Kumpi olisi sinulle pahempi: Lapsesti persuus vai homoseksuaalisuus?

Olen maailmankatsomukseltani humanisti, äänestän yleensä vihreitä. Olen hetero, mutta ystävissäni on paljon homoja. Olen aina tiedostanut sen, ettei seksuaalinen suuntautuminen ole poliittinen kysymys.

Tunnen myös persuja äänestäneitä ihmisiä, vaikkei heitä ihan lähipiiriini kuulukaan, ja monet heistä ovat mukavia ihmisiä. Tuttavissani on sekä vasemmistoliittolaisia että Kokoomusta äänestäviä, lapsuudenkotini oli kepulainen. Itse en ole koskaan ollut.

Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä vähemmän tuohon kysymykseen voi järjellisesti vastata. Mikä tekee ihmisestä homon? En tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan. Jostakusta tulee homo, ja silloin toivon, että hän voi elää onnellisen elämän vaikka ympäröivä yhteiskunta yhä kipuilee seksuaalisten vähemmistöjen toivoman tasa-arvon vuoksi. Mikä tekee jostakusta toisesta persun? Sitäkin on vaikea sanoa, koska en usko, että se on tietoinen valinta; siihen vain ajaudutaan, ja sitten jossain vaiheessa huomataan, että arvot ovat sellaiset, joita Perussuomalaiset puolueena edustaa. Kun mennään äärilaidoille, muuttuvat sekä heterot, homot, persut että vihreät epämiellyttäviksi.

Ainoa mitä toivon on, että ihmiset eivät vihaisi toisiaan tai jotain ilmiötä, jota eivät itse edusta, eivätkä siten voi omakohtaisesti ymmärtää.

Alkaessani kirjoittaa tätä viestiä minulla oli ehkä jonkinlainen käsitys vastauksesta, mutta se katosi sitä kauemmas horisonttiin, mitä enemmän asiaa mietin. Voisihan asian esittää niinkin, että toivoisinko lapseni olevan mieluummin homo kuin humanisti.

Allekirjoitan jokaisen sanan!

Toivon, että sitten kun lapseni ovat aikuisia olisi persut jo kuolleet sukupuuttoon paskoine mielipiteineen.

lukasin tuon kyssärin vähän liia nopeeta.

En siis ikinä halua lapsistani persuja, enkä itse edes onneksi tunne enkä halua tutustuukkaa yhteenkää persuun!

Suvaitsemattomia hölmöläisiä jotka pelkää kaikkea erilaista!

mutta vastataan nyt kuitenkin. Mun mielestä persut on aate jossa kannattajia suoraan sanottuna kusetetaan. Tai sanotaan nyt niin että persuissa on hyvin pieni määrä fiksuja ihmisiä, jotka tietoisesti valitsee olla korjaamatta suuren - eikä kauhean fiksun - persumassan lukuisia ja jatkuvia vääriäkäsityksiä. Itse asiassa niitä oikein lietsotaan.



Tässä mielessä olen sitä mieltä että ollakseen persu täytyy olla joko tätä sakkia joka höynäyttää tai sitä sakkia joka antaa itsensä tulla höynäytetyksi tai ei ole riittävän fiksua havaitsemaan vedätystä. Kumpikaan ei hyvä, joten valitsen sen että salaa mieluimmin otan sen homon. MUTTA lapseni saa ihan itse päättää mitkä virheet tekee. Ei puoluekanta ole sellainen asia jossa vanhempi rupeaa määräilemään. Kyllä kusetukset aikaa myöten paljastuu juuri siksi muutenkin ja onpahan tullut opittua hyvä läksy.