Avomies ilmoitti eilen että ei halua enää koskaan naimisiin.
Ei olla ennen puhuttu asiasta ja olen koko ajan olettanut että näin käy.
Rakastaa kuulemma minua ja ehkä voitaisiin kihloihin mennä mutta ei kuulemma naimisiin.
Ei osaa sanoa miksi.
Mitä minä teen? Haluaisin itse että vakiinnuttaisiin, ollaan jo yli nelikymppisiä, molemmat eronneita. Asuttu yhdessä puoli vuotta, seurusteltu 2,5 vuotta.
Sydän särkyy...
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
voi mennä hyvin pienesti myös maistraatissa. Monille naisille naimisiinmeno on sitoutumisen merkki ja syventää suhdetta, miehet saattavat ajatella, että riittää, kun toinen on lähellä, ei travita sormuksia ja virallisia papereita.
taidat luulla, että häät ja rakkaus on sama asia. Ei ole. Rakkaus ja joku pönötystilaisuus, jossa mies vieraantuneena leikisti osallistuu johonkin teemaväri, kukkapuska valintoihin ei korreloi mitenkään sen kanssa kuinka paljon rakastaa.
Juuri kun eilen juteltiin niin sanoin että se onko meillä häät tai ei lainkaan ei ole mikään merkityksellinen juttu. Vaikka käytäisiin kahdestaan maistraatissa, se riittää.
Rakkaus ja häät ovat eri asia. Sen minäkin ymmärrän.
AP
Myös rakkaus ja naimisiinmeno on eri asia. Voi rakastaa menemättä naimisiin ja voi erota ja lakata rakastamasta vaikka on naimisissa.
Itse en ole koskaan mennyt naimisiin enkä halua mennä. En tykkää koko sitoutumisen ideasta, siitä että ihminen lupaisi jotain minkä pitämisestä ei oikeasti voi olla varma. Mieluummin elän tässä hetkessä - ollaan yhdessä nyt, jos niin halutaan. Jos huomenna tai ensi vuonna jompikumpi ei halua, ollaan vapaita. Yhdessä on oltu jo 14 vuotta. (Lapsia ei kumpikaan ole koskaan halunnut, se olisi tietysti vähän muuttanut kuviota)
Vierailija kirjoitti:
enkä mene koskaan enää naimisiin. Ymmärrän avomiestäsi. Ei siihen syytä tarvitse. Ihminen voi tehdä oman ratkaisunsa eikä se liity sinuun mitenkään.
Hyvää jatkoa elämääsi, toivottavasti pääset asian yli.Minä koen tämän niin että en kelpaa. Olen huonompi kuin ex joka on saanut tältä mieheltä kaiken.
AP
Tuo on ihan oman pääkoppasi ja huonon itsetunnon aiheuttama ongelma, ei itse parisuhteen ongelma.
Miehesi päätös on järkevä.
Etkö koe, että sitoutua voi ilman avioliittoakin?
Jos haluat syventää suhdettanne, laske, paljonko rahaa häähumuun menisi. Lähtekää sillä rahalla vaikka matkalle tai tehkää jotakin, mikä oikeasti lähentää teitä. Avioliitto ei ole muuta kuin juridinen kommervenkki. Juttu, jolla pahimmillaan "varmistaa" sen, että kumppani ei voi lähteä suhteesta heti huomatessaan, että tämä ei toiminutkaan.
Miksi pitäisi mennä naimisiin välttämättä? Kyllä sitä voi toiseen sitoutua ilmankin ja vakiintua. Ei se ole se naimisissa olo mikään tae, että se toinen ei pettäisi ja jättäisi.
Itse en aio enää mennä koskaan uudestaan naimisiin. Jos ei muuten kelpaa niin ei sitten.
Taloudellisista syistä ja vanhentuneista laeista johtuen en avioidu toista kertaa.
