Kuvittele tilanne jossa mies lukisi puhelimesi ja sähköpostisi, mitä tapahtuisi?

sähköpostia tai tekstiviestiliikennettä, eikä koskaan mitään salaisuuksia.



Jos lukisi mun sähköpostini, oppisi paljon mun työstäni ja toivottavasti arvostaisi sitä vähän enemmän.

En tiedä, onko mies lukenut sähköpostejani, todennäköisesti. Joskaan ei viime aikoina koska vaihdoin salasanat sen jälkeen kun hän poistanut Facebook-kavereistani pari ystävääni(miespuolisia) mustasukkaisuuksissaan (mitään aihetta mustasukkaisuuteen en ole antanut, nämäkin herrat asuvat ihan toisella puolella Suomea).



Kyllä tuo luottamus vähän alkoi rakoilla =/

no kotisähköposti on usein koneella auki, eli periaatteessa se ja sama jos lukeekin. Työsähköpostiin en anna miehen mennä, siellä kun on paljon salassapidettävää asiaa, jopa miehen työnantajaan ja miehen työnantajan kilpailijaan liittyviä tietoja (toimin konsulttina IT-alalla). Puhelimenikin on työpuhelin, joten ei sinnekään olisi miehellä periaatteessa mitään asiaa, tekstareissa saattaa olla asiakkaisiin liittyvää asia.



Eniten siis hermostuisin noista työjuttujen leviämisistä kuin omien henk.koht.asioitten.

Mutta sähköpostissani eikä tekstareissani ole mitään kiinnostavaa. Ei synkkiä salaisuuksia eikä henkilökohtaista kirjeenvaihtoa.



Viestit ovat mieheltä ja sähköpostit pääasiassa työhön/opiskeluun liittyviä.

ollaan kilpailijoilla töissä ja puhelimen sähköposti = työsähköposti. Työsähköpostissa on, ylläri ylläri, paljon tietoa, jota en todellakaan saa paljastaa miehelleni.



Tekstiviestit lukekoon vaan, ne on lähinnä äidiltä :)

jotain Elloksen, Espritin ja Kappahlin alennusviestejä ja eikö mua häiritse se mainospostin määrä.



Mitään arkaluontoista ei kyllä löytyisi, koska mitään sellaisia viestejä ei ole eikä ole ollutkaan.

Eipä siellä omasta puolesta mitään salaista ole, mutta tavoitteeni on kuitenkin olla ystävieni luottamuksen arvoinen. Kun ystävä jakaa murheensa se ei automaattisesti tarkoita, että tarina pääsee heti puolisolleni. Omat murheeni toki jaan avoimesti parisuhteessa, mutta ystäviltäni en sitä vaadi.

Mies on käyttänyt puhelintani tarpeen mukaan, ei siellä ole mitään. Kavereitten kanssa jotain "missä nähdään" ja "hyvää syntymäpäivää" -tasoista viestittelyä. Sähköpostissa vähän sama, tosin siellä on paljon enemmän esim. pankin sähköposteja ja mainoksia. Ei mulla ole mitään viestejä, jotka miestä kiinnostaisivat, ja jos jostain syystä kiinnostaisi, ei niistä silti mitään paljastuisi. Facebookin yksityisviesteissä olisi kiinnostavampia, mutta nekin vain kaverien elämän puolesta, ei minun. Nyt kun en ole töissäkään ollut pariin vuoteen, ei mitään työsalaisuuksiakaan missään ole. Toisaalta, eipä mulla ole edes päässäni mitään sellaisia salaisuuksia, joita mies ei tietäisi. Siis sellaisia, millä on jotain merkitystä. Ei kaikilla ole salarakkaita tai salaisia miesystäviä. Exän kanssa pidän joskus yhteyttä, harvakseltaan, miestä ei haittaa.

Mies epäili minua (luoja tietää mistä), ja löysi omasta mielestään etsimänsä puhelimestani.



Olin ystävän, joka oli vielä naispuoleinen, horissut unistamme, ehkä vähän kiukutellut hänelle miehen idioottimaisuutta yms. Olin siis uskoton, koska näin unissani toisen miehen. Jep, tämän takia mä en hänelle untani kertonutkaan.



Olin uskoton, koska haukuin häntä. Niin, kun jonnekin piti päästä purkamaan pahaa oloa, ja suoraan päin naamaan ilmoittaminen ei oikein ollut vaihtoehto.



Hän tarjosi sovinnon eleenä minulle omaa puhelintaan luettavaksi. Loukkaannuin enemmän. Silläkö se paranee, ettei tarvitse anteeksi pyytää, riittää silmä silmästä -meininki?



En lukenut, ei kiinnosta. Toivottavasti mieskin on nyt tyytyväinen elämäänsä, kun ikävä ämmä ei mulkoile julmasti ja elämää rajoittavasti.

En tiedä, onko mies lukenut sähköpostejani, todennäköisesti. Joskaan ei viime aikoina koska vaihdoin salasanat sen jälkeen kun hän poistanut Facebook-kavereistani pari ystävääni(miespuolisia) mustasukkaisuuksissaan (mitään aihetta mustasukkaisuuteen en ole antanut, nämäkin herrat asuvat ihan toisella puolella Suomea).

