Lue keskustelun säännöt.
Ulkosuomalaisena en voi kun itkeä silmät päästäni kun ajattelen Suomea :(
01.11.2012 |
Muuttaisin heti takaisin jos voisin. Pakkaisin laukkuni, lapset kainaloon ja lähtisin. Jos vain voisin.
Olen taas itkenyt silmät päästäni. Minulla on niin kova ikävä synnyinmaatani.
En vain pääse takaisin. Suurin toiveeni olisi muuttaa takaisin Suomeen. En kaipaisi enää ikinä minnekään. En kaipaisi mitään ulkomaanmatkoja, en risteilyjä, en mitään kaukomaita. Pysyä kököttäisin Suomessa loppuikäni.
Joskus mietin etten olisi saanut naida tätä ulkomaalaista miestä. En olisi saanut muuttaa ulkomaille. En pääse täältä enää pois kun ikävä on rajaton 15 vuoden päästä. Olen asunut täällä jo niin kauan. En halua enää. Haluan Suomeen!
Mieheni ei halua.
Joka päivä mietin miten olen riistänyt lapsenlapsetkin vanhemmiltani. Hekin menettävät niin paljon.
En olisi saanut tehdä tätä suurta virhettä 15 vuotta sitten. Mutta toisaalta, jos en olisi tehnyt sitä, en olisi saanut näitä ihania lapsia.
He ovat kaikkeni. Minun pieni Suomeni. He puhuvat suomeakin kanssani.
Haluan niin takaisin Suomeen! En vain keksi miten. Ei ole mitään ratkaisua :(
Olen pohjattoman onneton.
Kommentit (41)
Pitäisi olla kai tyytyväinen, että on täällä ulkomailla katto pään päällä ja miehellä töitä.
Mutta ei ole ketään sukulaisia, olemme ihan yksin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin se, että me asutaan Suomessa ja hän siis halauaisi kotimaahansa, mutta minä en halua muuttaa.
Elämä on valintoja, ei sitä auta itkeä.
Kirjoitustyylisi (outo) vaikuttaa tutulta hmmm...
Kun ei näköjään sun onnettomasta tunteesta välitä.. Aika monta vuotta oot kuitenki ote taipunu. Mä varmaan vaan vaatisin et saisin jonku kesän silloin tällöin ees viettää suomessa. Joko lasten kanssa, yksin tai koko porukalla.
Kiitos ymmärtäväisistä viesteistä! Onhan se vähän lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa joka ei ole niin onnellinen, kuin suurin osa av-mammoista ulkomailla. En olisi ikinä halunnutkaan ulkomaille, mutta kun tapasin sen miehen ja sydän vei...
Ei ole mahdollista käydä useammin Suomessa, valitettavasti :(
En myöskään saa vieraita Suomesta kuin korkeintaan kerran vuodessa, tai parin vuoden välein.
Kumpa näkisinkin heitä useammin :(
ap
Yksi hyvä ystäväni oli just käymässä suomessa ja puhui ihan samoja asioita. Sitä kuinka sitä koko loppuelämänsä on koko ajan jossain määrin väärässä paikassa, aina on ihmisiä jotka on tosi kaukana ja joita kaipaa.
Ja jos ja kun haluaisi muutta taas suomeen vanhempana, omat lapset olisivat sitten toisessa maassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö voisi ehdottaa miehellesi että muuttaisitte vaikka puoleksi vuodeksi Suomeen? Se ei tunnu niin lopulliselta, vaikka lopulliseksi jäisikin. Kerro miehellesi kuinka kaipaat Suomeen. Jos hän välittää sinusta ja tunteistasi, hän suostuu edes harkitsemaan asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miehellä työpaikka niin ei voi lähteä puoleksi vuodeksi suomeen. Minusta Ap:lla ei ole outo kirjoitustyyli. Suosittelen nostamaan kissan pöydälle, kertomaan että olet onneton. Jos mies ei tajua niin anna sille aikaa, vaikka vuosi, miehet on hitaita, jos ei vieläkääntajua miten onneton oletniin ota ero.
Sen jättämään itsesi? Sinulla olisi syy lähteä suomeen äidin kainaloon lasten kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa suomalaisia olevan paljon runsaammin joukoin haluamassa muuttoa ulkomaille kuin ulkosuomalaisia takaisin Suomeen. Koeta järjestää asiasi miehesi kanssa.
t. yksi ulkosuomalainen
Haluaisin kanssa muuttaa Suomeen. On ikävä sukulaisia ja ystäviä ja Suomea. Mutta en tiedä miten aloittaisin keskustelun mieheni kanssa ettei se päädy riitaan... Muutto on niin iso asia. Pelkään, että liian iso ihmiselle. Meidän elämämme on tasapaksua arkea. Uskaltaisiko sitä edes ehdottaa että irtisano itsesi ja etsi töitä Suomesta? En uskalla....:( Pelkään, että hän kieltäytyy ja saan heti unohtaa unelmani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää, että olet onneton! Suostuisiko miehesi jos sinä menisit töihin ja hän olisi pari vuotta kotona ja opiskelisi suomea? Vähän vaihtelua hänelle, mikäli on ollut aina töissä. Sitten kun osaisi kielen, voisi etsiä töitä.
ette asu edes miehesi kotimaassa. Eikö olisi iso plussa, jos asuisitte toisen kotimaassa? Olisi toisen sukua lähellä ja olisi enää yksi maa, mihin matkustaa sukuloimaan. Nyt teillä on kaksi maata missä on käytävä.
joskaan ei onneksi noin voimakkaana. Mulle Suomi on se ulkomaa jossa asun, ja luulen että tämä kovin sateinen syksy ja hiipivä pimeys on nyt tehnyt sen että välillä ihan itkettää ajatella että taas täytyisi yksi talvi kestää jotenkin, sisätilojen vankina kun ei sinne pakkasiin ja räntäsateisiin vapaaehtoisesti viitsi mennä ja pimeään.
Mieheni valitettavasti on kuitenkin todellinen jääkarhu, joka ei siedä kuumaa yhtään (jopa Suomen kesä on hänestä pääosin tuskaisan kuuma) ja jonka lempivuodenaika on talvi, joten sellaista vaihtoehtoa ei ole että voitaisiin muuttaa Suomesta pois. Pääosin olen sopeutunut ajatukseen enkä koko ajan täällä toki kärsi, mutta ajoittain varsinkin talvella kaipaan pois, ja jos yrittää piristää itseään matkoilla etelään välillä niin sen jälkeen on entistä vaikeampi vaan kestää paluu kylmään ja pimeään...
Minua itkettää asua Suomesas, ja olen ihan kantasuomalainen. En kestä tätä pimeyttä ja ankeutta :(
Kävisikö miehellesi muutto johonkin lähemmäs Suomea, että pääsisit useammin käymään? (Ymmärsin, ettette asu miehesikään kotimaassa)
Minulla ei ole Suomessa enää oikeastaan mitään, salmiakkia kaipaan, mutta eipä riitä oikein paluumuuttoon.
tuntuu niin suurelta asialta muuttaa maasta. en tiedä kuinka kysyisin.