mitä olette hommanneet isänpäivälahjaksi?

(Ovat molemmat suklaan ystäviä)



Miehelleni teen suklaa-mokkakakkua ja ostin Amarone-viiniä, pipareita ja Aurajuustoa

Valitsivat lompakon ja uuden herätyskellon sekä karkkia.



Oma isäni on viimeksi pitänyt yhteyttä, kun olin 4-vuotias, ja mieheni ei ole isäni, joten itseltäni en anna kenellekään isänpäivälahjaa.

joten sellaisen ostin lapsen puolesta. Toki sitten teen miehelle hänen toivomaa ruokaa ja suklaisen juustokakun.

Meillä on nämä tukiverkot heikoilla, joten ajattelin että rahalla saa ja hevosella pääsee.



En jaksa kuunnella narinoita siitä, että mieheni ei ole isäni. Me ostamme lahjat toisillemme hääpäivinä, nimi- ja syntymäpäivinä, jouluna jne.

Saan äitienpäivälahjan häneltä.



Minusta tämä on mukavaa muistamista!

sellaiset sitten Citymarketista ostin, Shepherd-merkkiset.

sekä Body Shopista miesten suihkusaippua-shampoon sekä dödön.

perheeni isälle eli miehelleni, so simple.



Tänä vuonna ehkä viskilaseja, maksoivat vaan turkaisesti kun kävin katsomassa...

En jaksa kuunnella narinoita siitä, että mieheni ei ole isäni.

Minusta on tärkeätä, että päivä on nimenomaan isän ja lasten välinen, ja että lapset antavat jotain ihan omaa, ja isä ilahtuu siitä. Olen sivusta nähnyt senkin, että lapsi on surrut sitä, kuinka äidin lahja isälle oli hienompi, kuin hänen lahjansa.

Minusta isällä ja lapsellakin pitää olla keskinäiset välit ilmankin äitiä, ja nimenomaan isänpäivä on isä-lapsi -suhteen hoitamista varten. Ainakin meillä.

sellaiset vuorelliset Crocsit, kun on sellaisia pitkään meinannut hommata. Pienempi on tehnyt tarhassa jonkun askartelujutun ja isompi kuulemma koulussa käsityötunnille jotain. Lapset saa antaa siis nuo Crocsitkin, kun eihän se mun isä ole.



Omalle isälleni on vaikea ostaa mitään, en vielä ole keksinyt sopivaa lahjaa.

Toisen annan isänpäivänä toisen jouluna, en ole vielä päättänyt kummin päin sen teen. Lapset vielä niin pieniä, etteivät lahjoista ymmärrä mitään, mutta osallistuvat varmaan lahjan ojentamiseen, jos jaksavat keskittyä senkään vertaa.



Omalle isälleni ostin sitten paidan.



Minulle omien lasteni isä on arvokkain isä tässä maailmassa, joten ostan ehdottomasti hänelle myös sen arvoisen lahjan. Myöhemmin, kun lapset ovat isompia, voin antaa lahjan vaikka vasta illalla, jottei kilpailutilannetta tule.

meidän 6kk poika ei oikein itse voi valita. Omalle isälleni en osta mitään, en edes tunne koko ihmistä.



Miehelle sen sijaan haluan ehdottomasti jotain hommata kun on kyseessä ensinmäinen isänpäivä.

-Ap

että tottakai haluan muistaa häntä isänpäivänä.



Lapset askartelee ja itse ostan jotain pientä

hyvää päivää, on lapsilla ja isällä huono suhde jos yhtenä päivänä vuodessa hoidetaan.

Pienet lapset eivät voi mennä itse kauppaan ostamaan lahjaa eivätkä saa leivottua kakkuakaan, niitä nyt vaan pitää auttaa. Lahjontakilpailua ei tietenkaan tarvitse järjestää, jos isällä ei ole sen vertaa järkeä ja pelisilmää, että ymmärtää ilahtua enemmän lapsen omin kätösin tekemästä lahjasta.

Lahjontakilpailua ei tietenkaan tarvitse järjestää, jos isällä ei ole sen vertaa järkeä ja pelisilmää, että ymmärtää ilahtua enemmän lapsen omin kätösin tekemästä lahjasta.

jos isä osaa olla niin fiksu, että teeskentelee pitävänsä lapsen lahjasta enemmän?