En kyllä ymmärrä miksi naimisiinmeno on jotenkin väärin tai typerää. Kun ihmiset täällä niin todistelevat, että ei se paperi mitään merkkaa, niin miksi siitä ei seuraa se, että mennään vaan naimisiin jos toinen edes viisi minuuttia niin haluaa, kun kerran erota voi jo ylihuomenna?
Kyllä minäkin koen merkitykselliseksi sen että yhdessä halutaan olla niin että ainakin aiotaan olla tosissaan, virallisesti ja julkisesti. Eikä vain ajauduttu yhteen ja ollaan tässä kunhan tulee jotain kivempaa.
Vierailija kirjoitti:
enkä mene koskaan enää naimisiin. Ymmärrän avomiestäsi. Ei siihen syytä tarvitse. Ihminen voi tehdä oman ratkaisunsa eikä se liity sinuun mitenkään.
Hyvää jatkoa elämääsi, toivottavasti pääset asian yli.Minä koen tämän niin että en kelpaa. Olen huonompi kuin ex joka on saanut tältä mieheltä kaiken.
AP
Höpö höpö. Nainen on kuitenkin ex, joten ei avioliitto kestänyt eikä tosiaan ole mikään tae siitä, että yhdessä pysytään kuolemaan saakka.
Minunkin avomieheni on ollut kahdesti aikaisemmin naimisissa, toisen kanssa olivat useampia vuosia, mutta silti yleisen mittapuun mukaan liitto oli lyhyehkö ja toinen liitto sitten joku parin kuukauden hölmöily. Ei kuulemma ole ihmeempää hinkua mennä enää naimisiin eikä sen puoleen minullakaan. En keksi mitään, mitä se meidän arjessa muuttaisi tai toisi siihen jotain merkittävää lisää.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi naimisiinmeno on jotenkin väärin tai typerää. Kun ihmiset täällä niin todistelevat, että ei se paperi mitään merkkaa, niin miksi siitä ei seuraa se, että mennään vaan naimisiin jos toinen edes viisi minuuttia niin haluaa, kun kerran erota voi jo ylihuomenna?
Kyllä minäkin koen merkitykselliseksi sen että yhdessä halutaan olla niin että ainakin aiotaan olla tosissaan, virallisesti ja julkisesti. Eikä vain ajauduttu yhteen ja ollaan tässä kunhan tulee jotain kivempaa.
Jännä maailmankatsomus sinulla, jos näin näkyvät merkit tekevät parista toisiinsa sitoutuneen 😂 Ja muut vain hengaavat yhdessä kunnes tulee jotain parempaa. Miten se avio siinä liitto-sanan edessä estää sen, jos toiselle tulee jotain parempaa eteen? Muuta kuin sen puolen vuoden harkinta-ajan, että pääsee toisesta virallisesti eroon. Sekään ei mihinkään velvoita vaan voi jo silloin jättää vanhan elämän taakse ja hypätä uuteen. Niinkin voi käydä ja on monelle käynytkin.
Pari koko pysyy yhdessä tai ei pysy, ei tuo avioliitto ole yhtään niin suuri yhdessä pitävä instituutio mitä se aikanaan oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi naimisiinmeno on jotenkin väärin tai typerää. Kun ihmiset täällä niin todistelevat, että ei se paperi mitään merkkaa, niin miksi siitä ei seuraa se, että mennään vaan naimisiin jos toinen edes viisi minuuttia niin haluaa, kun kerran erota voi jo ylihuomenna?
Kyllä minäkin koen merkitykselliseksi sen että yhdessä halutaan olla niin että ainakin aiotaan olla tosissaan, virallisesti ja julkisesti. Eikä vain ajauduttu yhteen ja ollaan tässä kunhan tulee jotain kivempaa.
