pappa-sanaa, koska MINUN mielestäni se ei ole neutraali tai positiivinen sana?

Niinkuin muualta kotoisin olevia kiellettäisiin puhumasta omaa kieltään.



Itse olen helsinkiläinen, akateeminen ja kantakaupungista kotoisin, vanhempani ovat mutsi ja faija.



Pohjoisesta tulevan kaverini isä on äijä ja tyttöystävä emäntä. Vähän nuo nimitykset hymyilyttää, mutta tuskinpa kenenkään lapsi noidenkaan nimitysten kuulemisesta pilalle menee. Murteet ovat rikkaus!

Pitää sanoa isä tai iskä.

Mä ainakin tykkään että lapset sanoo isi, mä haluan että vain niin sanotaan päiväkodissa. Eikä AINAKAAN iskä....

(no taitavat kyllä käyttää iskä-sanaakin siellä. Ei juuri haittaa, vaikken itse käytäkään. Faija-sanaa ei ehkä HOITAJIEN tarttis viljellä, mutta ei kai nyt voi kieltää lasta niin sanomasta, kun ei kyseessä ole mikään kirosana.)

Ei voi oikeesti olla niin kapea katseisia ihmisiä että vain oma tapa on hyväksyttävää. Oikeat kirosanat on täysin eri asia.

Päiväkodin tarkoitus on vaalia hyvää yleiskieltä, faija ja mutsi eivät sitä todellakaan ole.

Fakta on ettei faija ole alatyylinen sana. Jos päiväkoti lähtee sille linjalle että sensuroi tavallisia sanoja mieltymystensä mukaan niin tie on loputon.