Meille taisi nyt lopulta tulla ero
On ollut jo pitkään tulossa...
Mies oli tänä aamuna lähdössä työmatkalle, ja kysyin eilen jo 18 aikaan minkä laukun meinaa ottaa mukaan. (Koska mä tod. näk. joudun osallistumaan jollain lailla siihen laukun hakemiseen ja pakkaamiseenkin). Sanoi että ei oo aatellut.
Olin menossa nukkumaan myöhemmin illalla, niin mies havahtuu ja rupeaa sitä laukkua hakemaan ja siihen yhtä sun toista. Sanoin että just tän takia kysyin jo tunteja sitten tästä laukusta. Mies suuttui ja rupesi huutelemaan eroa (kuten yleensä) tyyliin ota se ero niin pääset musta jne. (Huom. mä en oo ikinä uhannut erolla). Rupesi vituttamaan.
Sitten otettiin raha-asiat esiin. Kun olin siis kotona yhteisiä lapsia hoitamassa yhteisestä päätöksestä niin "olen kupannut kaikki hänen rahat". Ja siis lapset on 7 ja 4 ja olen ollut jo vuoden töissäkin.
Rupesi vituttamaan entistä enemmän. Yleensä oon näissä vaan melko hiljaa. Nyt vitutti niin, että sanoin ilkeästi. Sanoin: ehkä on sitten ihan sama erotakin, kun eihän tämä mikään oikea avioliitto ole vuosiin ollut. Tämä koska meillä ei ole ollut seksiä vuosiin. Miehellä on erektio-ongelmia. Minä haluaisin kyllä mutten ole varmaan yli vuoteen jaksanut enää kerjätä, kun ei oikeasti ole ollut seksiä 3 vuoteen. Sitä ennenkin niin vähän että ihme että toi toinen lapsi ylipäätään sai alkunsa.
Eikä oo mitään muutakaan, suukkoja, haleja ym. läheisyyttä. Olemme vain äiti ja isä, ja lasten ja talouden takia yhdessä. Tai kämppikset.
Mies oli hiljaa muutaman minuutin. Sitten sanoi: vituttaa että suostuin tuohon toiseen lapseen. Lapsessa ei oo mitään vikaa, ja huom! hän itse halusi toisen jo aiemmin. Sanoin että muistele vähän tarkemmin ja että nuo 2 on ainoat hyvät asiat koko tässä liitossa, muutoin toivon etten olisi koskaan mennyt hänen kanssaan naimisiin.
Mies ei sanonut mitään. Aamulla oli häipynyt ja mitään soittoa, tekstaria ei oo kuulunut.
Olen niin väsynyt tähän koko suhteeseen. Taidan oikeastikin olla valmis eroon.
Pitäiskö mun silti ottaa se eka askel ja sovitella?
Kommentit (47)
hoitanut tätä sairautta koko ajan.
Hmm. Pitää miettiä.
ap
Olen uhannut soittaa miehen lääkärille. On kieltänyt ehdottomasti. Mutta teksi kyllä mieli soittaa.
ap
niin soita vaan mutta kerro vaikka että soitat mieheltä salaa jos reaktio pelottaa niin lääkärikin tietää missä mennään. Lääkärillähän on vaitiolovelvollisuus. Jos kyseessä on kokenut lääkäri niin hän on saattanut törmätä vastaavan tyyppiseen tilanteeseen ennenkin ja voi keksiä jotain uusia ideoita. Vi olla, ettei keksi mutta sittenpähän on sekin kokeiltu.
M38
Viagra ei käy, koska se olisi vaarallista juuri tämän sairauden takia.
Varmaan on muita lääkkeitä joista joku varmaan sopisi.
En tiedä miksei ole hakenut. Paitsi koska ei ole tietääkseni kenellekään lääkärille tai muilölekaan puhunut asiasta yhtään mitään.
ap
Miehelläni alkoi seisokki silloin tällöin kaatuilemaan kesken seksin, pian olimmekin jo noidankehässä seisokin suhteen. Kun hän pelkäsi, että lerpahtaa niin toki lerpahtaakin. Tajusi ihan itsenäisesti hakea Viagrareseptin ja johan toimi jo ilmankin. Joskus kun oikein haluan nauttia kunnon panosta niin ottaa vieläkin lääkettä.
