Sanoin suutuspäissäni tytölleni, että...

vittuilee vaan vuosikymmenet, kuten mä äidilleni teen nykyään. Se on vaan niin hauskaa.

tuollainen kommentti ei unohdu koskaan! Ei ikinä!

tuolla tuo tyttö nyt huoneessaan höpöttää "että jos minä olisin ollut poika"- juttuja.

En ymmärrä, miten kukaan järkevä ihminen voi ylipäätään lasta tehdessään perferoida sukupuolta siinä määrin, että se olisi oleellinen ja esille tuleva asia vielä sen jälkeenkin, kun lapsi osoittautuu toiseksi sukupuoleksi (ts. ymmärrän, että voi salaa toivoa toista sukupuolta enemmän kuin toista, mutta luulisi, että viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy, olisi ihan yhdentekevää, kumpaa sukupuolta hän on: elävä ja kaiken lisäksi terve lapsi on lottopotti sinänsä).



Ja miten kukaan lastaan rakastava vanhempi voisi koskaan - siis tuohtuneenakaan - sanoa jotain noin typerää ja loukkaavaa omalle lapselleen. Siis ei tuollainen ole mitenkään selitettävissä. Ihan kuin väkivaltakaan ei ole selitettävissä, vaikka kuinka olisi suivaantunut. Tiettyihin juttuihin on riidellessäkin osattava vetää raja, etenkin kasvattajana, ja tuo ylitti kyllä rajan!

Älä turhaan odota että lapsesi joskus tuon unohtaisi.

Et kuulemma nuoruus meni pilalle. Kyl mä sitä usein olen miettinyt. Ja et tunsinkin lapsena etten ollut toivottu ja ilmapiiri kireä. Jäänyt etäiset välit.

Minkä ikäinen lapsi?

saa äidin sanomaan tuollaista tyttärelleen? Olethan itsekin "tyttö". Ja riippuiko vihastuksesi juuri sukupuolesta johtuvasta asiasta?



Tuo on likimain loukkaavinta ja säälittävintä mitä vanhempi voi lapselleen sanoa. Eikä tuollainen unohdu koskaan.

*Ojentaa Päivän paskin äiti -palkinnon*

ettet sä ole täysi ääliö - muttta minkäs sille enää teet.



Kun jo naimsiin ehti ja lapsenkin kanssasi teki.



Ehkä lapsesi menee sukupuolenkorjausleikkaukseen kun tuosta vähän kasvaa. Ja sitä ennen käy läpi anoreksian. Jihuu!



No on sun oikein katuakin.



Mutta ala nyt nauttia tyttöydestä ja naiseudesta kanssaan, korjataksesi vahingon. Osta kynsilakkaa, lakkaatte samikset kynnet, letitä hiuksiaan, vie makko-ostoksille. Kehu ja kiitä. Tee tyttöporukalla jotain, ota vaikka leffaan tytön kavereita mukaanne. Puhu. Pyydä anteeksi. Hali. Rakasta.



Opettele myös itse rakastamaan ITSEÄSI naisena! Silloin et ikinä vahingossakaan tule sanoneeksi mitään tuollaista! Arvosta itseäsi.,se ei ole vielä liian myöhäistä.



Ole kaunis nainen! Sisäisesti ja ulkoisesti, jooko?

Tarkoititko oikeasti sanomaasi? No, hirvee oot joka tapauksessa, tarkoitit tai et... Jätit tuolla typeryydelläsi ikuisesti jäljet tyttäreesi, negatiiviset.

Tyttö hankala, kiukuttelee koko ajan. Karkasi 2 kertaa ulkona, juoksi tielle. Sanoo, että inhoaa minua.



Siinä sitten kiukkusena totesin, että olisipa ollut poika, kun pojat niin paljon kiltimpiä. Vertasin siis tyttö veljiinsä.



Tyttö 4v.



-ap-

Tyttö hankala, kiukuttelee koko ajan. Karkasi 2 kertaa ulkona, juoksi tielle. Sanoo, että inhoaa minua.

