Peruskoulussa matematiikkaa opettavat - esitän teille toivomuksen

opetammekin, joka vuosi aina uudelleen ja uudelleen, mutta ne unohtuvat jostain syystä AINA viimeistään kesällä muutamilla oppilailla. Ja seuraavana vuonna ovat heille taas "uutta" ja vaikeaa asiaa. :(

en ole opettaja, mutta minulla on neljä lasta ja kyllähän noin tulee alakoulussa kaikille eli opetetaan kyllä.

Mitä tulee ammattiopistoon ja siellä opiskelevien matikantaitoihin, niin eiköhän ammattiopisto jo itsessään selitä pitkälti miksi eivät osaa matikkaa. Kas kun ne fiksut ja osaavat menee lukioon ja ne jotka eivät ole mitään oppineet, tulevat amikseen.

Jos haluat parempia oppilaita, mene johonkin muuhun oppilaitokseen opettamaan.

Meillä esikoispoika 5-luokalla ja juurikin oli opetajan kanssa puhetta siitä miten poika on turhautunut mm matematiikan tunneilla kun asiat aivan liian helppoja. Niinpä hänelle on nyt monistettu mm yläasteen matematiikan tehtäviä "ajanvietteeksi", tosin nekin sujuvat varsin helposti.

ja noita paino-ja tilavuusmittojakin alakoulun ylemmillä luokka-asteilla vuodesta toiseen. Sitten niitä kerrataan yläkoulussa moneen kertaan. Joten siitä, että niitä ei opetettaisi, ei ole kyse. Voit vaikka katsoa matematiikan opetussuunnitelmista, miten ne kertautuvat vuodesta toiseen.

eiks amikseen ylipäätään mene ne joilla on huonot todistukset ja nelosen ja vitosen matikka? Eli ei varmaan kannata odottaakaan että amikseen tulevilla olis joka asia handussa.

opetammekin, joka vuosi aina uudelleen ja uudelleen, mutta ne unohtuvat jostain syystä AINA viimeistään kesällä muutamilla oppilailla. Ja seuraavana vuonna ovat heille taas "uutta" ja vaikeaa asiaa. :(

Aikoinaan kun kävin koulua kertotaulut opeteltiin ulkoa niin että vaikka yöllä herätettäisiin niin osattaisiin heti vastata kuin apteekin hyllyltä.

Jos kertotaulut opettelee niin ne muistaa aina.

käytetään laskimia eikä opita ajattelemaan omilla aivoilla.



Ei lukioon menevistä kaikki ole matemaattisesti lahjakkaita. Sielläkin on vitosen oppilaita.

oppimiskäsityksiin, niin tiedät, ettei nuo jutut ole pelkästään yleisillä opetusmenetelmillä korjattavissa. Pohja pitää luoda päiväkodissa, ennen esikouluikää ja jos sitä ei ole luotu, niin erot oppilaiden kesken vain kertautuvat ja kertautuvat. Aivan eri tavalla kuin vaikkapa kielellisen tietoisuuden ja äidinkielen taitojen oppiminen, jossa oppilaat voivat saada myöhemmässä vaiheessa ikätovereitaan kiinni tai ero pysyy samana läpi koulupolun.



Matematiikan oppimisvaikeuksia (joita tämä kuvailemasi ongelma on) voidaan toki korjata myöhemmässäkin vaiheessa, mutta silloin on lähdettä aivan alusta. Ei siis yhteen- ja vähennyslaskuista, vaan lukujonotaidoista jne.

kertotaulujahan ei kukaan voi opetella kokonaan koulussa, toki niitä harjoitellaan sielläkin, mutta se varsinainen työ tehdään kotona. En omasta lapsuudestani muista, että kukaan olisi jättänyt niitä harjoittelematta. Ajat ovat kai muuttuneet.

olen myös huolestunut.