25 v. Yhdessä
mies ei ole edes yrittänyt hakea apua.
Olen mäkin ollut sairas, kerran olin rutiinileikkauksen takia pois pelistä 3 kk (lääkäri teki virheen) ja en mäkään harrastanut seksiä silloin, kun taistelin hengestäni.
Sinä taas et tajua minun tai miehesi tilannetta, koska se oikeasti vituttaa paljon kun ei saa seksiä.
Oletko niin sairas ettet todella pystyisi edes vähän avittamaan miestä? Tai onko teillä edes hellyyttä, sukkoja ym.?
Meillä mies kyllä pystyisi tyydyttämään mut ilman yhdyntääkin, ja meillä on yhdessä hankiituja seksileluja (ajalta kun meillä oli vielä yhteistä seksielämää). Plus voisi helliä mua, pitää sylissä, suukotella...
ap
Meillä on ollut vähän samanlainen tilanne vuosia, oma sairauteni on välillä pahempi jolloin en jaksa seksiä. Mies voukuu tästä koko ajan ja lisäksi syyttelee minua rahojensa kuppaamisesta kun olen ollut sairaslomilla ja työpaikkakin meni.
Ap, en usko että tajuat miehesi tilannetta ennen kuin itse sairastut joskus vakavasti. Miehesi varmaan tuntee olevansa täysi nolla ja sinulle taakaksi ja ne erouhkailut ovat testailua, oikeasti hän toivoo että sanoisit haluavasi jatkaa.
Puhu miehen kanssa syyttelemättä. Jos mikään hoito ei auta miehen ongelmiin, sinun on vain tehtävä päätös erosta. Mutta älä syytä tilanteesta miestä, koska sairaudelle ei kukaan mitään voi!
Minähän oikeasti vielä kumminkin tykkään mun miehestä, haluan häntä (tekee kipeää joskus katsellakin) ja rakastan. Vaikka hän on äkkipikainen ja vähän lapsellinenkin, on myös hauska kun sille päälle sattuu ja meillä on hyvin paljon yhteistä muuten.
Mutta tarvin myös läheisyyttä ja seksiä. Kyllä se munkin rakkauden tunne vähenee kun ei saa seksiä.
Olen jo ehdottanut terapiiaa kymmeniä kertoja. Mies ei lähde. Varmaan koska siellä käy ilmi tämä seksittömyys ja hän häpeää sitä.
Suosittelen eroa.
kun on sitouduttu yhteen, rakennettu yhteinen huusholli ja tehty yhteiset lapset, niin sitten ei uskalleta puhua toisen kanssa.
Miten hemmetissä sitä kuvittelee, että asiat alkaa sujumaan jos ei uskalleta kertoa ajatuksia ja tunteita. Ei kukaan osaa lukea toisen ajatuksia nenän asennosta.
Tää on niin yleistä, 99 %:lla ongelmista on perimmäisenä syynä väärä kommunikointi tai sen puute.
Tunnustan, ekassa avioliitossa mulla itsellä oli ihan sama ongelma. Nykyisessä liitossa olen tietoisesti ylläpitänyt jatkuvaa keskustelua, en aio pitää mitään asiaa sisälläni. Meillä molemmilla on ollut opettelemista asian kanssa, mutta on hienoa kun voi kertoa mielipiteensä (toisen siitä loukkaantumatta) ja selvittää ongelmat. Ei ole helppoa, mut toimii.
Älkää lakaisko asioita maton alle, teidän ongelmat on yhteisiä. Korosta miehellesi, että haluat auttaa häntä, vaikka miehille heikkouden tunnustaminen on vaikeaa.
Olin eilen lasten kaa kylässä ja mies soitti siellä ollessani mun kännyyn kuin mitään ei olisi tapahtunut. Selitti innoissaan juttuja ja ei ottanut sanallaan puheeksi koko riitaa. Soitti vielä ennen nukkumaanmenioaan mulle toivottaakseen mulle hyvät yöt kuten aina on tehnyt.
Onko hän oikeasti pyyhkinyt sen mielestään, vai toivooko vain etten ota sitä puheeksi vai mitä tästä tulkitaan?