Montako kilometriä/tuntia pitää lenkkeillä päivässä ennen kuin masennus loppuu?

6*6h*7

Tunti riittää. Tarvitset myös muuta ohjelmaa. 

Kahden viikon päivittäisen metsälenkin (4.2km) alkoi vähän helpottamaan. Tosin siihen meni aikaa enemmän, koska seisoskelin katselemassa järvenselkää, istuin kivillä ja rapsutin vastaantulevia koiruleita.

Masentuneen pitää mennä ulos kävelylle ! Ymmärrätkö siinä ei kilometrejä mitata vaan sitä ettei yksinään istu kotona. Tutkittu fakta on että ulkoilevat ihmiset ei masennu ja masennukseen auttaa ulkoilu vaikka kävelylenkki. Joten älä esitä tyhmää 

Kävelin toiselle paikkakunnalle ja aloitin alusta. Ĺoppui masennus kun oli paljon tehtävää. Jätin kaiken taakseni.

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen pitää mennä ulos kävelylle ! Ymmärrätkö siinä ei kilometrejä mitata vaan sitä ettei yksinään istu kotona. Tutkittu fakta on että ulkoilevat ihmiset ei masennu ja masennukseen auttaa ulkoilu vaikka kävelylenkki. Joten älä esitä tyhmää 

Jos masennus johtuu siitä, että on joutunut raiskauksen tai muun väkivallan uhriksi niin siitäkö paranee ulkoilemalla? Löytyykö lähdettä moiselle väitteelle?

Kyllä se auttaa. Minä raahauduin ulos ja välillä makasin puistonpenkillä ja taas jatkoin matkaa. Muista ehdottomasti jättää alkoholi pois ja muutenkin syödä terveellisesti, koska se auttaa tosi paljon myös. 

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen pitää mennä ulos kävelylle ! Ymmärrätkö siinä ei kilometrejä mitata vaan sitä ettei yksinään istu kotona. Tutkittu fakta on että ulkoilevat ihmiset ei masennu ja masennukseen auttaa ulkoilu vaikka kävelylenkki. Joten älä esitä tyhmää 

Kuka hoitaa lapsia sillä välillä kun masentunut on ulkona?

Jos on kävelymatkan päässä ruokakauppa, kannattaa aloittaa tekemään kauppareissut kävellen. Itse kävelin monena päivänä viikossa 3km kauppaan ostamaan suklaapatukan ja sitten 3km takaisin. (Tavalliset ruokaostokset on liian isot repussa kannettavaksi. Jos ei halua ostaa jotain turhaa, kuten suklaata, voi jättää jonkun tarpeellisen asian ostamatta ja ostaa sen aina kävelyreissulla. Vaikka leipäpussi tms.) Tuossa tulee samalla myös pakollinen sosiaalinen tilanne, kun menee ruokakauppaan toisten ihmisten keskelle. 

Ei se määrä, vaan se, että poistuu kotoaan ja saa muuta mietittävää kuin omat ajatukset. Kun ajatukset ei pyöri pskuuden ympärillä niin on tilaa myös kuntoutukselle.

Liikunta on parempi vaihtoehto kuin sohvalla murehtiminen. Lajilla tai kestolla ei ole merkitystä, kunhan vain lähtee jonnekin ja tekee kehollaan jotain, joka tuottaa mielihyvähormoneja. Kävele, ui, pyöräile, joogaa, pelaa padelia, ihan mitä itse tykkäät. Lyhytkin aika riittää, esim. vartin pyöräily pari kertaa päivässä on ihan hyvä. Toiselle taas kahden tunnin patikointi on parasta.

"Luonto" ei ole myöskään mikään ihmelääke. Keskeistä on vaihtaa maisemaa ja olla jossain, joka sykähdyttää. Jos pidät metsästä, mene sinne. Jos taas metsä pelottaa, ahdistaa tai ei herätä mitään fiiliksiä, se ei ole sinun paikkasi, vaikka kaikki naistenlehtien artikkelit sitä huutavat. Ehkä viihdyt enemmän avoveden äärellä? Tai jollekin urbaani ympäristö on tyynnyttävä, arkkitehtuurin ihailu saa ihan samoin irti junnaavista ajatuksista kuin merikin.

Ap miten monta kilometria haimasyöpään sairastuneen ystäväni tulisi juosta päivässä jotta nämä positiiviset vaikutukset muodostuisivat? Hän vaikutti hurjan masentuneelta diagnoosista etenkin kun vaimo on viimeisillään rraskaana. Toisaalta lääkäri neuvoi että kannattaa pysyä positiivisena. Välitän hänelle mielelläni ohjeesi...montako km nyt taudin alkuvaiheessa? Entä jos se ei tehoakaan ja tauti etenee, tuleeko loppuvaiheessa juosta enemmän vai vähemmän?

