Lue keskustelun säännöt.
Onko muita maita, joissa pieni kielivähemmistö käy koulutiensä päiväkodista yliopistoon
02.11.2012 |
omissa kouluissaan tiukasti eristettynä enemmistökielen puhujista? En kysy pilkatakseni vaan mielenkiinnosta, että miten muualla.
Kommentit (47)
Ei irlantilaisistakaan KAIKKI puhuneet iiriä. Siellä oli se englanninkielinen yläluokka, josta - toisin kuin feeniläiset haluavat myöntää - osa oli täysin irlantilaissyntyisiä monen sukupolven ajalta.Ihan samalla lailla täällä Suomessa asuneet ovat muinoin puhuneet kaikki saamea. Jos halutaan, aina voidaan todistella tuolla lailla ties mitä huvittaa historiasta ja "alkuperäisestä kulttuurista ja kielestä"!
Nykyään vain 30 tuhatta irkkua puhuu iiriä äidinkielenään, se on kumminkin fakta.
No on on, mutta silti Suomen ja Irlannin tilannetta ei voi oikein verrata, koska taustat ovat erilaiset. Suomessa oikeastaan suomi on "iiri" ja ruotsi on se "yläluokan englanninkieliset."
Ja muuten, alkuperäinen kysymyshän ei koskenut kielen pakko-opiskelua, vaan vähemmistön omakielistä koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu.
Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli.
Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
siellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
monetkaan irlantilaiset mitenkään HALUA sitä opiskella, eivätkä he sitä käytä, vaikka sitä koulussa opiskelevatkin.Joo, mutta tausta on kuitenkin hyvin eri kuin Suomen pakkoruotsin, joten näitä ei oikein voi verrata:
- iiri on heidän alkuperäinen kieli (ruotsi on täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomalaisia)
- iiri on hyvin uhanalainen kieli (ruotsia puhuu kymmenisen miljoonaa).
saakin perustella jonkin kielen opettamista historillisilla ja sentimentaalisilla perusteilla?
Vaikka iiri onkin alkuperäinen kieli, sitä äidinkielenään puhuva vähemmistö on hyvin pieni, eikä monikaan irlantilainen ole kiinnostunut oppimaan koulussa VAIKEAA kieltä, jota ei kuitenkaan voi käyttää missään. Eikö tämä polje irlantilaisten oikeuksia, kun he eivät saa opiskella koulussa hyödyllisiä kieliä?
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu.
Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli.
Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
jep, mutta Sveitsissä alueiden kielirajat ovat tarkatsiellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
Paitsi Ahvenanmaa, joka on metrilleen rajattu ja puhdistettu kaikesta suomen kieleen viittaavasta! :) Siellä ei ole edes pakollista suomen opetusta, vaikka alue kuuluu SUOMEEN!
monetkaan irlantilaiset mitenkään HALUA sitä opiskella, eivätkä he sitä käytä, vaikka sitä koulussa opiskelevatkin.Joo, mutta tausta on kuitenkin hyvin eri kuin Suomen pakkoruotsin, joten näitä ei oikein voi verrata:
- iiri on heidän alkuperäinen kieli (ruotsi on täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomalaisia)
- iiri on hyvin uhanalainen kieli (ruotsia puhuu kymmenisen miljoonaa).
saakin perustella jonkin kielen opettamista historillisilla ja sentimentaalisilla perusteilla?
Vaikka iiri onkin alkuperäinen kieli, sitä äidinkielenään puhuva vähemmistö on hyvin pieni, eikä monikaan irlantilainen ole kiinnostunut oppimaan koulussa VAIKEAA kieltä, jota ei kuitenkaan voi käyttää missään. Eikö tämä polje irlantilaisten oikeuksia, kun he eivät saa opiskella koulussa hyödyllisiä kieliä?
Niin, en tässä puolustele pakkoiiriä (siitä saavat irlantilaiset keskenään päättää), mutta halusin tehdä selväksi, että "pakkoruotsi pitää olla, koska on pakkoiirikin"-perustelu ei sellaisenaan käy, koska ko. kielten tausta on ihan erilainen.
