Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen sydäntensärkijä, nyt ymmärrän miltä se tuntuu :(( Saanko armoa?

Vierailija
03.11.2012 |

Elämäni aikana useammankin sydämen olen särkenyt tieämättä, tahtomatta, välittämättä.. Nyt ensimmäistä kertaa itse semmoisen särkymisen kokemuksen kohdatessani hirvittävä syyllisyys pukkaa päälle tajutessani, miten paljon kipua olen aiheuttanut :((



Miten voin koskaan mitenkään korvata tai edes pyytää anteeksiantoa loukkaamiltani ihmisiltä?

En ole halunnut satuttaa....



Millaisen anteeksipyynnön sinä olisit halunnut/kaivannut/hyväksynyt sydämesi särkijältä?

Voiko sitä mitenkään antaa anteeksi?

Voiko särkymisen jälkeen olla vielä ystäviä? Voiko välit koskaan normalisoitua?

Kommentit (51)

Vierailija
21/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olit hieman rönsyilevä aiemmin.



Kyllä mua ainakin helpottaisi jos vaikka paljonkin myöhemmin joku tulisi vaikka pyytämään anteeksi sanoen, että nyt ymmärtää miltä musta tuntui.



Yksi poikaystävä aikoinaan itse asiassa tekikin niin. Kertoi, että ymmärtää nyt miltä se tuntuu. Mulle jäi hyvä mieli. Ihan jo siitäkin, että tiesin sen jälkeen, että ei pidä mua ihan sekopäänä kaikista niistä tyhmyyksistä mitä rakastuneena hänelle latelin :). Joten suosittelen.

Vierailija
22/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä herra painii kyllä aivan samojen ongelmien kanssa kuin sinä. Että sitä voikin olla niin törkeän seksikäs, niin seksikäs ettei vaan voi melkein edes ollakaan. On suojauduttava peittävällä säkillä kun vie roskiksetkin, eikä sekään välttämättä auta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mua ainakin helpottaisi jos vaikka paljonkin myöhemmin joku tulisi vaikka pyytämään anteeksi sanoen, että nyt ymmärtää miltä musta tuntui.

Yksi poikaystävä aikoinaan itse asiassa tekikin niin. Kertoi, että ymmärtää nyt miltä se tuntuu. Mulle jäi hyvä mieli. Ihan jo siitäkin, että tiesin sen jälkeen, että ei pidä mua ihan sekopäänä kaikista niistä tyhmyyksistä mitä rakastuneena hänelle latelin :). Joten suosittelen.

Kiitos tästä viestistä. Näin ajattelinkin toimia. Voisin kuvitella, että tämä antaisi tunteen ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta, jonka haluan heille välittääkin.

Tällainen olisi varmaankin helpottanut myös oman särkyneen sydämeni tuskaa.

Sille joka ihmettelit, miksen pura omaa kipuani täällä vastaan, että mulla on taipumus kääntää kaikki kivut opettavaisiksi kokemuksiksi, kuten nyt tämänkin ansiosta ymmärrän toisten tunteita paremmin.

Voi olla väärin tai outoa tai mitä vaan, mutta niin mulla on taipumus tehdä.

Jonkun aikaisemman kommentti sanoa särkyneelle "get over it" on mun mielestä nykyisellä kokemuksellani julmaa, eikä edes toimi, olen sitäkin joissakin tapauksissa kokeillu.

Vierailija
24/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seksikkyyteni on varmaankin ihan keskivertoa, ei ne ihmiset siihen minussa ole ihastuneet vaan enemmänkin iloiseen, eläväiseen ja ystävälliseen luonteeseeni, kuulemma.



Vierailija
25/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että kuinka sun kohdalle on sattunut ihan lukuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä laskea irti tajuttuaan homman nimen, eli että olet leikkinyt heillä.

Vierailija
26/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä ole niillä leikkinyt vaan pitänyt ystävinäni ihan kuten muitakin ystäviäni.