Miten kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä, em haimasyöpäihmisen puoliso? Onko maanisessa vaiheessa vältettävä juoksua ja depiskohdassa lisättävä sitä vai kannattaako pikemminkin hyödyntää maanisen vaiheen loputon energia juoksukunnon kasvattamiseen ja depisvaiheesa juosta ihan vaan sillee virkistäviä maisemareittejä?

Missä sinulla on vastaanotto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen pitää mennä ulos kävelylle ! Ymmärrätkö siinä ei kilometrejä mitata vaan sitä ettei yksinään istu kotona. Tutkittu fakta on että ulkoilevat ihmiset ei masennu ja masennukseen auttaa ulkoilu vaikka kävelylenkki. Joten älä esitä tyhmää 

Jos masennus johtuu siitä, että on joutunut raiskauksen tai muun väkivallan uhriksi niin siitäkö paranee ulkoilemalla? Löytyykö lähdettä moiselle väitteelle?

Se varmaan pitää selvittää terapeutin kanssa, mutta yleiseen olotilaan auttaa ulkoileminen ja terveellinen ruokavalio. Olen ollut masentunut ja kävin terapiassa, mutta myös kroppaa hoidettiin. Jos nyt jäisin päiväkausiksi sisälle, niin kyllä alkaisi ahdistaa ja passivoituisin. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen pitää mennä ulos kävelylle ! Ymmärrätkö siinä ei kilometrejä mitata vaan sitä ettei yksinään istu kotona. Tutkittu fakta on että ulkoilevat ihmiset ei masennu ja masennukseen auttaa ulkoilu vaikka kävelylenkki. Joten älä esitä tyhmää 

Jos masennus johtuu siitä, että on joutunut raiskauksen tai muun väkivallan uhriksi niin siitäkö paranee ulkoilemalla? Löytyykö lähdettä moiselle väitteelle?

Kävelee päivittäin sytyttämään muistokynttilän sille paikalle, jossa teko tapahtui.

Vierailija kirjoitti:

 

Ap miten monta kilometria haimasyöpään sairastuneen ystäväni tulisi juosta päivässä jotta nämä positiiviset vaikutukset muodostuisivat? Hän vaikutti hurjan masentuneelta diagnoosista etenkin kun vaimo on viimeisillään rraskaana. Toisaalta lääkäri neuvoi että kannattaa pysyä positiivisena. Välitän hänelle mielelläni ohjeesi...montako km nyt taudin alkuvaiheessa? Entä jos se ei tehoakaan ja tauti etenee, tuleeko loppuvaiheessa juosta enemmän vai vähemmän?

Miten kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä, em haimasyöpäihmisen puoliso? Onko maanisessa vaiheessa vältettävä juoksua ja depiskohdassa lisättävä sitä vai kannattaako pikemminkin hyödyntää maanisen vaiheen loputon energia juoksukunnon kasvattamiseen ja depisvaiheesa juosta ihan vaan sillee virkistäviä maisemareittejä?

Missä sinulla on vastaanotto?

6*6h*7

Vierailija kirjoitti:

Liikunta on parempi vaihtoehto kuin sohvalla murehtiminen. Lajilla tai kestolla ei ole merkitystä, kunhan vain lähtee jonnekin ja tekee kehollaan jotain, joka tuottaa mielihyvähormoneja. Kävele, ui, pyöräile, joogaa, pelaa padelia, ihan mitä itse tykkäät. Lyhytkin aika riittää, esim. vartin pyöräily pari kertaa päivässä on ihan hyvä. Toiselle taas kahden tunnin patikointi on parasta.

"Luonto" ei ole myöskään mikään ihmelääke. Keskeistä on vaihtaa maisemaa ja olla jossain, joka sykähdyttää. Jos pidät metsästä, mene sinne. Jos taas metsä pelottaa, ahdistaa tai ei herätä mitään fiiliksiä, se ei ole sinun paikkasi, vaikka kaikki naistenlehtien artikkelit sitä huutavat. Ehkä viihdyt enemmän avoveden äärellä? Tai jollekin urbaani ympäristö on tyynnyttävä, arkkitehtuurin ihailu saa ihan samoin irti junnaavista ajatuksista kuin merikin.

Parasta on matkustaa ulkomaille ja päästä eroon kaikesta arkisesta. Hyvää ruokaa, kauniita maisemia, rannalla rentoutumista, mukavia ihmisiä jne..