Eikä myöskään käy perustelu, että "onhan Sveitsikin nelikielinen", koska Sveitsi on alueittain yksikielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monetkaan irlantilaiset mitenkään HALUA sitä opiskella, eivätkä he sitä käytä, vaikka sitä koulussa opiskelevatkin.Joo, mutta tausta on kuitenkin hyvin eri kuin Suomen pakkoruotsin, joten näitä ei oikein voi verrata:
- iiri on heidän alkuperäinen kieli (ruotsi on täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomalaisia)
- iiri on hyvin uhanalainen kieli (ruotsia puhuu kymmenisen miljoonaa).
saakin perustella jonkin kielen opettamista historillisilla ja sentimentaalisilla perusteilla?
Vaikka iiri onkin alkuperäinen kieli, sitä äidinkielenään puhuva vähemmistö on hyvin pieni, eikä monikaan irlantilainen ole kiinnostunut oppimaan koulussa VAIKEAA kieltä, jota ei kuitenkaan voi käyttää missään. Eikö tämä polje irlantilaisten oikeuksia, kun he eivät saa opiskella koulussa hyödyllisiä kieliä?
Niin, en tässä puolustele pakkoiiriä (siitä saavat irlantilaiset keskenään päättää), mutta halusin tehdä selväksi, että "pakkoruotsi pitää olla, koska on pakkoiirikin"-perustelu ei sellaisenaan käy, koska ko. kielten tausta on ihan erilainen.
Eikä myöskään käy perustelu, että "onhan Sveitsikin nelikielinen", koska Sveitsi on alueittain yksikielinen.
on pakko opiskella yhtä maan virallista kieltä vieraana kielenä, vaikka alueet ovatkin erillään.
Tiedätkö, mulle riittää oikein hyvin pakkoruotsin ja -iirin pakollisuudelle syyksi historialliset syyt. Kannatan pakkoruotsia.
yliopistoon omissa kielikiintiöissään, heillä on kaikenmaailman säätiöitä, joista saavat apurahoja ym. Opiskeluaikanani huomasin selkeästi tämän, että ovat "etuoikeutettuja".
Eli tasa-arvoista se ei ole, mutta onko se niin kamalaa, en tiedä. Tuli kyllä mieleen, että saamelaisille pitäisi sitten olla samat oikeudet. Ja miksi ei Suomessa asuville venäjänkielisillekin, heitä on kohta lähes yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä.
myös tasa-arvoa, että ruotsinkieliset maksavat joissain kunnissa 20% kalliimmat päivähotomaksut.
Miettikää, miten suupannaan, jos samat korotukset tulisi suomenkielisiin päiväkoteihin.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei irlantilaisistakaan KAIKKI puhuneet iiriä. Siellä oli se englanninkielinen yläluokka, josta - toisin kuin feeniläiset haluavat myöntää - osa oli täysin irlantilaissyntyisiä monen sukupolven ajalta. Ihan samalla lailla täällä Suomessa asuneet ovat muinoin puhuneet kaikki saamea. Jos halutaan, aina voidaan todistella tuolla lailla ties mitä huvittaa historiasta ja "alkuperäisestä kulttuurista ja kielestä"! Nykyään vain 30 tuhatta irkkua puhuu iiriä äidinkielenään, se on kumminkin fakta.
No on on, mutta silti Suomen ja Irlannin tilannetta ei voi oikein verrata, koska taustat ovat erilaiset. Suomessa oikeastaan suomi on "iiri" ja ruotsi on se "yläluokan englanninkieliset." Ja muuten, alkuperäinen kysymyshän ei koskenut kielen pakko-opiskelua, vaan vähemmistön omakielistä koulutusta.
Suomessa joku saame tai muinaissuomi olisi se iiri.
Eli kyse on täysin keinotekoisesta valinnasta, toisin kuin suomenruotsalaisuudessa. Plus iiristä ei ole mitään hyötyä muualla kuin Irlannissa, toisin kuin ruotsinkielen taidosta.