Jostain syystä ovat tykästyneet minuun enemmän kuin ystävyyteen kuuluu ja jotkut heistä ovat tämän vuoksi jääneet pitkäksikin aikaa tunteidensa kanssa solmuun, jonka haluan auttaa heitä avaamaan, jotta ystävyytemme voisi säilyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä tiedät, että heidän sydän on särkynyt kuten sinun sydämei nyt? Ehkä olit vain pieni ihastus ja kun juttu ei edennyt, he eivät jääneet asias sen kummemmin miettimään.

Omassa elämässänikin on useita miehiä, joihin ihastuin ja joidenkin kanssa oli myös jotain sutinaa, mutta suhde ei syystä tai toisesta edennyt. Jos joku nyt tulisi minulle kertomaan, miten nyt ymmärtävät tehneensä väärin, kun eivät enää soittneetkaan, niin nauraisin vain. Ihastuksiahan ne vain oli, vaikka silloin luulinkin löytäneeni elämäni rakkauden :).

Vierailija
28/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä ole niillä leikkinyt vaan pitänyt ystävinäni ihan kuten muitakin ystäviäni.

Jostain syystä ovat tykästyneet minuun enemmän kuin ystävyyteen kuuluu ja jotkut heistä ovat tämän vuoksi jääneet pitkäksikin aikaa tunteidensa kanssa solmuun, jonka haluan auttaa heitä avaamaan, jotta ystävyytemme voisi säilyä.

Mutta jos et sä kerran ole tietoisesti leikkinyt ja tahallasi johtanut näitä lukuisia ihastujiasi harhaan, niin mitä sä sitten pyytäisit anteeksikaan? Sitä että olet valitettavasti aivan liian ihastuttava ja seksikäs? Ja siltäkö pohjalta nämä ihmiset roikkuvat sinussa kiukutellen ja huutaen (wtf) ihan jopa vuosikausia, kun ovat kerran ihastuneet, mutta sinä olet torjunut, kuten tietenkin jokaisen on oikeus halutessaan tehdäkin. Kuinka luupäisten tyyppien kanssa oikein kaveeraat? :D ..ja sitten sä heräsit ja menit keittämään kahvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä tiedät, että heidän sydän on särkynyt kuten sinun sydämei nyt? Ehkä olit vain pieni ihastus ja kun juttu ei edennyt, he eivät jääneet asias sen kummemmin miettimään.

Omassa elämässänikin on useita miehiä, joihin ihastuin ja joidenkin kanssa oli myös jotain sutinaa, mutta suhde ei syystä tai toisesta edennyt. Jos joku nyt tulisi minulle kertomaan, miten nyt ymmärtävät tehneensä väärin, kun eivät enää soittneetkaan, niin nauraisin vain. Ihastuksiahan ne vain oli, vaikka silloin luulinkin löytäneeni elämäni rakkauden :).


Ap on itse varsin melodramaattinen siihen nähden, että yrittää muka välttää draamaa. Jos joku exä tulee minulle selittämään, että ymmärtää nyt minun kärsineen hirmuisesti hänen menetyksestään, pidän häntä suuruusharhoista kärsivänä vastenmielisenä tärkeilijänä. Ap:n kokemus ei ole yhtä kuin hänen entistensä kokemus. Tekisikö liian kipeää olla rehellinen itselleen? Ja etkö voisi hoitaa asioitasi yksinkertaisemmin ja rehdimmin?

Vierailija
30/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä miten helposti ihmiset yleensä hallitsee ihastumisentunteensa.

Ehkä näillä minuun ihastuneilla on vaan taipumusta suuriin ja kestäviin tunteisiin ja ehkä minussa on jokin magneetti tuon kaltaisille ihastelijoille, en tiedä, mutta muuten voin vakuuttaa heidän olevan olevan ihan normaaleja, älykkäitä, ihania ihmisiä, kuten minäkin.



Tiedän, että useilla tunteet ovat säilyneet hyvinkin pitkään, koska olen asiasta heidän kanssaan keskustellut. Kipu ja toive yhdessäolemisesta ei joidenkin kohdalla tunnu haihtuvan vuosien ja etäisyydenkään myötä, en tiedä miksi.



