Lapseton, miten selvisit kateudesta toisten raskauksista?

vaikka en lapseton olekaan, mutta tyttäretön ja kateus tyttölapsia saavia ystäviä kohtaan on todella kovaa!

alkanut hoidot, kun sisko kertoi omasta raskaudestaan. Oli siinä vähän nielemistä, mutta toistelin vaan itselleni, että se ei ole minulta pois jos joku toinen saa lapsia. Omalla kohdalla kävi niin hyvä tuuri, että muutaman kuukauden päästä olin itsekin raskaana. En tiedä, miten olisin jaksanut monen vuoden hoidot ja siinä samalla lähipiirin raskaudet:/ Toivon ap:lle kaikkea hyvää, toivottavasti pääset vielä itsekin kertomaan vauvauutisia!

Itse olen joillekin ystävilleni asiasta sanonutkin tyyliin "olen kyllä todella kateellinen, itsekin haluaisin / olisin halunnut lapsia. Olet kyllä onnesi ansainnut"



Ihmiset suhtautuvat asiaan yleensä hyvin positiivisesti, ehkä arvostavat raskauttaan jopa entistäkin enemmän.

Tuosta ääneen sanomisesta, että se yleensä parantaa minun ja ystävän välejä. Ystävät yleensä varovat hehkuttamasta vauva-asioitaan liikaa, kun ymmärtävät, että se on arka paikka toiselle.



Samalla suhde on avoimempi, kun puolin ja toisin tiedetään, mistä jotkut reaktiot voivat johtua. Myös minun oln helpompi käsitellä asiaa, kun olen tunnustanut tunteeni toiselle ja saanut ehkä jopa tämän ymmärrystä osakseni. Niin se kateuskin vähitellen hälvenee.



Toki silläkin on varmaan merkitystä, miten asiat esittää.