Kyllä, omakielisestä koulutuksesta oli kyse. Iirin kielellä ei voi opiskella koko koulu-uraa koko Irlannissa, mutta tietyillä alueilla, jonne iirinkieliset ovat keskittyneet voi.
Ei Suomessakaan koko Suomessa ole ruotsinkielistä koulu-uraa mahdollista läpikäydä.
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu. Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli. Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
siellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
Ihmiset muuttavat työn perässä, menevät naimisiin toiselle puolelle Sveitsiä jne.
Suomessa on ruotsinkieliset keskittyneet tietyille rannikko-alueille, mutta on heitä silti muuallakin Suomessa. Esim. täällä Tampesterissä asuu tuhatkunta suomenruotsalaista, vaikkei ikuna uskoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu. Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli. Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
siellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
Ei siellä sen selvemmät erot oikeasti ole kuin Suomessakaan.
Ihmiset muuttavat työn perässä, menevät naimisiin toiselle puolelle Sveitsiä jne.
Suomessa on ruotsinkieliset keskittyneet tietyille rannikko-alueille, mutta on heitä silti muuallakin Suomessa. Esim. täällä Tampesterissä asuu tuhatkunta suomenruotsalaista, vaikkei ikuna uskoisi.
Niin, mutta alueet ovat yksikielisiä, joten se joka muuttaa, opettelee sen uuden alueen kielen. Toisin kuin Suomessa ruotsinkieliset, jotka pakottavat kaikki opiskelemaan ruotsia koko Suomessa, myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella.
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu. Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli. Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
siellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
Ei siellä sen selvemmät erot oikeasti ole kuin Suomessakaan.
Ihmiset muuttavat työn perässä, menevät naimisiin toiselle puolelle Sveitsiä jne.
Suomessa on ruotsinkieliset keskittyneet tietyille rannikko-alueille, mutta on heitä silti muuallakin Suomessa. Esim. täällä Tampesterissä asuu tuhatkunta suomenruotsalaista, vaikkei ikuna uskoisi.
Niin, mutta alueet ovat yksikielisiä, joten se joka muuttaa, opettelee sen uuden alueen kielen. Toisin kuin Suomessa ruotsinkieliset, jotka pakottavat kaikki opiskelemaan ruotsia koko Suomessa, myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella.
Sveitsissäkin pakko opiskella yhtä maan neljästä virallisesta kielestä vieraana kielenä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu. Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli. Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
siellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
Ei siellä sen selvemmät erot oikeasti ole kuin Suomessakaan. Ihmiset muuttavat työn perässä, menevät naimisiin toiselle puolelle Sveitsiä jne. Suomessa on ruotsinkieliset keskittyneet tietyille rannikko-alueille, mutta on heitä silti muuallakin Suomessa. Esim. täällä Tampesterissä asuu tuhatkunta suomenruotsalaista, vaikkei ikuna uskoisi.
Niin, mutta alueet ovat yksikielisiä, joten se joka muuttaa, opettelee sen uuden alueen kielen. Toisin kuin Suomessa ruotsinkieliset, jotka pakottavat kaikki opiskelemaan ruotsia koko Suomessa, myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella.
Virallisilla kielillä saa viranomaisten palvelua kaikkialla ja omakielistä opetusta saa joka kantonissa. Ei koko kouluopetusta, osa aineista on alueen pääkielellä, mutta omakielistä silti.
Ei suomenruotsalaisetkaan muuten voi koulua käydä ruotsiksi koko Suomessa kotikunnassaan.
Mutta Sveitsissä on pakko opiskella yhtä maan virallista kieltä vieraana kielenä, vaikka alueet ovatkin erillään.Tiedätkö, mulle riittää oikein hyvin pakkoruotsin ja -iirin pakollisuudelle syyksi historialliset syyt. Kannatan pakkoruotsia.
