Miten "isketään" nörtti??
Ihana, suloinen nuori mies joka ei käy missään, istuu kotonaan tietokoneensa kanssa, mutta on fiksu, ja kun nähdään niin keskustelut hänen kanssa saattavat venyä monen tunnin mittaisiksi, hänellä on fiksut ajatukset ja viihdyn hänen seurassaan. Mutta hän ei käy ikinä missään, ei varsinkaan nyt kun jäi työttömäksi. Ja siis tarkoitan että hän ei todellakaan käy MISSÄÄN, ei juurikaan poistu kotoaan ellei ole pakko.
Ja minä en ymmärrä tietokoneista paljoakaan, olen ulkoilmaihminen, ja muutenkin ihan erilainen kun hän. Ystäväpiiriini ei kuulu hänen kaltaisiaan ihmisiä ja myönnettäköön etten juurikaan ole arvostanut hänen kaltaisiaan ennen kun vahingossa törmäsin häneen pari kuukautta sitten ja hassujen yhteensattumien takia aloimme jutella. Löysin upean, kultaisen ja herkän ihmisen joka piiloutuu tietokonepeleihinsä, millä ihmeellä saan hänet houkuteltua "ulos kolostaan" vai onko tilanne ihan toivoton...?
En tiedä millä tavalla lähestyä, liian suora toiminta tuntuu joskus saavan hänet suorastaan säikähtämään, mutta toisinaan hän kuitenkin tulee itse kiinni minuun, eikä pahastu halailustakaan. Ikäeroa meillä ei mainittavasti ole mutta toki ero elämäntilanteissa on valtava. En usko hänellä olevan kauheasti kokemusta naisasioissa, en voi tietenkään tietää, mutta epäilen ettei ehkä ole... Ei hän minusta kuitenkaan homoltakaan vaikuta. Ei kai sitäkään kyllä voi varmaksi sanoa...? Olen myös kysynyt suoraan häiritsenkö häntä kun hakeudun seuraan, enkä kuulema häiritse.
Kertokaas nyt viisaat mammat mitä minun pitäisi tehdä?? On teistä jollakin varmaan nörttimies...?
Kommentit (84)
Aspergerin syndrooman tunnusmerkkien esiintyvyys ja voimakkuus ovat tapauskohtaisia. Etenkin laadulliset ja usein myös määrälliset poikkeavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ei-kielellisessä viestinnässä ovat ominaisia aspergereille[2]. Tavallista on myös intensiivinen uppoaminen yhteen tai muutamaan erityiskiinnostuksen kohteeseen. Lisäksi aspergereilla saattaa ilmetä lapsuudessa tarvetta siihen, että päivittäiset rutiinit viedään läpi aina samalla tavalla. Joillain aspergereilla esiintyy myös tarvetta niin sanottuun stimmailuun (engl. stimming). Stimmit ovat autistisille henkilöille tyypillisiä tunneilmaisun muotoja, kuten esimerkiksi käsien räpyttely.
Olen ollut seitsemän vuotta nörtin kanssa, josta pari naimisissa.
Nörttejä on erilaisia. Omani esim ei ole niinkään tietokonenörtti, vaan hikari/älykkö, mutta silti nörttikastiin kuuluva. Häneen tutustuin, kun hän ensin ihastui minun ULKONÄKÖÖNI ja olemukseeni ja sitten ehdotti itse tapaamista, huomasi että persoonakin miellyttää. Minä en ensin ollut kiinnostunut hänestä mutta ihastuin hyvin nopeasti. Pian sainkin huomata että nörttiydestä huolimatta kyseessä oli hyvin miehekäs mies joka tiesi, mitä teki =) (Jos nyt parikymppistä voi mieheksi sanoa)
Vuosien aikana nörttini on miehistynyt ja muuttunut älyköksi. Onneksi olen itsekin viisastunut. Hän ei viihtyisi bimbon kanssa, tosin enpä minäkään minkään tyhjäpään kanssa.
Joten olennaisin kysymys lienee, onko kyseinen nörtti sellainen naisenkipeä pervo, kuten osa Rillit huurussa -nörteistä, vai onko hän älykkö joka toivoo hyvää keskusteluseuraa.
ja PS. Minusta olet kyllä jo iskenyt tämän nörtin, mikäli vietätte aikaa yhdessä ja halailette yms.
Hehe, tämän kirjoittaja...
...ei ole pelkästään teknologia-addikti ("nörtti") vaan myös ilmiselvä asperger.
Niin olenkin, diagnoosia myöten. Ja sinä olet ilmiselvä ja epäkohtelias moukka, jonka sosiaalisissa taidoissa on vielä enemmän parantamisen varaa kuin omissani. Minä en ikipäivänä julistaisi ääneen toisen ihmisen neurologista poikkeavuutta, en netissä, enkä elävässä elämässä. Tai no, en nykyään ainakaan. Korkeintaan kysyisin varovasti, kohteliaasti ja yksityisesti, kun muita ei ole kuulemassa, jos oma uteliaisuus kaivelisi lopulta liikaa. Halusit tehdä oloni kiusalliseksi ties mistä pikkumaisesta syystä, ja onnistuitkin siinä... noin 10 sekunnin ajan. Toivottavasti tunnet itsesi tyhmäksi loppupäivän ajan mutta et yhtään sen kauemmin. (Yleensä asetan itselleni sallitun ylärajan eri tunnetilojen kestoissa.) Ja täytyyhän sinunkin joskus viisastua ja muuttua edes osittain hyväkäytöksiseksi. Tai älä muutu. Eipähän ole minulta pois mitenkään. Ammut vain itseäsi jalkaan, tavallaan ihmisten edessä vielä, jos pysyt yhtä moukkana.
10v takaperin olisin vielä loppuun kysynyt "Vituttaako nyt?" Tapana oli heittää tuo kysymys ilmaan aina matsien päätteeksi (sanallinen matsi tai muu konkreettisempi ottelu). Nykyään en kysy tuota kovinkaan monelta, ilmiselvistä syistä johtuen.
paljon tuota viimeistä kohtaa. Tiedän että se on ihan varmasti totta, eikä hän sillä tavalla muutu tuosta miksikään. Ja on sen sanonutkin, enkä edes elättele toiveita muuttaa sitä asiaa. Mutta kun olisi edes aikaa sille seurustelulle... Minä en osaa seurustella tietokoneen kautta ja sitäpaaitsi kaipaan hänen läheisyyttään ihan hurjasti! Ja sitä hymyä mikä hänen kasvoilleen jäi vielä pitkäksi aikaa sen jälkeen kun puolihuolimattomasti muka ohimennen halasin tai vain kosketin häntä kesken hänen töidensä...
Fiksusti sanottu muuten, niinhän se on että kaikella on hintansa...
AP