Lue keskustelun säännöt.
Ääh. En jaksa yhden lapsen äitejä puistossa.
30.10.2012 |
Jostain syystä täällä puistossa käy nyt vain yhden lapsen äitejä, esikoisineen käyvät siis leikkipuistossa.
En millään enää jaksa keskustella näistä vauva-asioista "uutena", kun on jo neljäs lapsi olemassa. Olin itse ihan samanlainen ja opin paljon, kun en mitään mistään tiennyt. Mutta nyt ei enää jaksaisi tuollaista esikoisäitien tietämättömyyttä.
On vähän sellainen olo, että olisin itse lukiolainen ja joutuisin keskustelemaan ala-asteikäisten kanssa. Samassa koulussa ollaan, mutta oppia on tullut jo vähän eri määrä.
Kommentit (61)
Älä ota sitä vakavastitä, kunhan rupattelet aikasi kuluksi. Minusta taas on muakava vaihtaa mitä tahansa kuulumisia vaikka itselläni onkin useampi lapsi, joskin ymmärrän toki, että tuntuu, että vauvajutut on loppuunperattu kun on jo käynyt muutamaan otteeseen vaiheen läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja haluaisin että puistossa joku joskus puhuisi mulle muustakin kun vaan lapsista.
ja haluaisin että puistossa joku joskus puhuisi mulle muustakin kun vaan lapsista.
kuinka juuri minun lapsi on erikoinen kun se osasi rakentaa ihan omanlaisen palikkatornin kahdesta palikasta ja neuvolantätikin sanoi, että reipas ja rytminen vauva. Kyllä se on ihan erilainen kuin teidän muiden vauvat.
Ja kuinka huolellisesti me mieheni kanssa olemme vaunutja valinneet ja kuinka me harjoittelimme hengittämistä lattialla ennen synnyttämistä yhdessä ja kuinka minä ja minun lapsi ja minä..
Minustakin olisi ihana puistossa kuunnella muita juttuja kuin yhden lapsen äidin minä ja mun vauva. Vaikka saattaa näitä samoja olla monenkin lapsen äideissä. Olisi ihan kiva jutella joskus ihan muista asioista kuin siitä, kuinka se sun vauvas on niin rytminen ja osaa pissata pottaan jo 7 kuukauden ja 3päivän ikäisenä.
EI KIINNOSTA!!!!!!
Olisitko itse mielummin sellaisen äidin vauva joka jaksaa hössöttää ja ihastella vauvansa "erinomaisuutta" vai sen joka puistoilun ja siivoamisen välissä pyöräyttää maalaisjärjellä neljännen pennun joka saa kaatuilla ja olla joukon jatkopala kunnes tulee taas se viides ja kuudes ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisitko itse mielummin sellaisen äidin vauva joka jaksaa hössöttää ja ihastella vauvansa "erinomaisuutta" vai sen joka puistoilun ja siivoamisen välissä pyöräyttää maalaisjärjellä neljännen pennun joka saa kaatuilla ja olla joukon jatkopala kunnes tulee taas se viides ja kuudes ?
Se, että on omasta lapsestaan kiinnostunut ei edellytä sitä, että selittää lapsensa mahan toimintaa muille kuin itse keksimänään neronleimauksena.
Jokainen hössöttää ekan lapsensa taaperovaiheessa, mutta ei onneksi kamalan pitkään. Kun vähän hormonihuurut laimenee, ymmärtää, että muutkin ovat eläneet ja saaneet lapsia, eikä heitä välttämättä kiinnosta kuulla, miten sinun pilttisi on aloittanut kiinteät...
-40-
Esikoisen äitejä ollaan kaikki oltu. Varmasti sitä ote muuttuu vähän koko ajan kun itselle tulee ikää ja lapsilukumäärä kasvaa. Eli ymmärrystä täältä esikoisäitien "hössötykselle". Ihanaahan se on että oman kullanmurun kanssa saa höösätä, ja luonnollista :)
Ymmärrystä tosin myös ap:lle, en mäkään aina jaksa ihan kaikkea sitä säätöä kuunnella.
Mutta kuten tässä on moni todennut, mikä pakko siellä puistossa on vain lapsista puhua? Ok, äitiys on ehkä ainoa yhdistävä tekijä, mutta ainakin meidän mukavassa lähipuistossa jaariteltiin aamulla leffoista, läheisestä ostoskeskuksesta ja lähikirppareista, yhden äidin vaikeasta anoppisuhteesta, toisen äidin työnhausta jne. Eli ihan normiasioita mitä nyt missä vaan voisi jutella. Totta kai väliin lapsistakin, mutta en mä ole koskaan kokenut niiden keskustelujen olevan mitenkään arvolatautuneita. Meitä käy siellä 1, 2 ja 3 lapsen äitejä.
