Mikä tekee työssäkäynnistä lapsiperheen äidillä niin raskasta?
Taas tänään mammat valittavat,kuinka työpäivän jälkeen on niiiin poikki, mitään ei ehdi tehdä, kotitöitä ja ruoanlaittoa vaan, harrastaa ei ehdi eikä hetkeksikään istuutua, eikä lapsenkaan kanssa ehdi olla.
Meillä kotityöt tasataan, asuinpaikka on valittu niin, että työmatka on inhimillinen ja hyvin jää 4-6 tuntia aikaa illalla olla lapsen kanssa. Viikonloppuisinkin ehtii yllättävän paljon.
Kommentit (34)
Töistä tullessasi haet kuraiset lapset päivkodissa, juokset kaupan kautta kuraiset lapset ostoskärryssä ja sitten väännät lapsille heti ruuat kun he tapittavat hetken pikkukakkosta. Sen jälkeen hoidat pyykit, touhuat lasten kanssa ja panet heidät nukkumaan ja alat itse tehdä kotiin kannettuja hommia. Aamulla heräät tunnin aikaisemmin kuin lapsettomat työkaverisi, että saat lapset pisutettua ja pestyä ja syötettyä ja roudattua päiväkotiin.
Mulla ainakin todella vaativa työ (konsulttitoimisto). Liian vähän työntekijöitä, lähteneiden tai mammalomalaisten tilalle ei ole otettu ketään, vaan työt on nakitettu jäljelle jääville. Joustaa en paljon pysty, koska haluan olla illalla perheen ja lasten kanssa (4v ja 2v), joten päivät töissä ovat todella yhtä menoa. Hyvä, että syömässä ehtii käydä. Hulluahan se on, että antaa työnantajan pompottaa mutta aina ei ole muutakaan mahdollisuutta.
Kyllä minä ainakin olen työpäivän jälkeen ihan rättiväsynyt ja ainakin meillä on myös lapset päiväkotipäivän jälkeen melkoisen väsyneitä. Eli sama se heilläkin on.
Minun miehelläni on epäsäännöllinen työ ja paljon matkoja. Siksi minulla on usein rankkaa. Jos kohdalle sattuu viikko, ettei ole matkoja ja hänen päivänsä normaalin pituisia, tunnen olevani suorastaan lomalla!
Eipä paljon naurattaisi jos pitäisi tämän huushollin pyörittämisen lisäksi käydä vielä töissä, tosin en ole juuri siitä syystä ajatellut muutamaan vuoteen vielä mennäkään.
joiden miehillä on säännöllinen työaika, itsellä kiireetön työ, lapsia on vähän ja mummola-apuakin tarvittaessa saatavilla. Jos on juuri päinvastainen tilanne, niin aika rankkaa se on vuodesta toiseen.
Kumpikaan ei tee ylitöitä, toinen vie ja toinen hakee lapset. Kaupassa ei koskaan käydä heti töiden/hoidosta hakemisen jälkeen, vaan lähinnä viikonloppuisin tai sitten illalla myöhemmin. Ruoka tehdään yleensä aina etukäteen joko viikonloppuna tai edellisenä iltana eli ruoka on nopeasti ja vaivattomasti pöydässä, kun tullaan kotiin. Iltaisin jää hyvin aikaa levätä ja puuhastella lasten kanssa ja kotitöitä tehdään vain vähän siinä sivussa. Mies tekee tietysti osansa, joten kummallekaan ei ole rankkaa.
joillain äideilläkin on piitkät pivät, ja sitten elämä onkin yhtä säätämistä.
Vaikka itse on syntynyt kultalusikka suussa eikä huolet paina pitäisi sun ymmärtää ettei kaikilla ole niin. Todella tyhmän ja lapsellisen kuulosta mollata muita turhan ruikuttajiksi!
T: Reissumiehen vaimo (ei sen leivän...=)
Lapset ovat ihania ja teettävät paljon työtä ja vievät aikaa,mutta kannattaako hankkia enmpää lapsia mitä jaksaa hoitaa ilman ikuista stressiä.
Ja sen tiedän että lapsia ei niinku hankita vaan niitä saadaan mutta en keksinyt tuohon äskeiseen muuta sanontaa.
Meillä yksi lapsi ja minusta tuntuu että minulla ei välttämättä olisi edes aikaa toisella lapselle ainkaan ihan lähitulevaisuudessa,koska haluan antaa paljon huomioota ja aikaa esikoiselleni.Sekä en halua että lapseni hoito on minusta stressaavaa ja haluan myös saada väliillä sitä omaakin aikaa.
mutta jos minulla olisikin 3 lasta niin voisin tunteakin stressiä lasten hoidosta välillä ja omanajanpuutetta.