Ahistaa, koska kaipaan näitä ihmisiä, heidän seuraansa ja ystävyyttään, mutta kun olemme tekemisissä, heidän käytöksensä ei ole samaa ystävyyttä kuin aikaisemmin vaan varautunutta, loukkaantunutta, jopa draamaa, suuttumsta ja syyttelyä.



En voi mitään sille, etten ole ollut umpirakastunut heihin vaan rakastan heitä ainoastaan ystävinä. Enkä näköjään voi mitään sitten sillekään, että loukkaan heitä sillä, etten rakasta siten kun he haluaisivat.

Toistan vielä, että todella todella pidän näistä ihmisistä, enkä missään tapauksessa halua heitä satuttaa! Jotain kuitenkin varmasti teen väärn, kun niin kuitenkin tapahtuu.. :( Haluan oppia olemaan satuttamatta ketään, onko siihen muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä luotaantyöntäväksi tai erakoksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämäni aikana useammankin sydämen olen särkenyt tieämättä, tahtomatta, välittämättä..

todellisuudessa on tapahtunutkaan.

Vierailija
32/51 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama onko särkenyt yhden tai useamman sydämen, on ihan hyvä tiedostaa mitä on tullut tehtyä ja miksi ja miten hoitaa asia fiksusti.

Se miten asia kannattaa hoitaa oli kai koko tämän ketjun alkuperäinen pointtikin.



Kyllähän jokainen haluaa olla toisten silmissä ihana ja monet jopa tahallisesti tekee asioita, jotta tulisivat tykätyiksi.

Kyllähän se pönkittää egoa, kun kauheesti tykätään.

Moraalia tässä varmaan peräänkuulutetaan, että missä menee raja, milloin alkaa olla kyse toisen tunteilla leikkimisestä, ja kun se raja lähestyy, miten pysäyttää juna, vai voiko sitä enää siinä vaiheessa pysäyttääkään?

Entäs kun ollaan jo menty rytinällä metsään, mites sitten pitäis toimia? Pelastetaanko vaan oma nahka vai pitäiskö sitä toistakin osapuolta jotenkin jeesata?



Ja jos on vähänkään sotanorsua viehättävämpi ihmisolento, niin oiskoa kokonaan parempi, ettei lähtis noihin ystävyystouhuihin ja ylipäätään tutustumaan ihmisiin ollenkaan, ettei kävis tämmösiä onnettomuuksia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

hyvä että sait maistaa lääkettäsi.

en usko,että voitte olla enää ystäviä,

Vierailija
34/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuollainen niin senkö jälkeen muiden pitäisi vielä jaella sulle ymmärrystä? Aika paksua. Viimeksi kun tarkistin, niin ystävyys perustuu oikeaan luottamukseen. Miten sä voit olettaa että luottamusta voi olla, jos sä olet leikkinyt niillä ihmisillä ihan vaan omaksi iloksesi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse patologinen pettäjä. Nykyisin elän ihan järkevää elämää, mutta aiemmin suhteeni olivat aika katastrofaalisia. Olin (olen) rakastumisaddikti ja jostakin kumman syystä myös hyvin haluttu kumppani, ja siinä sitten sattui kaikenlaista.



Yksi näistä miehistä, joiden kanssa tuli pelleiltyä pahanpäiväisesti, oli jo silloin rakas ystävä, myös. Tietenkin mun sekoilut haavoitti välejämme pitkälle, mutta nyt, vuosien päästä, olemme taas rakkaat ystävät. Hänellä on myös nyt sellainen kumppani, ettei haikaile meidän yhdessäoloa enää.



Mutta. Kyllä minä kadun monia asioita, monia tekojani. En ole hirveästi oppinut, mutta sen vähän, mitä olen, yritän käyttää hyödyksi. Etten enää riko ketään enkä tee typeryyksiä. Oman käytökseni taustalla on paljolti myös huono itsetunto. Aina kuvittelen ruohon olevan makeampaa aidan toisella puolella ja sinne myös alttiisti menen. On suloista tuntea olevansa haluttu ja rakastettu, aina uudelleen ja uudelleen, vaikka miten harhaa se olisikin siinä mielessä, että pitkä ja uskollinen suhde voisi olla sitä todellisempaa rakkautta kuin nämä lyhyemmät hullu rakkaus -suitsutukset.