Siinä sitten kiukkusena totesin, että olisipa ollut poika, kun pojat niin paljon kiltimpiä. Vertasin siis tyttö veljiinsä.

Tyttö 4v.

-ap-

Ole tulevaisuudessa tarkempi sanoissasi. :)

Älkää nyt viitsikö taas potkia toista!! Ap:lla on jo muutenkin paha mieli sanomisestaan. Onhan se toki väärin sanottu ja olisikin ihanaa jos voisimme aina hillitä itsemme, mutta kuten ap selitti, hän sanoi sen suutuspäissään. Eihän se tietenkään oikeuta sanomaan rumasti, että älkääs sitten mammat alkako taas vääristelemään sanoja.



Ap, uskon, että tyttäresi antaa anteeksi. En nyt tiedä, minkä ikäinen tyttö on kyseessä, mutta sinun kannattaa jutella tyttäresi kanssa ja kertoa kuinka rakastat häntä etkä ikinä vaihtaisi kehenkään toiseen :)

tytön kanssa niin että korostat että olisit toivonut tytön olevan yhtä kiltti kuin veljensä. Ettei kyse ollut oikeasti sukupuolesta vaan käytöksestä verrattuna sisaruksiin.



Kai tajuat itsekin, ettei kiltteys, käytös tai kuuliaisuus riipu ihmisen sukupuolesta?



terv. kahden keskenään hyvin erilaisen tyttären äiti

ja ajatella että kyllä lapsikin unohtaa. Ja vaikka lapsi unohtaisikin, ap:n äitinä ei pidäkään koskaan tehdä niin. Toivottavasti tuo kauhea tokaisu syöpyy hänen mieleensä niin, ettei ikinä enää pahoita lapsensa mieltä tuollaisella. Kauhea äiti :C Tulipa tosi paskat fiilikset tästä jutusta.

Mulle on isä sanonut, että jos hänestä olisi kiinni, minua ei olisi. En muista ikääni, mutta alle kymmenen olin. Äiti taas vertasi aina isoonsiskoon, joka oli kaikessa parempi, mutta se oli jatkuvaa ja toistuvaa, ja varmaan siksi syöpyi mieleen.



Kummankaan kanssa en ole tekemisissä, ja edelleen olen sitä mieltä, että kumpikaan ei olisi koskaan ansainnut olla vanhempi.

tytön kanssa niin että korostat että olisit toivonut tytön olevan yhtä kiltti kuin veljensä. Ettei kyse ollut oikeasti sukupuolesta vaan käytöksestä verrattuna sisaruksiin.

Kai tajuat itsekin, ettei kiltteys, käytös tai kuuliaisuus riipu ihmisen sukupuolesta?

terv. kahden keskenään hyvin erilaisen tyttären äiti

Ap:n kannattaisi nyt tosiaankin selittää tyttärelleen, että hän sanoi tuon "voi kun olisit ollut poika" juuri tuossa kontekstissa (= veljet ovat olleet kilttejä, voi kun tytärkin olisi). Tyttären olisi nimittäin äärettömän tärkeää saada tietää, että hänen "tyttöydessään" ei ole äidin mielestä mitään vikaa.

Asiaa ei siis tosiaankaan kannata painaa villaisella ja vain toivoa, että lapsi unohtaisi. Jos lapselle jää sellainen kuva, että hän on jotenkin b-luokan lapsi, "väärää" sukupuolta, ei tuo asia - vaikka kuinka suutuspäissä sanottu - luultavasti niin vain unohdu.

olisin toivonut hänen olevan poika. Tyttö vastasi minulle; "mutta se oli tyttösiemen"

toivoitko oikeasti?

tytön kanssa niin että korostat että olisit toivonut tytön olevan yhtä kiltti kuin veljensä. Ettei kyse ollut oikeasti sukupuolesta vaan käytöksestä verrattuna sisaruksiin.

Kai tajuat itsekin, ettei kiltteys, käytös tai kuuliaisuus riipu ihmisen sukupuolesta?

terv. kahden keskenään hyvin erilaisen tyttären äiti

Näin kannattaa nimenomaan tytön kanssa asiasta jutella. Asap.