En uskalla kertoa vanhemmilleni, että lapseni on homo
eikä poikakaan jostain syystä uskalla kertoa, vaikka muuten on ihan sinut asian kanssa. Isovanhemmat asuvat eri paikkakunnalla ja vaikka poika on niin homo kuin vaan voi olla, niin ei minun vanhempani sellaista hänestä näe.
Poika suunnittelee rekisteröivänsä parisuhteensa ensi kesänä, miten ihmeessä saadaan kutsu vanhemmilleni? En tajua, miksei poika saa tuota heille itse kerrottua, muuten on ihan reipas ja rohkea poika kuitenkin. Isäni on perussuomalainen mies, ei ymmärrä homoutta ja äitini myös saman aikakauden tuote, ei heidän nuoruudessaan ollut homoja julkisesti.
Miten voikin tällaisesta asiasta tulla tällainen piina, ei pysty käsittää. Kai sitä vaan jotenkin pelkää heidän reaktiotaan, pojalle rakkaita ovat kuitenkin. Poika on seurustellut jo vuoden nykyisen poikaystävänsä kanssa ja on ollut jo vuosia ulos kaapista.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="13.10.2012 klo 19:44"]
Tosi ikävää, että joutuu pelkäämään sivistymättömien sukulaisten reaktiota. Olen itse bi ja päätin joskus, etten aio olla kaapissa. Puhun asiasta normaalisti. En "tule kaapista" joka kaverille ja kumminkaimalle, mutta parisuhteista puhuttaessa tms. asiaa liippaavissa keskusteluissa se tulee ihan normaalipuheessa ilmi. Silloin ei tule myöskään sitä tilannetta, että tämä toinen ihminen joutuu reagoimaan asiaan. Vrt. jos tarkoituksellisesti kertoo "olen homo", niin siinä tulee AINA se tilanne, että joutuu odottamaan toisen reaktiota.
Muiden mielipide ei vaikuta seksuaaliseen suuntautumiseen, joten en näe tarvetta antaa heille myöskään näin helppoa tilaisuutta kommentoida asiaa. Olen bi julkisesti ja anteeksi pyytelemättä, eikä minua kiinnosta junttien kommentit asiaan.
[/quote]
Vierailija kirjoitti:
Mitä te, jotka omaatte erilaisen uskomuksen, ette hyväksy? Mitä tapahtuu sitten? Hylkäättekö lapsenne vai miten elämä jatkuu? T. 8
Sen kun tietäs.
Vierailija kirjoitti:
Muistathan, että kyse on lapsestasi ja hänen oikeudestaan onneen. Isovanhemmilla ei ole oikeutta pilata sitä. Ei heillä oikeasti ole muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä asia tai poistua lapsen elämästä.
Konkreettisesti tekisin itse niin, että kertoisin heille itse. Silloin lapsi säästyisi niiltä ensimmäisiltä kauhistuneena sanotuista loukkauksista, joita ei saa enää takaisin vedettyä. Puhukoon lapsen kanssa vasta rauhoituttuaan.
Oikeus onneen, niin, onko heillä tässä yhteiskunnassa onnellista? Kukaan ei toivo lapsilleen tai lapsenlapsilleen vaikeaa ja onnetonta elämää.
Miksi joku nostaa melkein kahdeksan vuotta vanhan ketjun eikä aloita uutta samasta asiasta????
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein osaa itse suhtautua tähän, ja ajatella, että isovanhemmilta pitäisi jotenkin "pyydellä anteeksi" sitä, että on homo. Ehkä meidän suku on jotenkin erikoinen, mutta juuri olin hautajaisissa, joissa oli lesbo-pariskunta mukana, ja hautajaisissa oli myös paljon sukumme vanhuksia. Kukaan ei kiinnittänyt tähän lesbo-pariskuntaan mitenkään huomiota, eivät he toki siellä nuoleskelleet tai mitään, mutta ihan muuten käyttäytyivät kuin muutkin pariskunnat, mistä heidät luultavasti myös tunnistettiin pariskunnaksi. Meidän suvun vanhukset taitaakin olla aika nuorekkaita ja rentoja, jos teillä on tuollaisia kalkkiksia. ;-) Käske poikasi viedä sitä poikaystäväänsä isovanhemmille kylään, ihan kuten veisi tyttöystäväänsäkin, täysin anteeksipyytelemättä.
Niin kauan kun lesbo tai homoparien ole omia lapsen lapsia, asia on helpompi hyväksyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistathan, että kyse on lapsestasi ja hänen oikeudestaan onneen. Isovanhemmilla ei ole oikeutta pilata sitä. Ei heillä oikeasti ole muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä asia tai poistua lapsen elämästä.
Konkreettisesti tekisin itse niin, että kertoisin heille itse. Silloin lapsi säästyisi niiltä ensimmäisiltä kauhistuneena sanotuista loukkauksista, joita ei saa enää takaisin vedettyä. Puhukoon lapsen kanssa vasta rauhoituttuaan.
Oikeus onneen, niin, onko heillä tässä yhteiskunnassa onnellista? Kukaan ei toivo lapsilleen tai lapsenlapsilleen vaikeaa ja onnetonta elämää.
Osaatko nimetä yhteiskunnan, jossa olisi Suomeen verrattuna jotenkin olennaisesti helpompaa elää homona?
Asia on vieläkin monille vaikea. Monet ihmiset eivät halua leimaantua millään tavalla erilaisiksi. Miksi on näin, en tiedä.
Jotta ap:n provo olisi mahdollisimman tehokas, niin tämän homopojan poikaystävähän on tietysti afrikkalainen n-sana ja se on se joka tuuppaa.
Mä en oikein osaa itse suhtautua tähän, ja ajatella, että isovanhemmilta pitäisi jotenkin "pyydellä anteeksi" sitä, että on homo. Ehkä meidän suku on jotenkin erikoinen, mutta juuri olin hautajaisissa, joissa oli lesbo-pariskunta mukana, ja hautajaisissa oli myös paljon sukumme vanhuksia. Kukaan ei kiinnittänyt tähän lesbo-pariskuntaan mitenkään huomiota, eivät he toki siellä nuoleskelleet tai mitään, mutta ihan muuten käyttäytyivät kuin muutkin pariskunnat, mistä heidät luultavasti myös tunnistettiin pariskunnaksi. Meidän suvun vanhukset taitaakin olla aika nuorekkaita ja rentoja, jos teillä on tuollaisia kalkkiksia. ;-) Käske poikasi viedä sitä poikaystäväänsä isovanhemmille kylään, ihan kuten veisi tyttöystäväänsäkin, täysin anteeksipyytelemättä.