G: Oletteko yhteiskunnan elättejä vai pärjäättekö itse?

lopun elämäni

ansiotuloillaan. en siis kuulu kumpaankaan ryhmään. Haittaakse?

Mieheni aavistuksen vähemmän.





Kaksi koululaista, mutta eiköhän me silti olla nettomaksajia?

Opiskelen toisen asteen oppilaitoksessa ja nostan opintorahaa ja asumislisää yht. 409e. Sossusta tai muualta en rahaa saa.

Sen sijaan ihmiset, jotka tulevat toimeen omillaan, tekevät työtä rahojensa vastineeksi tai tulevat tekemään (esim. opiskelijat, hetkellisesti työttömät) eivät ole elättejä.

Tuloni ovat:

opintotuki 268€/kk

opintolaina 300

asumistuki 677

elatustuki 295

toimeentulotuki 0-500

lapsilisä 219



Eli tuki poikineen. Vuokra on 932€ Helsingissä opiskelijasäätiön asunnossa. Ruoan, vaatteet, vakuutukset, Hesarin, yhden lapsen yhden harrastuksen, sähkön, puhelimen, HKL-kuukausikortin, jnejne maksan näistä.



Opiskelen kahta tutkintoa, kahden lapsen yksinhuoltajana.

mieheni mut elättää.

niin ihan lyhentelen omaa asuntolainaani omilla rahoillani vaikka olenkin hoitovapaalla.

käyn töissä mutta teen osa-aikaista ja sijaisuuksia, joten silloin kun ei ole töitä on pakko nostaa työttömyysrahaa...mutta sossusta en saa mitään...onneksi ole säästeliäs ihminen niin ei ole pulapäiviä tullut...

Saan asumistukea ja kotihoidontukea. Voisihan sitä töihinkin palata, mutta ainokaiseni on vain kerran pieni ja haluan antaa hänelle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään. Kun se nyt on mahdollista, en halua roudata alle 2-vuotiasta yön pimeinä tunteina hoitoon ja illan pimeinä tunteina takaisin kotiin lähinnä nukkumaan ja taas seuraavana aamuna uudelleen.

olen yh lapset 2v ja 6v. Opiskelen täysipäiväisesti uutta ammattia ja elämme työmarkkinatuella. sossusta emme saa mitään

Saan kyllä lapsilisää, ja olen myös saanut aikanaan opintotukea, asumislisää, äitiysrahaa ja kotihoidontukea.



Mut tällä hetkellä lapsilisä on ainoa Kelan maksama tuki, työttömyyskorvaukselle ei ole koskaan ollut tarvetta.

tietenkin kelan lapsilisät tulevat ja kun jään äippälomalle saan korvausta (ilmeisesti työnanatajakin osallistuu) mutta muuten ei saada.

Tässä taannoin sanoinkin miehelleni että minulle olisi kyllä ihan hirmuinen kynnys, melkein kuolisin häpeästä jos joutuisin "sossupummina" elämään.

Hän loukkaantui tietenkin koska heillä ei olisi kotona ollut muuten edes ruokaa.

kerroinkin oman mielipiteeni ilman että tuomitsen toisia. kaikkien tilannetta kun ei tiedä miksi joutuu tuilla elämään.

olemme siis vähätuloisia että ei mitään rikkaista olla. välillä tosiaan kädestä suuhun eletään.

Mies elättää meidät palkallaan, maksaa asuntolainan ja kaiken muunkin. Minä hoidan lapsia kotona.

Emme saa muita yhteiskunnan tukia kuin lapsilisät.

Nuorin lapsikin yli kolmee vee.

Mieheni on maahanmuuttaja.

Meidän perheemme maksaa veroina (lapsilisät vähennettynä pois)3200 euroa / kk. Sillä voi elättää vaikkapa yhtä Eteläniemen perhettä. Tai kenties useampaa koti-chillailija mammaa...



Lapsiemme päivähoitomaksuissa maksamme vielä tuplaprogression (kallein maksuluokka). Lipuista ei luonnollisestikaan tule alennuksia.



Täytyy sanoa, että välillä ottaa päähän ihan rutosti. Siis se, että itse puolison kanssa väännetään 8-10 h päivää,maksetaan asuntolainaa ja kannatetaan tätä suomalaista valtiota.



Toisaalta, tulee samalla opetettua lapsille mikä on todellinen vastuu ja itsestä huolehtiminen. Vaikkei sossu auta, niin rahaa jää vielä matkusteluun ja hauskanpitoon. Asumme ihan hulppeasti (rahat itse ansaittu, ei asumislisää).



Olemme molemmat lähtöisin vaatimattomista oloista - kotoa ei tukea tullut - 90-l lamakauden lapsina opiskeltiin vaativiin ammatteihin opintolainan voimin (maksettu). Työtä on painettu ja samalla pyritty auttamaan lähellä asuvia vanhoja sukulaisia.



Lasten kanssa ollaan vapaa-ajalla, eletään ja tehdään kaikkea kivaa. Lapset aloittivat päivähoidon jo 2-vuotiaana molemmat, joten ovat sosiaalisia ja reippaita ryhmässätoimijoita.



Suosittelen samaa muillekin. Työtä ja vaivaa se vaatii mutta kannattaa!

ja samalla verorahoin kustannetaan loisten elämää.

Vuokra on 932€ Helsingissä opiskelijasäätiön asunnossa.

Tuttavani opiskelee Saksassa n. Helsingin kokoisessa kaupungissa ja opiskelija-asunnon vuokra on 335 €/kk. Koko n. 30 m².

minä käyn töissä (30h/viikko), mies opiskelee ja saa opintorahaa kelasta ja mulle tulee meidän talouden asumistuki ja tietysti lapsilisä.

vaikka lapsilisää enempää ei tuloja tukina tule.

ja palkkamme on yli 3500 euroa kummallakin. Yhteiskunnan elättejä olemme kuitenkin tässä elämäntilanteessamme koska:



Saamme lapsilisät,

Maksamme vain murto-osan päivähoitomaksuista, vaikka täydet "maksut" maksammekin kahdesta lapsesta.

Kaksi lastamme käy ilmaisessa peruskoulussa.



Lapset käyvät myös taiteen perusopetuksessa, joka on yhteiskunnan tukemaa. Samoin liikuntaharrastukset ovat osittain valtion ja kunnan tukemia. Yksi lapsista harrastaa kylläkin ratsastusta. Tämä harrastus onkin sitten vanhempien täysin itse kustantamaa.



Käytämme ilmaisia neuvolapalveluita, kunnallista terveydenhoitoa ja kunnallista hammaslääkäriä. Yksi lapsista käy oikomishoidossa.



Yksi lapsistamme käy yliopistollisessa sairaalassa noin 20 päivänä vuodessa. Osa on poliklinikkakäyntejä, osa päivistä sairaalajaksoja.



Käytämme osaksi julkista liikennettä, osaksi tieverkkoa.



Käytämme kirjastopalveluja. Meillä lainataan noin 200 nidetta kuukaudessa.



Saamme myös poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ym. instanssien turvaa tuovat tekijät.



Tällä hetkellä siis suurista veroistamme huolimatta olemme saamapuolella eli elättejä ollaan:)