Mahtaa parisuhde olla huono, jos isänpäivänäkin pitää sitä lasten ja isän välien kustannuksella hoitaa.

En jaksa kuunnella narinoita siitä, että mieheni ei ole isäni.

Minusta on tärkeätä, että päivä on nimenomaan isän ja lasten välinen, ja että lapset antavat jotain ihan omaa, ja isä ilahtuu siitä. Olen sivusta nähnyt senkin, että lapsi on surrut sitä, kuinka äidin lahja isälle oli hienompi, kuin hänen lahjansa.

Minusta isällä ja lapsellakin pitää olla keskinäiset välit ilmankin äitiä, ja nimenomaan isänpäivä on isä-lapsi -suhteen hoitamista varten. Ainakin meillä.

Kirjoitat asiaa, mutta minusta päivä ei ole vain lasten ja isän. Kyllä minäkin miestäni, lasteni isää, muistan. Autan lapsia valitsemaan lahjan, mutta itse muistan häntä sanallisella onnittelulla ja ehkä halauksella. Näin se pääpaino pysyy lapsissa.

Mitä tulee tämänvuotisiin lahjoihin, niin lasteni isälle ollaan tilattu ifolorilta muki lasten kuvalla ja sen kaveriksi varmaan suklaata ja lämpimät sisätöppöset.. Appiukko saa lasten tekemää taidetta ja suklaata, oma isäni on minulle niin vieras ja asuu niin kaukana, että saa vain lasten askarteleman kortin.

osallistun päivän järjestämiseen. Tietenkin onnittelen miestä, autan lapsia lahjanostossa ja korttien teossa, ja teen päivän ateriat lasten avustuksella. Mutta lahjahetki on ihan isän ja lasten välinen, ja on ihan mahtavaa katsoa sivusta, kun lapset ylpeinä vievät lahjansa ja omatekemät korttinsa isälle aamulla sänkyyn. En voisi kuvitellakaan sohlaavani itse siinä jonkun oman lahjan kanssa.

Omaisäni on 75-vuotias,ostin liput kahteen eri joulukonserttiin. Saavat mennä yhdessä ystävänsä kanssa. Isä pitää kovasti kulttuurista: musiikista ja teatterista yms. tavaran ostamisen olen lakannut jo ajat sitten. Lapset hoitaa isälleen lahjan,olemme eronneet.

Chanelin hajuveden ja Bossin kravatin. Aikuiselta tyttäreltään saa olohousut ja yhteinen pikkutyttömme tekee lahjan päiväkodissa.



Ajattelin, että nuo ostamani hajuvesi ja kravatti ovat meiltä kaikilta yhteisesti, en todellakaan aio ilmaista, että minä olen ne ostanut vaikka arvannee sen kyllä.

lapsi tekee jotain koulussa.



Yhdessä laitetaan miehelle herkkuaamiainen sunnuntaiksi, se on meidän perheen traditio (ja äitienpäivänä minä saan sen herkkuaamiaisen lapsen ja miehen laittamana).

En jaksa kuunnella narinoita siitä, että mieheni ei ole isäni.

Minusta on tärkeätä, että päivä on nimenomaan isän ja lasten välinen, ja että lapset antavat jotain ihan omaa, ja isä ilahtuu siitä. Olen sivusta nähnyt senkin, että lapsi on surrut sitä, kuinka äidin lahja isälle oli hienompi, kuin hänen lahjansa.

Minusta isällä ja lapsellakin pitää olla keskinäiset välit ilmankin äitiä, ja nimenomaan isänpäivä on isä-lapsi -suhteen hoitamista varten. Ainakin meillä.

Kirjoitat asiaa, mutta minusta päivä ei ole vain lasten ja isän. Kyllä minäkin miestäni, lasteni isää, muistan. Autan lapsia valitsemaan lahjan, mutta itse muistan häntä sanallisella onnittelulla ja ehkä halauksella. Näin se pääpaino pysyy lapsissa.

Mitä tulee tämänvuotisiin lahjoihin, niin lasteni isälle ollaan tilattu ifolorilta muki lasten kuvalla ja sen kaveriksi varmaan suklaata ja lämpimät sisätöppöset.. Appiukko saa lasten tekemää taidetta ja suklaata, oma isäni on minulle niin vieras ja asuu niin kaukana, että saa vain lasten askarteleman kortin.

Ja lapsilta isälleen (eli miehelleni) Angry Birds-boxerit.