Mukavaa minusta on käydä puistossa ja saada sosiaalista elämää sitäkin kautta. Positiivista asennetta peliin naiset :)
t. 3:n lapsen 36-vuotias äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä innostanut käydä puistoissa tms avoimissa päiväkodeissa, koska ainokaisen sain 37-vuotiaana.
Eipä mammojen kakkavaippa sun muut jutut kiinnostaneet eikä kyllä kiinnosta koskaan.
Joskus kävin ja joskus en.
Mitä nyt vauvan kanssa käydä jossain puistossa. kun se nukkuu. Silloin kävelin pitkän lenkin.
Ulkoilin yksikseni paljon ja tietty kävin isäni luona, koska hän oli juuri jäänyt eläkkeelle.
Kävin isäni kanssa paljon monessa paikassa vauvan
kanssa.
Nyt poika onnelline 6-vuotias eskarilainen ja mitä parhain suhde isovanhempiin.
Kävin neljännen ollessa vauva eräässä kerhossa. Sinne sattui aika monta yhden lapsen äitiä.
Huvittavinta oli sitten pari vuotta myöhemmin kun yksi hysteerisimpiä viljan välttäjistä ja ruokavaliohysteerikoista tuli samaan tilaisuuteen ja hänellä oli jo toinen lapsi. Se hänen esikoisensa lappoi hyvällä ruokahalulla kermakakkua naamaansa ja äitinsä ei perään katsonut kun oli tullut toinen kullanmuru taloon.
se hössötys milloin mistäkin lapsiin liittyvästä muoti-ilmiöstä tai opista. Tehdään yksinkertaisista asioista vaikeampia kuin onkaan. Ja tehdään isoja numeroita jostain normaalista kehitysvaiheesta jossa nähdään ongelmia tyyliin hössötys jostain uhmasta tai potalle oppimisesta. Kun on kuusi lasta josta isoimmat aikuisia niin kyllä se vähän huvittaa välillä ja välillä ärsyttää. Kyllä keskustelen mielellään, mutta ne on välilä sellaista turhaa hössötystä pikkuasioista enkä viiti sitten loukata ketään niin olen hiljaa.
Mutta ymmärrän siis ap:ta hyvin.
Kahden vuoden päästä edelliskerrasta sen vanhemman lapsen allergiat ovat tosiaan voineet hävitä ihan kokonaan. Joskus jo vuodessa.
Mulla on neljä lasta, joista kolme vauvana/taaperona ruoka-aineallergista. Yksi todella vaikeasti, kaksi muuta lievemmin. Yksi pystyi syömään kolmevuotiaana ihan kaikkea, toinen ei vielä nelivuotiaanakaan pisaraakaan maitoa tai vehnää.
Ei toki voi olettaa, että kaikkitietävät monen lapsen äiditkään ihan kaikkea ymmärtäisivät, joten saat anteeksi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisäksi sen lapsilla on kaikilla ihan hölmöt nimet, Paju, Havu ja pari muuta. Noi Paju ja Havu jää aina mieleen. Lapset ovat kaikki pukeutuneet neutraalilla tavalla, en oikeesti tiedä onko 5 v Paju tyttö vai poika.
Ja tää 4 lapsen äiti on niin kaiken tietävä. Puhuttiin makkaroista ja kun sanoin lapseni ei oikein tykkää tästä, kun oli niin paksu kuori tai jotain vst. Ihan heti tuli siihen sanomaan meillä aikuinen määrää mitä syödään ja sitten jos kuori on liian paksu, pitää kuori ottaa pois, helppoa.
Ok, itse kokkina en varmaan osaa makkaraa kuoria.
Parin vuoden puistoilun jälkeen voin sanoa mitä enemmän lapsia, sitä asiantuntevana nämä pitävät itseään asiasta kuin asiasta.
Yks äiti on opiskellut oikiksessa, piti tämän puuäidin alkaa selittää hänellekin jotain vuokrasopimuspykäliä. Toinen vaan sanoi olen noita tehnyt ammatikseen.
Jos mä saisin päättää kaikki 4 lapsen äidit sais lopettaa antamasta lapsilleen hölmöjä nimiä ja sitten jäisivät kotiin kasvattamaan niitä lapsiaan. Teidän "apu" ei mulle kelpaa, kiitos !
..jotka ette enää jaksa olla kiinnostuneita lapsistane, kun heitä on LIIKAA
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää olikin ihan erilainen ketju kuin otsikosta luulin.