Toivottavasti ymmärrätte tästä sepustuksesta jotain mitä yritän tarkoittaa eli lyhennettynä miettikää tarkasti perheenlisäystä aina että riittävätkö voimavaranne uuteen tulokkaaseen.Ns. vahinkoraskaukset tietysti erikseen huomioitava koska ne eivät ole suunniteltuja ja aborttia en hyväksy,mutta niinku muut tapaukset.
Ns asiantuntijahommissa työt on tehtävä, työaika on aika joustava käsite. Resurssit on viilattu niin minimiin että lomatuuraajia saati sairaslomatuuraajia ei tosiaan ole. Eli loman voit pitää mutta sillä välillä kertyvät hommat on vaan tehtävä jossain välissä, joko lomalla tai sen jälkeen. Ja kun lastenhoitopäivä ei anna mahdollisuuksia joustaa, niin rästihommat kasautuu ja kasautuu
Töiden jälkeen kaipaisi hetken " aivojen nollausta, tuumaustaukoa" mutta lähdet viime tingassa töistä, puhut työmatkat puhelimessa ja haet lapset kiireellä ja siirryt heti kotihommiin, niin olo on iltapalan jälkeen uupunut. Ja kotihommia riittäisi tuntitolkulla joka päivä, varsinkin omakotitalossa
Siihen päälle vielä edustamisiltoja ja ulkomaanmatkoja viikoittain, niiden aikaisen lastenhoidon sumplimista ja jo on uupumus todellista. Ainoa tie ulos on tyytyä vähempään, ja siihen ei vuosien penninvenytyksen jälkeen ihan hevillä suostu. Varsinkin kun suhdanteet menee ja tulee ja työpaikka on varma vain seuraavan kuukauden.
Ja jotta olisi kilpailukykyinen työmarkkinoilla pitäisi ehtiä hoitaa itseään, urheilla/kuntoilla, opiskella koko ajan uutta ja setviä infoähkyä ja vielä kasvattaa lapsiakin.....
Työpäiväni kestävät klo 8 - 14. Sen jälkeen olen lapsen kanssa ja poika menee nukkumaan klo 22. Isänsä jää lapsen kanssa kotiin päiväksi, joten poika herää aamuisin vasta sen jläkeen, kun olen jo lähtenyt töihin. Illalla tehdään kaikenlaista mukavaa yhdessä. Harrastamaan ym. pääsen, jos haluan. Yleensä kuitenkin olen mieluummin kotosalla.
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, olin päiväkodissa töissä, ja kotiin tultuani jaksoin paljon paremmin olla omien lasteni kanssa. Koin sen rauhallisena yhteisenä aikana. Nyt kun olen äitiyslomalla kotona lasten kanssa, TULEN HULLUKSI.
tässä hyviä vinkkejä:
-käy kaupassa ennen kuin haet lapset
-jää lasten kanssa suoraan ulos hetkeksi hoidon jälkeen, mikäli eivät ole ehtineet ulkoilla vielä hoitopaikassa
-osta kerralla monen päivän ruoat
-valmista kerralla isompi satsi ruokaa
-siivoa illalla keittiö pikaiseen, kerää lelut lattialta
-pakkaa hoitokassi illalla valmiiksi, laita vaatteet valmiiksi sohvan kulmalle
-kata pöytä aamuksi valmiiksi, laita kahvi valmiiksi keittimeen
-älä stressaa pölypalloista
-älä avaa telkkaria
-ota oma aika, järjestä lapsille hoitaja jumpan tms. ajaksi
-harrasta liikuntaa
Näillä eväillä meillä pärjätään, vaikka toinen vanhemmista tekee vuorotyötä, välillä väsyttää, jos vaikka lapset heräilleet öisin, mutta sellaista se elämä on.
toinen vanhemmista kuljettaa lapset harrastuksiin ja toinen raataa kotona, tekee ruokaa tai käy kaupassa. Illalla rättiväsyneenä nukkumaan ja aamulla taas kuuden maissa viimeistään ylös. Varmaan sitä jaksaisi tosi paljon paremmin viiden lapsenkin kanssa, jos olisi jotain tukijoukkoja olemassa, saisi vaikka joltakin lastenhoitoapua edes pari tuntia kerran vuodessa.