Vierailija
36/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sait sit nokilles. Oikeesti tsemppiä. Tuntuu pahalta, eikö?

Vierailija
37/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että olen myöntänyt virheeni jos toinen on niistä halunnut puhua. Olen kuunnellut, sitten kun oma vimmainen juoksu toisen syliin on rauhoittunut. Olen pyytänyt anteeksi, vaikka en olekaan voinut palata. Olen yrittänyt olla hienotunteinen ja diplomaattinen.



Itse asiassa nyt kun mietin tätä, niin tämän rakkaan ystävän lisäksi nyt, vuosien päästä, useampikin näistä jotka ovat päässeet yli, ovat mun kanssa ihan kavereita. Yhden kanssa teen jopa töitä ajoittain.



Ole nöyrä, ole altis. Välitä jättämistäsi miehistä! Kyllä se siitä! t. se rakkausaddikti, kohtalotoveri

Vierailija
38/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä ole leikkinyt niillä ihmisillä. Olen ollut niille ystävällinen kuten muillekin, viihtynyt niiden seurassa kuten nekin minun, mun tunteet ei vaan oo heränneet samaan malliin heidän kanssaan, joten en ole pitänyt heitä sen tärkeämpinä tai kivempina kuin muitakaan.

Se on loukannut heitä. Ymmärrän sen nyt.

Olen kyllä ollut rehellinen, en mitään valheita lirkutellut, vaan ollut ihan oma ihana itseni, siihen he ovat ihastuneet.

En ole lupaillut mitään, en edes leikilläni, mutta ihastuneena ovat saattaneet tulkita omien tunteidensa mukaan.



Mun on pitänyt ottaa etäisyyttä näihin ihmisiin, koska ovat alkaneet käymään liian kuumina minuun tunteinensa, en tiedä miten muuten olisin niissä tapauksissa voinut toimia. Nyt tajuan, että he ovat olleet tuskissaan ihastuksesta ja ikävästä.

Minua se on silloin ahdistanut, koska en ole tuntenut lähellekään samoin.



Voiko tunteet loppua kokonaan, niin että voidaan olla ihan normaalisti tekemisissä? Kuitenkin pidän heistä ja meillä on ollut kivaa viettää aikaa yhdessä.

Vierailija
39/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

(tajuan)

että yksi heistä on nyt taas käymässä koukkuun. Voi luoja. En koskaan opi. Hän on toista kertaa naimisissa. Neljä lasta. Minä vien hänet, jos haluan. Pysäyttäkää minut.



Anteeksi ap kun aloin tilittää tässä.

Vierailija
40/51 |
03.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä ole leikkinyt niillä ihmisillä. Olen ollut niille ystävällinen kuten muillekin, viihtynyt niiden seurassa kuten nekin minun, mun tunteet ei vaan oo heränneet samaan malliin heidän kanssaan, joten en ole pitänyt heitä sen tärkeämpinä tai kivempina kuin muitakaan.

Se on loukannut heitä. Ymmärrän sen nyt.

Olen kyllä ollut rehellinen, en mitään valheita lirkutellut, vaan ollut ihan oma ihana itseni, siihen he ovat ihastuneet.

En ole lupaillut mitään, en edes leikilläni, mutta ihastuneena ovat saattaneet tulkita omien tunteidensa mukaan.

Mun on pitänyt ottaa etäisyyttä näihin ihmisiin, koska ovat alkaneet käymään liian kuumina minuun tunteinensa, en tiedä miten muuten olisin niissä tapauksissa voinut toimia. Nyt tajuan, että he ovat olleet tuskissaan ihastuksesta ja ikävästä.

Minua se on silloin ahdistanut, koska en ole tuntenut lähellekään samoin.

Voiko tunteet loppua kokonaan, niin että voidaan olla ihan normaalisti tekemisissä? Kuitenkin pidän heistä ja meillä on ollut kivaa viettää aikaa yhdessä.

että sä luulet itsestäsi hieman liikoja? :D