Mä luin ennen ketjun avaamista otsikon monta kertaa, ja mietin, että onkohan tässä jonkun sateenkaariperheen dissaamista tiedossa, kun yhdellä lapsella on useampia äitejä. :D
Ei mulla muuten muuta.
T: Eräs yhden lapsen äiti
Ei puhu ikinä mitään ja katsoo nenäänsä pitkin muita sellainen pieni ivallinen virne naamallaan. Juu ja aiheet kyllä liitelee ihan laidasta laitaan, eikä kukaan ole ainakaan toistaiseksi heittäytynyt kovin hysteeriseksi hössöttäjäksi vaikka siellä monilla vasta se eka lapsi onkin.
Jos ette jaksa kuunnella muiden juttuja niin jääkää kotiin, pilaa kaikkien fiiliksen kun yksi tönöttää siellä joka kerta yhtä vittuuntuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tästä ketjusta näkee useamman lapsen äitien hyvyyden, parhauden ja kaikkivoipaisen viisauden;) Kyllä te varmasti olettekin sitten puistoiluseuraa parhaasta päästä!
puistossa kuin satunnaisesti. Just tätä arvostelua ja vertailua en jaksa.
Sulle on käynyt kuten niille jotka on olleet sata vuotta samassa työpaikassa eivätkä enää viitsi jutelle harjoittelijoille ja kesätyöntekijöille, koska tietävät jo kaikesta kaiken ja kaikki on nähty. Tai niille ihmisille, jotka ovat asuneet koko ikänsä samassa pienessä kylässä eivätkä halua jutella muualta tulleiden kanssa koska kavereita on jo riittävästi eikä vaan viitsi tsempata sen vertaa, että vaivautuisi edes teeskentelemään että muukin kiinnostaisi kuin se oma elämä.
Äitiyteenkin voi laitostua ja alkaa ajatella että tietää siitä kaiken ja se oma tapa toimia on ainoa oikea. Siinä sitä sitten möllötellään omalla mukavuusalueella ja naristaan pienistä. Kyllähän se tietenkin kismittää, etteivät yhden lapsen äidit ymmärrä ettei heidän yksinkertainen äitiytensä tarjoa viihdykettä ja älyllistä stimulaatiota Superäidille (SARKASMIA).
Minulle on vain kaksi lasta, mutta koska olen viimeiset 4 vuotta vetänyt koko ajan joko perhekerhoja ja muskareita, olen ehtinyt tutustua kymmeniin ja taas kymmeniin äiteihin. En voi sanoa, että ihmisen kiinnostavuus riippuisi mitenkään siitä montako lasta hänellä on. Vaikka alussa jutellaankin lapsista, niin kyllähän sitä näkee sen ihmisen ja persoonan heti sen äitiyden alta. Mua ei stressaa pätkääkään toisten tapa hoitaa lapsensa, kun lapsi on kuitenkin hyvin hoidettu. Se ei edes kuulu minulle.
Mua ärsyttää ne ylivarovaiset yhden lapsen lässyttäjä-äidit joka paikassa. Myös mulla 4 lasta.
on kaksi lasta, joista toinen jo koulussa, toinen leikki-ikäinen. Ennen lapsia "tiesin" lapsista ja niiden hoidosta paljon enemmän kuin nykyisin ;) Monessa asiassa ovat lapset vetäneet maton jalkojeni alta, kun eivät asiat ole sujuneetkaan niin kuin tahtoisin, ja ennen kaikkea sen olen huomannut, että kyllä jo nuo kaksikin ovat aika erilaisia persoonia ja kohtelen heitä hieman eri tavoilla (oikeudenmukaisuuteen pyrkien). Eli jos tästä marssisin puistoon, en kokisi itseäni juurikaan sen fiksummaksi kuin vaikka ainokaisen 1-vuotiaan äiti. Toki maalaisjärkeä ja kohtuullisuutta kertyy vuosien myötä, eli ehkä sen ajatuksen tavoitan, että yhden pienen lapsen äidit voivat olla fanaattisia. Toisaalta on hyväkin välillä ravistella pääkoppaan uusia ajatuksia.
Ongelmana täällä on enemmänkin se, että puistoissa ei käy väkeä ja jos käy, oma 5-vuotiaana on paljon muita isompi eikä oikein viihdy (sama avoimissa kerhoissa). Se taas ei tuohon ylemmyydentunteeseen liity, lapseni vain kaipaisi vähän enemmän ikäistään seuraa. Onneksi on srk:n päiväkerho.
Ziisus mikä keskustelu. Eihän tässä oo mitään järkeä. Ei mulla muuta.
jota neuvolantäti kehui kun nosti päätään.
Muistan kun esikoisen aikaan jo haukottelin tällaisten mammojen aikana.