Jännä maailmankatsomus sinulla, jos näin näkyvät merkit tekevät parista toisiinsa sitoutuneen 😂 Ja muut vain hengaavat yhdessä kunnes tulee jotain parempaa. Miten se avio siinä liitto-sanan edessä estää sen, jos toiselle tulee jotain parempaa eteen? Muuta kuin sen puolen vuoden harkinta-ajan, että pääsee toisesta virallisesti eroon. Sekään ei mihinkään velvoita vaan voi jo silloin jättää vanhan elämän taakse ja hypätä uuteen. Niinkin voi käydä ja on monelle käynytkin.
Pari koko pysyy yhdessä tai ei pysy, ei tuo avioliitto ole yhtään niin suuri yhdessä pitävä instituutio mitä se aikanaan oli.
Toki ihmiset eroavat. Mutta minulle sillä, että tehdään päätös olla yhdessä, on merkitystä itsessään.
Enkä edelleenkään ymmärrä sitä miksi ihmiset sitten kieltäytyvät menemästä naimisiin, jos sillä ei muka ole mitään merkitystä. Minusta se kertoo että avioliittoon liitetään asioita, joihin ei haluta sitoutua. Minä nimenomaan haluan, että ne asiat mietitään ja niihin sitoudutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi naimisiinmeno on jotenkin väärin tai typerää. Kun ihmiset täällä niin todistelevat, että ei se paperi mitään merkkaa, niin miksi siitä ei seuraa se, että mennään vaan naimisiin jos toinen edes viisi minuuttia niin haluaa, kun kerran erota voi jo ylihuomenna?
Kyllä minäkin koen merkitykselliseksi sen että yhdessä halutaan olla niin että ainakin aiotaan olla tosissaan, virallisesti ja julkisesti. Eikä vain ajauduttu yhteen ja ollaan tässä kunhan tulee jotain kivempaa.
Jännä maailmankatsomus sinulla, jos näin näkyvät merkit tekevät parista toisiinsa sitoutuneen 😂 Ja muut vain hengaavat yhdessä kunnes tulee jotain parempaa. Miten se avio siinä liitto-sanan edessä estää sen, jos toiselle tulee jotain parempaa eteen? Muuta kuin sen puolen vuoden harkinta-ajan, että pääsee toisesta virallisesti eroon. Sekään ei mihinkään velvoita vaan voi jo silloin jättää vanhan elämän taakse ja hypätä uuteen. Niinkin voi käydä ja on monelle käynytkin.
Pari koko pysyy yhdessä tai ei pysy, ei tuo avioliitto ole yhtään niin suuri yhdessä pitävä instituutio mitä se aikanaan oli.
Toki ihmiset eroavat. Mutta minulle sillä, että tehdään päätös olla yhdessä, on merkitystä itsessään.
Enkä edelleenkään ymmärrä sitä miksi ihmiset sitten kieltäytyvät menemästä naimisiin, jos sillä ei muka ole mitään merkitystä. Minusta se kertoo että avioliittoon liitetään asioita, joihin ei haluta sitoutua. Minä nimenomaan haluan, että ne asiat mietitään ja niihin sitoudutaan.
Ei nyt oikein vieläkään selvinnyt se, että miksi "sitoutumista olla yhdessä" ei voi tehdä ilman naimisiinmenoa.
Ja mitä ovat ne avioliiton asiat, joihin ei haluta sitoutua? Yhteinen omaisuus avioliiton myötä. No joo, mutta taitaa avioehtokin olla nykyään aikaisempaa yleisempi käytäntö. No, siinäpä ne sitoutumukset, joita tuli mieleen, sinä varmaan kerrot lisää.
Avopuoliso ei ole lähiomainen esim. siinä tilanteessa, kun toinen sairastuu. Sairaalasta ei välttämättä anneta avopuolisolle tietoa, lapset tekevät päätökset sairastuneen hoitamisesta. Sama koskee myös hautajaisia. Lapset järjestävät hautajaiset, avopuolisolle ei välttämättä laiteta edes kutsua, jos välit ovat huonot.
