Lue keskustelun säännöt.
Minkä pelottavan elokuvan näit tasoosi nähden liian pienenä
Kommentit (211)
Vuosikymmeniä sitten oppikoulun ekaluokalla eli 11-12-vuotiaana Raamattuun ja antiikin historiaan perustuvan "Kymmenen käskyä". Oli todella ahdistava lapselle. Moni kertoi nähneensä painajaisia elokuvan jäkeen monena yönä. Vieläkin kun muistelen kuvaa, niin näen silmissäni, miten iso miesjoukko siiri valtavaa kivenlohkaretta ja miten monta miestä jauhautui kiven alle. Elokuvan oli muuten hommannut koulu eli kaikki oppilaat nuorimmasta vanhimpaan olivat katsomassa. Nykyään tällaista ei tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herra Huu, joku Ylen lastensarja jossa M. A. Numminen sekoili ;)
Nyt nelikymppisenä tulee mieleen Hostel 1 ja 2. Näin ne pari vuotta sitten. Kauhua ja järjetöntä sadismia.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 16:13"]
Vuosikymmeniä sitten oppikoulun ekaluokalla eli 11-12-vuotiaana Raamattuun ja antiikin historiaan perustuvan "Kymmenen käskyä". Oli todella ahdistava lapselle. Moni kertoi nähneensä painajaisia elokuvan jäkeen monena yönä. Vieläkin kun muistelen kuvaa, niin näen silmissäni, miten iso miesjoukko siiri valtavaa kivenlohkaretta ja miten monta miestä jauhautui kiven alle. Elokuvan oli muuten hommannut koulu eli kaikki oppilaat nuorimmasta vanhimpaan olivat katsomassa. Nykyään tällaista ei tapahtuisi.
[/quote]
Nähnyt myös saman, koulun kanssa 8-9 vuotiaana. Oli jännä mutta raaka.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 15:57"]
It, suomeksi Se. Kingin pelle, joka houkuttaa lapsia viemäreihin. "They all float here". En uskaltanut mennä enää suihkuun tai vessaan. Näin 11 vuotiaana.
[/quote]
Mä näin eka kerran parikymppisenä ja silloin alkoi pellet karmimaan. Itse asiassa en halua katsoa sitä leffaa näin kolmekymppisenäkään.
Sen Hopeanuoli- elokuvasarjan. Ihan lapsille tarkoitettu, mutta täynnä väkivaltaa. Nykyisin näytetään ilmeisesti vain sitä leikattua versiota missä ei mitään suolenpätkiä lentele. Kammottaa vieläkin ajatellakin sitä, kun koiraparkoja satutetaan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehdottomasti fly (kärpänen) näin sen pienenä kun olin pahassa korvatulehduksessa, niin iskän kanssa katsottiin, tai siis minä katsoin ja iskä oli nukahtanu.
Ja toinen mitä kuulemma olen pelännyt on se pikku kakkosen heikoille jäille menevä karhu :D sain aivan kamalan paniikin siitä :D
Yhden jakson sarjasta Soittorasia katsoin salaa vähän päälle 10 v. Se kohtaus kun nainen on kyyristynyt sängylle lasten kanssa ja hullu mies rämplää oven hakaa päästäkseen ssisään on syöpynyt mun verkkokalvoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista kauhean pelottavaa elokuvaa, mutta se V-sarja oli kyllä karmiva kun se joskus tuli telkkarista.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 16:54"]
Sen Hopeanuoli- elokuvasarjan. Ihan lapsille tarkoitettu, mutta täynnä väkivaltaa. Nykyisin näytetään ilmeisesti vain sitä leikattua versiota missä ei mitään suolenpätkiä lentele. Kammottaa vieläkin ajatellakin sitä, kun koiraparkoja satutetaan :(
[/quote]
Mun mielestä se oli ihan paras, enkä ymmärtänyt kun aikuinen sisko sanoi, että se on aika kauheaa katsottavaa alle/juuri ja juuri kouluikäisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisin olla 12 ja näin pätkän Casinosta ja todella väkivaltaisen kohdan, jossa mies hakataan pesäpallomailalla lähes hengiltä ja haudataan kun on vielä elossa. Järkytyin siitä niin paljon, että mietin sitä taukoamatta monta päivää enkä meinannut saada millään unta samana iltana, kun ahdisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.10.2012 klo 09:32"]
sellasta leffaa, tuli telkkarista joskus sata vuotta sitten: nuori nainen oli yksin isossa toimistorakennuksessa ja joku mies jahtasi sitä. Miehestä näytettiin vain valkoiset tennarit, joilla se hiipi ympäri autiota toimistoa, tyttö kyyhötti milloin missäkin hyllyn takana ja valkoiset tennarit meni ohitse... hitto että pelotti pitkään se elokuva.
