Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vähän kadehdin menneinä vuosikymmeninä nuorina eläneitä
07.10.2012 |
koska silloin oli posiitivinen asenne ja uskoa ja toivoa, että maailma menee parempaa suuntaan. Nyt suunta on vain alaspäin.
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevaisuutta kohtaan ole kiinni vuosikymmenestä, vaan omien korvien välistä.
Tulevaisuutta kohtaan ole kiinni vuosikymmenestä, vaan omien korvien välistä.
Niinpä! Usko elämään ja omiin vahvuuksiin lähtee jokaisesta itsestään. Sillä ei ole mitään tekemistä aikakauden kanssa.
En ollenkaan ymmärrä tätä menneiden haikailua.
uskottu, että maailma menisi parempaan suuntaan. Minun nuoruudessani uskottiin, että emme elä aikuisiksi, koska muuan mielipuoli nimeltä Ronald Reagan painaa nappia sitä ennen. Ydinsotaa siis pelättiin, ja kovasti. 70-luvulla taidettiin pelätä energiakriisiä.
ympäristössä on kasvanut. Esimerkiksi -70-ja -80-lukujen taitteessa oli isoja muuttoliikkeitä maaseudulta kaupunkeihin ja ruotsiin, eikä kaikki lähteneet vapaaehtoisesti. Oli pakko, ja monet kokivat itsensä jotenkin eksyneiksi ja juurettomiksi kaupungissa. En minä muista että silloin oltaisiin oltu jotenkin hirveän positiivisia meillä päin, lähinnä surullisia ja katkeria, kun ei ollut mahdollisuutta jäädä omalle kotikylälle jatkamaan tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viimeksi on ollut uskoa tulevaan 60-luvulla. Minä valmistuin kauppiksesta -92 suoraan työttömäksi keskelle pahinta lamaa. Olin työttömänä lähes 10 vuotta. Silloin ei pelkästään ollut pelkoa tulevasta, vaan se paha tilanne oli päällä. Eihän nyt työttömyysluvut ole lähelläkään niitä 20 vuoden takaisia aikoja. Mulla oli vain pari kaveria töissä, osa roikkui yliopistolla 10 vuotta, kun ei ollut duunia. Mulla oli kolme kaveria, jotka opiskeli yliopistossa kaksi tutkintoa. Aikaa oli, koska ei ollut työpaikkoja, joihin hakea.
ja kyllä muistan lapsuuden öljykriisin ja kylmän sodan. Se ydinsodan pelko oli olemassa. Ja aina pelättiin Neuvostoliittoa. Ihmiset säästivät kaikkea vanhaa, koska "koskaan ei tiedä, milloin ajat ovat niin huonot, että niitä tarvitaan".
Ihan höpö höpöä, että ennen olisi ollut asiat paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla oli paljon simmppelimpää elämä, ei ollut tuota helvetinmoista kilpavarustelua ainakaan samassa mittakaavassa kuin nyt. Äiti 80-luvulta.
Alue: Aihe vapaa
Olisin mieluimmin nuori äiti 80-luvun alussa.