Vierailija kirjoitti:

Masentuneen pitää mennä ulos kävelylle ! Ymmärrätkö siinä ei kilometrejä mitata vaan sitä ettei yksinään istu kotona. Tutkittu fakta on että ulkoilevat ihmiset ei masennu ja masennukseen auttaa ulkoilu vaikka kävelylenkki. Joten älä esitä tyhmää 

Ai ulkoilevat ihmiset eivät masennu 😆 Suomalaiset kuuluvat maailman eniten ulkoileviin kansoihin, ja masentuneimpiin myös.

Vierailija kirjoitti:

 

Ap miten monta kilometria haimasyöpään sairastuneen ystäväni tulisi juosta päivässä jotta nämä positiiviset vaikutukset muodostuisivat? Hän vaikutti hurjan masentuneelta diagnoosista etenkin kun vaimo on viimeisillään rraskaana. Toisaalta lääkäri neuvoi että kannattaa pysyä positiivisena. Välitän hänelle mielelläni ohjeesi...montako km nyt taudin alkuvaiheessa? Entä jos se ei tehoakaan ja tauti etenee, tuleeko loppuvaiheessa juosta enemmän vai vähemmän?

Miten kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä, em haimasyöpäihmisen puoliso? Onko maanisessa vaiheessa vältettävä juoksua ja depiskohdassa lisättävä sitä vai kannattaako pikemminkin hyödyntää maanisen vaiheen loputon energia juoksukunnon kasvattamiseen ja depisvaiheesa juosta ihan vaan sillee virkistäviä maisemareittejä?

Missä sinulla on vastaanotto?

Miksi osoitat tämän vuodatuksesi ap:lle etkä niille, jotka ap:lle ovat tätä ohjetta tyrkyttäneet?

Mun mielestä sun lähtökohta tähän on nyt aivan väärä. Kun sanotaan, että liikunnasta on apua masentuneille, se ei tarkoita sitä, että masennus lähtee sillä kokonaan pois. Eihän ole olemassa sellaista yksittäistä asiaa, jolla masennuksen saisi kaikilta ihmisiltä kokonaan pois. Toisilla masennus ei parane koskaan, mutta sen oireita voi lievittää.

Kun ajattelee liikunan vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, kannattaa lähteä perusteista, nimittäin luontaisesta käyttäytymisestä. Kun puhutaan eläintenpidosta, puhutaan paljon niiden luontaisista tarpeista ja luontaisesta käyttäytymisestä ja siitä, että eläintenpidon puitteiden pitäisi mahdollistaa tämä ja tuo tarve ja sen toteuttaminen. Monen eläimen kohdalla liikkuminen, liikunta on yksi näistä.

Mikä siis on ihmisen luontainen tarve liikunnan suhteen? Varmasti yksi tapa selvittää se on tarkastella metsästäjä-keräilijöitä. Metsästäjä-keräilijät metstästävät ja keräilevät, eli heidän päivittäisiin toimiinsa kuuluu paljon kävelemistä. Voiko olla, että jos ihminen ei pääsee kävelemään tai liikkumaan muilla tavoin säännöllisesti, se saattaakin vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa? Omalla kohdallani tuo ainakin pitää paikkansa.

Mä oon tosi huono harrastamaan liikuntaa. Tykkään kyllä joistain liikuntalajeista, mutta en ole kauhean aloitekyvykäs. Siksi olen myöhemmällä iällä valinnut työn, jossa liikutaan paljon. Valitsin sen siksi, koska huomasin, että istumatyö vaikuttaa negatiivisesti myös mun henkiseen hyvinvointiin.

Jos olet masentunut traumatisoitumisen takia, käveleminen ei paranna sun traumoja tai masennusta. Sen sijaan siitä voi olla apua sun toimintakyvyn ylläpitämiseen, ja todennäköisesti onkin. Käveleminen on hyväksi fyysisestikin, mutta sellaisillakin tavoilla, jotka eivät ensimmäiseksi tule mieleen: se auttaa ylläpitämään suoliston terveyttä, ja suoliston terveydellä (mm. sen bakteerikannalla) on taas vaikutuksensa ihmisen henkiseen hyvinvointiin. 

Eli kannattaa nyt unohtaa katkeruus niitä kohtaan, jotka liikuntaa ehdottavat, ja miettiä, olisiko traumoista ja masennuksesta huolimatta sulla itselläsi mahdollisuus vaikuttaa omaan hyviinvointiisi sitä tukevilla tavoilla. 

12,6 km