Sitten on leskieläke. Jos ei ole naimisissa, ei ole oikeutta myöskään leskieläkkeeseen.
Avopuolison asema on kyllä huono siinä kohtaa kun puoliso sairastuu tai kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Avopuoliso ei ole lähiomainen esim. siinä tilanteessa, kun toinen sairastuu. Sairaalasta ei välttämättä anneta avopuolisolle tietoa, lapset tekevät päätökset sairastuneen hoitamisesta. Sama koskee myös hautajaisia. Lapset järjestävät hautajaiset, avopuolisolle ei välttämättä laiteta edes kutsua, jos välit ovat huonot.
Sitten on leskieläke. Jos ei ole naimisissa, ei ole oikeutta myöskään leskieläkkeeseen.
Avopuolison asema on kyllä huono siinä kohtaa kun puoliso sairastuu tai kuolee.
Paitsi, että lapsia ei välttämättä ole.
Lähiomaiseksi saa merkitä halutessaan kenet vain.
Ja leskeneläke, et ole tosissasi 😂 Ei kai kukaan jätä menemättä naimisiin sen takia, että kumppani ei vain pääse hyötymään leskeneläkkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkä mene koskaan enää naimisiin. Ymmärrän avomiestäsi. Ei siihen syytä tarvitse. Ihminen voi tehdä oman ratkaisunsa eikä se liity sinuun mitenkään.
Hyvää jatkoa elämääsi, toivottavasti pääset asian yli.Minä koen tämän niin että en kelpaa. Olen huonompi kuin ex joka on saanut tältä mieheltä kaiken.
AP
Höpö höpö. Nainen on kuitenkin ex, joten ei avioliitto kestänyt eikä tosiaan ole mikään tae siitä, että yhdessä pysytään kuolemaan saakka.
Minunkin avomieheni on ollut kahdesti aikaisemmin naimisissa, toisen kanssa olivat useampia vuosia, mutta silti yleisen mittapuun mukaan liitto oli lyhyehkö ja toinen liitto sitten joku parin kuukauden hölmöily. Ei kuulemma ole ihmeempää hinkua mennä enää naimisiin eikä sen puoleen minullakaan. En keksi mitään, mitä se meidän arjessa muuttaisi tai toisi siihen jotain merkittävää lisää.
Eiköhän tämä ap:n ongelma nyt johonkin ole kuudessa vuodessa jo ratkennut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi naimisiinmeno on jotenkin väärin tai typerää. Kun ihmiset täällä niin todistelevat, että ei se paperi mitään merkkaa, niin miksi siitä ei seuraa se, että mennään vaan naimisiin jos toinen edes viisi minuuttia niin haluaa, kun kerran erota voi jo ylihuomenna?
Kyllä minäkin koen merkitykselliseksi sen että yhdessä halutaan olla niin että ainakin aiotaan olla tosissaan, virallisesti ja julkisesti. Eikä vain ajauduttu yhteen ja ollaan tässä kunhan tulee jotain kivempaa.
Jännä maailmankatsomus sinulla, jos näin näkyvät merkit tekevät parista toisiinsa sitoutuneen 😂 Ja muut vain hengaavat yhdessä kunnes tulee jotain parempaa. Miten se avio siinä liitto-sanan edessä estää sen, jos toiselle tulee jotain parempaa eteen? Muuta kuin sen puolen vuoden harkinta-ajan, että pääsee toisesta virallisesti eroon. Sekään ei mihinkään velvoita vaan voi jo silloin jättää vanhan elämän taakse ja hypätä uuteen. Niinkin voi käydä ja on monelle käynytkin.
Pari koko pysyy yhdessä tai ei pysy, ei tuo avioliitto ole yhtään niin suuri yhdessä pitävä instituutio mitä se aikanaan oli.
Toki ihmiset eroavat. Mutta minulle sillä, että tehdään päätös olla yhdessä, on merkitystä itsessään.