Sveitsin virallisia kieliä ovat mm. saksa ja ranska, jotka ovat isoja eurooppalaisia kieliä. Niitä varmasti luettaisiin ilman pakkoakin.
Minulle ei riitä historialliset syyt pakkoruotsille, koska suomenkielisten yksilöiden historiaan ruotsin kieli ei kuulu, vaan ruotsi on useimmille täysin vieras kieli. Ne, ketkä tuntevat ruotsin kielen kuuluvan omaan historiaansa, voivat lukea sitä valinnaisena.
Kannatan valinnanvapautta esim. kielten ruotsi, venäjä, saksa ja ranska välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saamelaiset Norjassa, jos yliopisto-opinnot tietyllä alalla ja lapsuusaika asuttu oikeassa osassa maata.
Suomessakin on väitelty tohtoriksi saamen kielellä.
Saamelaiset/saamenkieliset (eri yliopistoilla eri määrittelytapa) pääsevät Suomessa ruotsinkielisiä helpommin yliopistoon, heille on kiintiöt.
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu. Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli. Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
siellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
Ei siellä sen selvemmät erot oikeasti ole kuin Suomessakaan. Ihmiset muuttavat työn perässä, menevät naimisiin toiselle puolelle Sveitsiä jne. Suomessa on ruotsinkieliset keskittyneet tietyille rannikko-alueille, mutta on heitä silti muuallakin Suomessa. Esim. täällä Tampesterissä asuu tuhatkunta suomenruotsalaista, vaikkei ikuna uskoisi.
Niin, mutta alueet ovat yksikielisiä, joten se joka muuttaa, opettelee sen uuden alueen kielen. Toisin kuin Suomessa ruotsinkieliset, jotka pakottavat kaikki opiskelemaan ruotsia koko Suomessa, myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella.
Virallisilla kielillä saa viranomaisten palvelua kaikkialla ja omakielistä opetusta saa joka kantonissa. Ei koko kouluopetusta, osa aineista on alueen pääkielellä, mutta omakielistä silti.Ei suomenruotsalaisetkaan muuten voi koulua käydä ruotsiksi koko Suomessa kotikunnassaan.
Olisko jotain lähettä tälle tiedolle? Kuulostaa kovin oudolta, että kun maa on tiukasti jaettu kielialueisiin, niin siellä olisikin kaikenkielisiä kouluja sekaisin kaikkialla.
Suomenkielisessä Lahdessa ainakin 2 ruotsinkielistä sai oman luokan. Kai joku laki vaatii ruotsinkielinen opetuksen koko Suomessa?
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-vara…
Onko se yhtä pakollinen kuin ruotsi Suomessa, eli pakollinen peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa, yliopistossa, kaikissa viroissa? Vai onko se ennemminkin lyhyt tutustuminen ko. kieleen?
Esim. italian kieltä puhuu vain kuutisen prosenttia väestöstä, mutta kieli on yksi kolmesta virallisesta. Koulussa opiskellaan lisäksi yhtä toista virallista (italialaisten tapauksessa siis joko saksaa tai ranskaa). Zürichin alueella siitäkin on lipsuttu. Tai mietipä Irlantia. Vain noin 30 tuhatta ihmistä puhuu sitä äidinkielenään, mutta silti sitä on KAIKKIEN irlantilaisten pakko opiskella koulussa ja se on Irlannin tasavallan toinen virallinen kieli. Nämä nyt tulivat äkkiä mieleen, lisääkin löytyy varmasti.
siellä pystyt metrilleen kertomaan, mistä alkaa italiankielinen alue - ei pysty vertaamaan suomeen.
Ei siellä sen selvemmät erot oikeasti ole kuin Suomessakaan. Ihmiset muuttavat työn perässä, menevät naimisiin toiselle puolelle Sveitsiä jne. Suomessa on ruotsinkieliset keskittyneet tietyille rannikko-alueille, mutta on heitä silti muuallakin Suomessa. Esim. täällä Tampesterissä asuu tuhatkunta suomenruotsalaista, vaikkei ikuna uskoisi.