[/quote]
Minä muistan! Hui, en ollut muistanutkaan tätä. Mutta traumat jäi mulle kotimaisesta elokuvasta olikohan nimi "Rikollinen nainen", Regina Linnanheimo pääosassa. N. 8 v:nä salaa katsoin ja prkl, ne Linnanheimon silmät kummitteli mulle vielä teini-iässäkin, milloin mistäkin nurkan takaa pimeällä ja aina yöllä jos piti vessassa käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntematon sotilas. Olin lestadiolaisen perheen lapsi, enkä siis ollut leffoja paljoa katsellut. Katsottiin koulussa 5. tai 6:lla luokalla. En siis sitä katsoessani pelännyt, mutta sen jälkeen näin monta yötä painajaisia ja olin varma, että sota alkaa ihan just tai jossain tikittää joku aikapommi.
Nyt mieleeni muistuu ainakin Hohto 10-vuotiaana sekä Uinu uinu lemmikkini 1 ja 2 joskus 11-vuotiaana (katsoin UUL vielä salaa kaverin kanssa, kun äiti oli ensin kieltänyt, etten saa katsoa... Olisi kai kannattanut uskoa :D).
Ala-asteella näin myös esim. Manaajan, mutta siitä ei kyllä jäänyt mitään traumoja.
Tuli kammoja ja pelkoja vuosikausiksi, esimerkiksi pelkäsin kylpyhuoneita vielä reilusti yli 20-vuotiaanakin. Ja tuon Hohdon jälkeen en suostunut käymään suihkussa yksin kahteen vuoteen, jos äiti ei ollut kotona ja kaikki ovet suihkusta auki niin, että oli suora yhteys asuntoon. Ja koko ajan suihkussa ollessa jouduin tuijottamaan saunan oven alle, ettei sinne ilmesty mitään jalkoja. Kylpyammeita kammoan edelleen, ehkä lähinnä siksi etten ole koskaan asunut asunnossa jossa sellainen olisi, joten niihin ei ole siedättynyt samalla tavalla kuin suihkuihin ja saunoihin.
Scream.
Siinäpä elokuva, jonka koko luokka katsoi oppitunnilla viidennellä luokalla. Älytöntä että opettaja antaa 10-11 -vuotiaiden katsoa tuollaista...
Taisin olla säikky useamman kuukauden tuon elokuvan näkemisen jälkeen ja yhä vieläkin mielikuvitus laukkaa herkästi ja aina veitsimurhaajissa. Suihkussa shampoota huuhdellessa, petiin mennessä, lavuaarin ääreen kumartuneena, autolla pimeään aikaan ajaessa...
Hohto, Manaaja, Uinu uinu lemmikkini
Titanicin näin (itse asiassa sekä uudemman että vanhemmat version), kun olin pari vuotta nuorempi mitä ikäraja oli. Seuraavana yönä en saanut unta enkä sitä kyllä vieläkään niin mielelläni katso.
Hohtoa alettiin myös joskus pikkutyttöinä katsoa kavereitten kanssa, mutta lopetettiin kesken, kun oli liian pelottava. Elokuvan Seitsemän katsoin hyvin nuorena isosiskon ja hänen kavereiden kanssa, ja jännitti myös ehkä liikaa.
Olin 4-vuotias kun isoveli pakotti katsomaan texasin moottorisahamurhaajan :-/
Kumma kyllä, en nähnyt siitä mitään painajaisia tai muutenkaan elokuva ei jäänyt kummittelemaan mieleeni. Vasta nyt aikuisena miettinyt että aika pahan tempun veli teki! Onneksi en ollut tuon herkempi lapsi. Nyt aikuisena tekisi varmasti pahempaa katsoa ko. elokuva. Lapsena sitä ei varmaan oikeen edes käsittänyt mitä ruudulla tapahtuu.
Peeping Tom.