Enkä edelleenkään ymmärrä sitä miksi ihmiset sitten kieltäytyvät menemästä naimisiin, jos sillä ei muka ole mitään merkitystä. Minusta se kertoo että avioliittoon liitetään asioita, joihin ei haluta sitoutua. Minä nimenomaan haluan, että ne asiat mietitään ja niihin sitoudutaan.
Ei nyt oikein vieläkään selvinnyt se, että miksi "sitoutumista olla yhdessä" ei voi tehdä ilman naimisiinmenoa.
Ja mitä ovat ne avioliiton asiat, joihin ei haluta sitoutua? Yhteinen omaisuus avioliiton myötä. No joo, mutta taitaa avioehtokin olla nykyään aikaisempaa yleisempi käytäntö. No, siinäpä ne sitoutumukset, joita tuli mieleen, sinä varmaan kerrot lisää.
Eikä vieläkään selvinnyt mikä siinä naimisiinmenossa on niin kauheaa jos sillä ei ole mitään merkitystä.
Osahan sanoo suoraan, että yhdessä ollaan vain niin kauan kuin on kivaa tai että ei haluta yhdistää talouksia. Tai ei usko elinikäiseen kumppanuuteen. Ne ovat mielestäni järkeviä syitä olla menemättä naimisiin. En itse haluaisi perustaa perhettä näin ajattelevan ihmisen kanssa, mutta ihmiset ovat erilaisia ja erilaisissa tilanteissa.
Jos kumpikin osapuoli on tyytyväinen, mitään ei tarvitse muuttaa. Ap ei ole, ja ymmärrän häntä - minäkin arvostan naimisiinmenoa. En ymmärrä miksi niin moni tulee vakuuttelemaan hänelle, että avioliitolla ei ole mitään merkitystä, kun mielestäni ihmiset jotka perustavat perheen, ottavat lainat ja ovat yhdessä vuosikymmeniä menemättä naimisiin, antavat sille paperille itse varsin suuren merkityksen siitä kieltäytymällä...tai sitten vaan ajautuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olla ennen puhuttu asiasta ja olen koko ajan olettanut että näin käy.
Rakastaa kuulemma minua ja ehkä voitaisiin kihloihin mennä mutta ei kuulemma naimisiin.
Ei osaa sanoa miksi.
Mitä minä teen? Haluaisin itse että vakiinnuttaisiin, ollaan jo yli nelikymppisiä, molemmat eronneita. Asuttu yhdessä puoli vuotta, seurusteltu 2,5 vuotta.
Sydän särkyy...
Meillä taas niinpäin, että avomies haluaisi naimisiin. Hän on ollut kerran naimisissa, minä en.
Minusta tuntuisi jotenkin falskilta seisoa alttarilla ja kuunnella kerran eronneen sanovan, että ...kunnes kuolema meidät erottaa (tai jotakin sinnepäin...). Hän on sen kerran jo sukulaistensa edessä sanonut ja kuinkas sitten kävikään, eli se ei ollut totta.
Täysin samaa mieltä. Minusta on erittäin huvittavaa että ihminen joka on kerran jo ollut naimisissa uudestaan vannoo ikuista rakkautta. Varsinkin jos hän on ollut se joka eroa on hakenut.
Kesähäät meni jo, keskustelu on kesältä, nyt on marraskuu ja pimeää.
Potkaise persuuksille sitä ja häivy sen elämästä.
Meillä taas niinpäin, että avomies haluaisi naimisiin. Hän on ollut kerran naimisissa, minä en.
Minusta tuntuisi jotenkin falskilta seisoa alttarilla ja kuunnella kerran eronneen sanovan, että ...kunnes kuolema meidät erottaa (tai jotakin sinnepäin...). Hän on sen kerran jo sukulaistensa edessä sanonut ja kuinkas sitten kävikään, eli se ei ollut totta.