Niin, mutta alueet ovat yksikielisiä, joten se joka muuttaa, opettelee sen uuden alueen kielen. Toisin kuin Suomessa ruotsinkieliset, jotka pakottavat kaikki opiskelemaan ruotsia koko Suomessa, myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella.
Virallisilla kielillä saa viranomaisten palvelua kaikkialla ja omakielistä opetusta saa joka kantonissa. Ei koko kouluopetusta, osa aineista on alueen pääkielellä, mutta omakielistä silti. Ei suomenruotsalaisetkaan muuten voi koulua käydä ruotsiksi koko Suomessa kotikunnassaan.
Olisko jotain lähettä tälle tiedolle? Kuulostaa kovin oudolta, että kun maa on tiukasti jaettu kielialueisiin, niin siellä olisikin kaikenkielisiä kouluja sekaisin kaikkialla. Suomenkielisessä Lahdessa ainakin 2 ruotsinkielistä sai oman luokan. Kai joku laki vaatii ruotsinkielinen opetuksen koko Suomessa? <a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-vara…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-vara…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-vara…;
En sanonut, että koko kouluopetusta olisi kaikkialla kaikilla kolmella kielellä tarjolla. Sanoin, että omaa kieltä voi opiskella kaikkialla, osin myös joitain muita aineita, riippuu kunnan koosta.
Ruotsinkielinen opetus pitää Suomessa järjestää, se perustuu perusopetuslain neljänteen pykälään - muttei välttämättä omassa kotikunnassa, saati että peruskoulun jälkeen olisi mitään jatkokoulutusta ruotsinkielellä edes omassa maakunnassa.
Onko se yhtä pakollinen kuin ruotsi Suomessa, eli pakollinen peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa, yliopistossa, kaikissa viroissa? Vai onko se ennemminkin lyhyt tutustuminen ko. kieleen?
Se on virallinen kieli ja sen taitaminen on virkoihin pääsyn edellytys Irlannissa. Siitä en ole varma, onko sen opetus pakollista kaikissa oppiasteissa. En minäkään tosin ruotsia ole lukenut suomalaisessa yliopistossa, riitti kun osoitti riittävän luetunymmärryksen taidon kokeessa ja that's it.
En sanonut, että koko kouluopetusta olisi kaikkialla kaikilla kolmella kielellä tarjolla. Sanoin, että omaa kieltä voi opiskella kaikkialla, osin myös joitain muita aineita, riippuu kunnan koosta.
Niin, eli tilanteen ja tarpeen mukaan, ei minkään lain määräämänä?
Ruotsinkielinen opetus pitää Suomessa järjestää, se perustuu perusopetuslain neljänteen pykälään - muttei välttämättä omassa kotikunnassa, saati että peruskoulun jälkeen olisi mitään jatkokoulutusta ruotsinkielellä edes omassa maakunnassa.
Tuotakin voisi miettiä, että onko järkeä järjestää ruotsinkielistä opetusta täysin suomenkielisellä alueella, jos järkevän kokoisia opetusryhmiä ei tule kasaan. Kyllähän perhe tajuaa, että jos muuttaa suomenkielisille alueelle, siellä on toimittava suomeksi. Eihän se lapsestakaan ole kivaa käydä yläastetta kahden hengen luokassa eristyksissä kaikista ikätovereistaan!
Ei irlantilaisistakaan KAIKKI puhuneet iiriä. Siellä oli se englanninkielinen yläluokka, josta - toisin kuin feeniläiset haluavat myöntää - osa oli täysin irlantilaissyntyisiä monen sukupolven ajalta.
Ihan samalla lailla täällä Suomessa asuneet ovat muinoin puhuneet kaikki saamea. Jos halutaan, aina voidaan todistella tuolla lailla ties mitä huvittaa historiasta ja "alkuperäisestä kulttuurista ja kielestä"!
Nykyään vain 30 tuhatta irkkua puhuu iiriä äidinkielenään, se on kumminkin fakta.