Noi on ihan käsittämättömän vaikeita oppilaille ja niitä todellakin tahkotaan!

alakoulussa ei juurikaan käytetä laskimia, kuin hyvin harvoin joissakin tehtävissä ylemmillä luokilla. Siinä on vuosia aikaa jauhaa peruslaskutoimituksia.

Ja niin on aina ollut! Muistan kuinka ysiluokalla en voinut käsittää, miten joku tyttö on niin tyhmä, ettei tajua kotitalouden tunnilla, miten paljon on 3/4 dl. Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu.

laskenut! Ja kautta linjan. Yliopistoissa matematiikan ja fysiikan kurssit ovat helpottuneet ja kaikki siitä alaspäin.

Olen nähnyt parhaaksi aloittaa matematiikan opinnot kertaamalla laskujärjestykset ja peruslaskutoimitukset.

Yllättävän harva osaa mm. yhteen- ja vähennyslaskuja ilman laskinta. Nämä oppivat kuitenkin ihan helposti pienellä kertaamisella. Kerto- ja jakolaskujen kanssa on enemmän ongelmia.

kertotaulukokeitakin pidän joka syksy. Osa oppilaista oppii ne kai lyhytaikaiseen muistiin ja sitten unohtaa ja osa opettelee ne oikeasti kunnolla. Osa laskee vielä kuutosluokalla kertotauluja sormin. :( Eikä kaikki ymmärrä, että miksi ne pitää vieläkin osata, kun kertotaulukoehan oli jo.

kuullut vanhemmilta, että he eivät osaa auttaa lapsiaan matematiikassa, koska tehtävät ovat niin vaikeita. Opetan alakoulussa.

ja mielestäni matematiikan tehtävät olivat silloin paljon vaikeampia kuin nykyisin.

että nykyään ei kodeissa tehdä itse mitään, jossa joutuisi mittaamaan ja suunnittelemaan? Ei ruokia, käsitöitä, vaatteita, puutöitä jne jne.



Eikä varsinkaan lasten tarvitse pienestä pitäen olla mukana talon töissä opettelemassa näitä mittaamista ja päättelykykyä vaativia taitoja. Metrit, sentit, tilavuudet ynnämuut jäävät niin abstrakteiksi asioiksi, että niitä on todella vaikea hahmottaa.



T. Eräs ope

opetammekin, joka vuosi aina uudelleen ja uudelleen, mutta ne unohtuvat jostain syystä AINA viimeistään kesällä muutamilla oppilailla. Ja seuraavana vuonna ovat heille taas "uutta" ja vaikeaa asiaa. :(

Aikoinaan kun kävin koulua kertotaulut opeteltiin ulkoa niin että vaikka yöllä herätettäisiin niin osattaisiin heti vastata kuin apteekin hyllyltä.

Jos kertotaulut opettelee niin ne muistaa aina.

että laskinten yleisyys vaikuttaa tähän. Meidän nuoruudessamme kun sitä kertotaulua tuli käytettyä varmaan päivittäin, mutta nykyään otetaan kännykästä laskin esiin.

Peruslaskeminen ei ole enää trendikästä. Pitää kielentää, kehittää ajattelua ja saduttaa. Laskinten varaan laitetaan kaikki peruslaskeminen.



Tämä sama näkyy lukiossa ja sehän se suuntaus onkin. Yo-kirjoituksissa rutiinilaskut siirretään laskimille ja tarkoitus on vain, että ajatteluprosessi on ratkaiseva.



Tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta näin se vain on. Sitä paitsi nykyään nuoret ei jaksa matikkaa. Matikka on perinteisesti ajattelua, keskittymistä ja miettimistä vaativaa. Ei se sovi nykyiseen maailmaan, kun kaikki pitää saada heti ja nyt ja mielellään jo ennen. Ei nuoremmat polvet halua raataa ja puurtaa vaan tilanteiden pitää mennä vauhdilla yhdestä toiseen. Se ei sovi perinteisen matikan oppimiskäsityksiin.