Kyllä tuo luottamus vähän alkoi rakoilla =/

tilanne ei ole edes vakava- miehen käytös on aika pelottavaa... ei toisen ihmisen elämään saa kajota noin.. luulisi et kaikki muut paitsi erilaiset sosio-ja psykopaatit sen tajuaa,,,, samalla logiikalla voi oman mielensä mukaisesti muokata sitten vaikka toisen muutkin ihmissuhteet, naamataulun, vapauden jne

Ei tarvitse kuvitella tilannetta, koska mies on lukenut tekstiviestini pariinkin kertaan.

Eipä siinä mikään muuttunut, ei tullut ruumiita eikä riitaa. Vähän sitä itsekseni ihmettelin, että mikähän kriisi miehelleni on nyt tullut, mutta sitten unohdin koko jutun.

Kysyisin löytyikö mitään mielenkiintoista. En usko että hän lukisi mutta sähköpostini avautuu automaattisesti jos hän käyttää tietokonettani, niin siinähän jo näkee osan, sama FB-n kanssa . Lisäksi usein pyydän häntä lukemaan jos tulee uusi tekstari ja olen tekemässä jotain muuta. Joten hän varmaa itsekin huomaa ettei mitään salattavaa ole. Kaverini tuskin kertovat mitään arkaluonteista tekstareissa tai maililla mitä pitäisi salata.

mulla ei ole ystäviä,joten eipä sielä ole mitään luettavaa,ja kukaan muu mulle ei soittelekkaan kuin mies ja äiti.

kuka se Kappahl on ,joka usein lähettää viestejä..

Phelin täynnä mainoksia ja naapurin viestejä. Sähköposti täynnä roskapostia. Kavereitten kanssa ei meilailla.

Siellä on paljon seksiviestejä vieraan miehen kanssa. Puhelimessa lähinnä siis. Jotain on kyllä sähköpostissakin, mutta ei niin "pahoja". En tiedä mitä sanoisi. Sittenpähän ainakin näkisi, että paljonko tuo häntä kirpaisisi.

mitään ei tapahtunut kenellekään ja kukaan ei tullut nolatuksi: s-postissa työjuttuja sekä mainoksia. Ystävien tekstiviestit ovat hyvin käytännönläheisiä "nähdäänkö Stockan kellon alla kello 18?" eivät avaa sydäntään tekstareihin



Ja ei siis niitä ole mustasukkaisuuttaan lukenut vaan olen vaikka pyytänyt tulostamaan sähköpostista jotain tms.

Ei mitään mielenkiintoista, tuskin jaksaisi edes lukea.



Mutta sen sijaan, jos mies pääsisi lukemaan kaikki keskustelupalstoille kirjoittamani jutut, niin voisikin jotain tapahtua (olettaen siis että muka jaksaisi ne kahlata läpi). Tai siis, jos lukisi vain rekisteröidyillä "julkisilla" nimimerkeillä kirjoittamani, ajattelisi varmaan minusta että olen fiksumpi mitä hän luulikaan ja/tai käytän liikaa aikaa netissä. Jos lukisi nämä aavee-jutut ja jotkut anonyymeillä nimimerkeillä kirjoittamani jutut, niin en tiedä mitä sitten.

Mies on aiemmin niitä urkkinut kun epäili minua uskottomuudesta. Olinkin ihastunut vähän erääseen toiseen ja näki silloin viestin jossa kerroin kaverilleni, että olin vähällä tehdä tyhmiä ko. tyypin kanssa. Mitään en ollut siis tehnyt, asiat selvisivät, unohdin ihastukseni ja sovinto saatiin aikaan. Sovittiin ettei viestejäni enää urkita, siksi siis suuttuisin mutta tavallaan ehkä voisin ymmärtääkin.



Niin, jos nyt lukisi tekstiviestini, niin ei löytäisi kuin joitain äitini ja kavereiden lyhyitä "soittele" "tuun kuudelta" "pumppiin puoli kasi?" tyyppisiä viestejä.



Kotisähköpostista saisi mielenkiintoisia tietoja eroamassa olevan ystäväni tulevan ex-miehen idioottimaisista tempauksista ja muitakin ystävieni vuodatuksia elämästään, suuttuisin sillä en halua heidän salaisuuksiaan saattaa mieheni tietoon. Muuten siellä ei ole mitään kiinnostavaa. Tutkimustyöhön liittyviä meilejä ja matka-asiakirjoja sekä lapsen harrastukseen liittyviä meilejä.



Työmeilistä (johon pääsee vain työpaikalta) löytäisi pari "mitä kuuluu" tyyppistä viestiä siltä ex-ihastukseltani, ja niistä varmaankin hermostuisi, sillä olen vastannut molempiin viesteihin, tosin hyvin neutraalisti ja lyhyesti. Lupasin kuitenkin miehelleni etten pidä ihastukseeni mitään yhteyttä, joten hän kilahtaisi noistakin. Muuten pelkkiä työasioita löytäisi, ja näkisi tietoja joihin ei missään tapauksessa työni luonteen takia saisi päästä.

Poistan ne aina luettuani. Erokin saattaisi tulla jos mieheni tunnen.