22 vuotias tyttäreni on raskaana. Mitä teen?

Onko lapsesi kehitysvammainen vai epäonnistuitko niin pahasti kasvatuksessa, että on edelleen 10v tasoinen imbesilli, joka ei voi asua omillaan eikä käydä töissä eikä mitään?



Eiks niin, että kaiken lisäksi lapsen isä on se ällöttävä 32v mies, joka käyttää tätä 22v lasta hyväksi, hyi kamalaaaa.... Miten voi olla ees mies kiinnostunut noin nuoresta tytöstä, sehän on lapsi, jolla ei ees pillukarvat vielä kasva..



Huoh, mutta jos oot tosissasi, niin hienoa, että tyttärestäsi ei tule ikivanha äiti, onnea mummille!

Miksi ajattelet että parikymppisellä ei ole valmiuksia ottaa vastuuta itsestään? Mitä ihmettä? Jos sinun 22-vuotiaalla ei ole valmiuksia ottaa vastuuta edes itsestään niin katsoppas äippä peiliin.



IÄLLÄ ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Minä sain ensimmäiseni 21-vuotiaana ja kyllä on vastuunotto kannattanut.



Abortista en puhuisi mitään. Mikset tue, auta ja keskustele asioista? Heti vaan lapsentappamista ehdottelemaan! hohhoijaa.

Itse olin 22-vuotiaana kahden lapsen äiti. Lapseni olen hoitanut ihan itse mieheni avustuksella.



22-vuotias on täysi-ikäinen ja hänellä on täysi oikeus hankkia lapsia.

salasin asian äidiltäni niin pitkään, että abortti ei enää ollut mahdollinen. Toimin niin juuri siksi, että tiesin äitini muuten yrittävän hiostaa minua kaikin keinoin aborttiin - minkä hän myönsi itsekin myöhemmin. Onneksi pidin lapsen, koska enempää lapsia en ole elämän erinäisten käänteiden takia saanut eikä ole varmaa, tulenko saamaankaan. Ei minun elämäni pilalle mennyt nuorena äidiksi tulemisesta - mm. opiskelin hyvin pitkälle vielä. Lapsikin on ihan täysipäinen, käy lukiota nykyään. Ja arvaa mitä, ap: lapseni on äidillenikin todella tärkeä, on ollut aivan pienestä asti! Joten kyllä sinunkin mielesi voi muuttua paljonkin... Älä ihmeessä yritä taivutella tytärtäsi aborttiin!

Ja menet ihan luvan kanssa hypistelemään vauvaihanuuksia jonnekin lastenvaateosastolle.

No johan on ihme vouhotusta. Itse sain esikoiseni 20-vuotiaana ja mielestäni olen pärjännyt oikein mainiosti. Itse ehdin tehdä ja mennä ennen vauvaa, eikä missään elämän vaiheessa ole tuntunut että nuoruuteni olisi jäänyt elämättä. Ja tyttärestä on ehtinyt kasvaa jo aivan ihana 13v nuori nainen.

Aborttia katuu taatusti joskus elämänsä aikana, lapsen saamista ei koskaan.

25 ikävuoteen asti. Mielestäni täysi-ikäisyyden rajan pitäisi olla entinen 24 vuotta.

22-vuotias on hyvin kypsymätön äidiksi vielä. (Tosin jonkun rapajuopon se pelastaa katuojasta, kun saa lapsen.)

Jos joku saa lapsen 22-vuotiaana, hän tarvitsee vielä paljon tukea lapsenhoitoon, siis lähinnä henkistä.

Samaa alamäkeä? :-D

Aivot rapistuu jatkuvasti ja geenipoolikin tuottaa aina vaan huononpaa perimää :-P

T. Äiti 22vee