Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi ruotsinkieliset yliopistot ovat niin surkeita

Vierailija
05.11.2012 |

akateemisella mittapuulla? Ei löydy Hankenia tai Åbo Akademia kansainvälisiltä rankinglistoilta.



Opiskeleeko niissä heikompi aines?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niistä taidetaan työllistyä erittäin hyvin.

Vierailija
2/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niistä taidetaan työllistyä erittäin hyvin.


Varmaan voit todistaa tämän mutusi.

Mutta siitähän ei keskustelussa ollut kyse, vaan ko. laitosten ala-arvoisesta laadusta tieteen tekemisessä. Miksi näin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ranking-listoilla pärjäävät isot yliopistot, joissa massaa on riittävästi tuottamaan muutamia huippuja. Pienissä yliopsitoissa massaa ei ole, eikä siksi huippujakaan, muta eivät ne silti ala-arvoisia ole, vaan aika keskitasoisia.

Vierailija
4/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ruotsinkieliset pärjäävät huonommin kuin suomenkieliset. Silti heille on väestöosuuteen nähden moninkertainen opiskelupaikkamäärä esim. kauppatieteen koulutukseen. Aines on siis väkisinkin huonompaa.

Vierailija
5/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikeesti kiinnosta jonkun toisen pillunkarvat?

Vierailija
6/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka on joutunut tosissaan lukemaan ja taistelemaan pääsykokeissa opiskelupaikan saadakseen verrattuna sellaiseen, joka saa opiskelupaikan puhumalla ruotsia ja löytämällä koulun oven.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

huippuyliopistojen listalle valittu suomalainen yliopisto olla Helsingin yliopisto.

Vierailija
8/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

huippuyliopistojen listalle valittu suomalainen yliopisto olla Helsingin yliopisto.

Tähän mahtuu tuoreimmalla listalla Hgin lisäksi Turku, Oulu, Jyväskylä ja Itä-Suomi (siis se paljon parjattu Joensuu). Todellisia "huippu"yliopistoja Suomessa ei ole, sillä Helsinkikin on kaukana maailman terävimmästä kärjestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

akateemisella mittapuulla? Ei löydy Hankenia tai Åbo Akademia kansainvälisiltä rankinglistoilta.

Opiskeleeko niissä heikompi aines?

Tietysti! Onhan hakijakunta niin pieni, heikompitasoisetkin pääsevät sisään. Seula on tiukempi suomenkielisissä.

Harva suomenkielinen hakeutuu ruotsinkieliseen koulutukseen, poikkeuksena esimerkiksi lääketieteellinen kiintiö, jos hakija arvelee pääsevänsä todennnäköisemmin sitä kautta sisään.

Vierailija
10/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

akateemisella mittapuulla? Ei löydy Hankenia tai Åbo Akademia kansainvälisiltä rankinglistoilta.

Opiskeleeko niissä heikompi aines?

Tietysti! Onhan hakijakunta niin pieni, heikompitasoisetkin pääsevät sisään. Seula on tiukempi suomenkielisissä.

Harva suomenkielinen hakeutuu ruotsinkieliseen koulutukseen, poikkeuksena esimerkiksi lääketieteellinen kiintiö, jos hakija arvelee pääsevänsä todennnäköisemmin sitä kautta sisään.

90-luvulla ainakin Hankenille oli suomenkielisille kielikoe ennen kuin edes sai osallistua pääsykokeisiin. Itselläni ei ollut erityisiä vaikeuksia ruotsinkielisten pääsykoekirjojen kanssa ja kirjoitin ruotsin hyvin arvosanoin, mutta ummikkosuomalaiselta paikkakunnalta tulevana puhuttu ruotsini oli takeltelevaa. En päässyt kielikokeesta läpi. Myöhemmin olen opiskellut muulla kielellä paljon huonommalla kielitaidolla ilman ylitsepääsemättömiä ongelmia, joten takuulla olisin pärjännyt ruotsiksikin.

Suomenkielisiin yliopistoihin ei tietääkseni vastaavaa seulaa ole, riittää jos pääsykokeessa pärjää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

akateemisella mittapuulla? Ei löydy Hankenia tai Åbo Akademia kansainvälisiltä rankinglistoilta.

Opiskeleeko niissä heikompi aines?

Tietysti! Onhan hakijakunta niin pieni, heikompitasoisetkin pääsevät sisään. Seula on tiukempi suomenkielisissä.

Harva suomenkielinen hakeutuu ruotsinkieliseen koulutukseen, poikkeuksena esimerkiksi lääketieteellinen kiintiö, jos hakija arvelee pääsevänsä todennnäköisemmin sitä kautta sisään.

90-luvulla ainakin Hankenille oli suomenkielisille kielikoe ennen kuin edes sai osallistua pääsykokeisiin. Itselläni ei ollut erityisiä vaikeuksia ruotsinkielisten pääsykoekirjojen kanssa ja kirjoitin ruotsin hyvin arvosanoin, mutta ummikkosuomalaiselta paikkakunnalta tulevana puhuttu ruotsini oli takeltelevaa. En päässyt kielikokeesta läpi. Myöhemmin olen opiskellut muulla kielellä paljon huonommalla kielitaidolla ilman ylitsepääsemättömiä ongelmia, joten takuulla olisin pärjännyt ruotsiksikin.

Suomenkielisiin yliopistoihin ei tietääkseni vastaavaa seulaa ole, riittää jos pääsykokeessa pärjää.


helsingin Yliopisto vaatii suomenkielenkokeen suorittamisen ennen pääsykokeita vaikka pyrkisit lukemaan romanian kieltä ja kulttuuria. Joten todella tiukka seula on pärjätä suomella vaikka itse opinnot eivät vaatisi kieltä ollenkaan.

Vierailija
12/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


helsingin Yliopisto vaatii suomenkielenkokeen suorittamisen ennen pääsykokeita vaikka pyrkisit lukemaan romanian kieltä ja kulttuuria. Joten todella tiukka seula on pärjätä suomella vaikka itse opinnot eivät vaatisi kieltä ollenkaan.

mutta jos oikein ymmärrän Aalto-yliopiston kauppatieteisiin ei vaadita ruotsinkielisiltä kielikoetta. (Entinen Helsingin Kauppakorkeakoulu, lähin vertailukohta Hankeniin.)

Yliopiston sivuilla sanotaan näin:

"Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kandiohjelman opinnot edellyttävät riittävää suomen kielen taitoa.

Kielitaidosta ei tarvitse toimittaa erillistä todistusta, jos hakija on:

Saanut koulusivistyksensä* suomen, ruotsin tai saamen kielellä"

Tuolla perusteella suomenkieliseen ohjelmaan pääsee ruotsin taidolla.

Korjatkaa, jos olen väärässä. Kuulostaa aika oudolta, mutta noin tuossa lukee.

t. 11

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä viisi