Näin äsken naisen jolla oli jo isompi raskausmasu ja hän itki, piti kättä mahan päällä.
Mitä sinulle tulee mieleen ensimmäisenä?
Mulle tuli että vauva on kuollut kohtuun. :(
Kommentit (29)
tai on kuullut jonkin niin surullisen uutisen, että vaistomaisesti suojaa kädellään syntymätöntä lastaan. Esim. oma isä kuollut ja itkee sitä, että vauva ei saanut koskaan nähdä tätä-
Joten kai nyt vois itkeä minkä vaan takia. Ehkä mies jätti tai äiti kuoli.
turjake ei suostu kesken työpäivän hakemaan ostoskeskuksesta kotiin. Tällaistakin on tapahtunut :D Vähän riippuu tietenkin paikastakin missä tuo itku tirahtaa.
Minulla vauva yritti kääntyä, vaikka ei enää mahtunutkaan.
Et sitten hoksannut/uskaltanut kysyä äidiltä, voitko jotenkin auttaa?
toivotaan että vain jotain hormonimyrskyjä.. Tulee mieleen kun itse ramppasin äitiyspolilla seurannassa koko raskauden ajan diabetekseni takia, niin kerran sinne mennessäni sieltä tuli pois nainen ison raskausmahan kanssa, kyyneleet olivat kastelleet naisen kasvot kokonaan. Mies silitti hänen selkäänsä ja kuiskaili jotain korvaan, nainen piti kättään mahallaan ja katseli mahaansa ja kyyneleet valuivat koko ajan pitkin poskia. Tuli itsellekin aivan kamala olo, vaikka en tiedä että mitä oli edes tapahtunut, mutta tuskin mitään kovin mukavaa:( Tuo nainen on jäänyt mieleeni pysyvästi..
minä itkin raskaana ollessa vuolaasti kun en löytänyt juuri sopivan väristä ja tarpeeksi suurta paitaa.
Eli siellä tapahtui tämä itkukohtaus.
Niin minullekin tuli myöskin mieleen se että jos vauva oli down tai muuten vaikeasti vammainen, joten ois voinut itkeä senkin takia.
En kehdannut kysyä, kun ihan vieras ihminenhän oli ja hän viiletti vaan minun ohitseni ja minä hänen.
Sulla vissiin vähän hormoonit sit heitelly.
Kun sain tietää vauvan sukupuolen, kun oksetti, kun teki kipeää, kun katsoin telkkua jne.
niin ei olisi nainen ostoksilla vaan sairaalassa. Kohtukuoleman jälkeen voi jäädä yleensä saman tien sairaalaan synnyttämään, jos pääsisikin kotiin, tuskin lähtisi shoppailemaan.
kun jäin työttömäksi pari kuukautta ennen laskettua aikaa. Vitutti sairaasti.
katsottiin bond leffaa Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa, lopussa bondin vaimo kuolee ja mä purskahdin itkemään, mies oli ihan kauhuissaan mikä mulle tuli :DDD
Joku nainenhan oli tällä palstalla avautunut kuinka joutui odottelemaan synnytystä kuollut vauva massussaan.
Muistatteko?
Mikähän siinäkin oli sitten syynä että joutui odottamaan. Ei ehkä ollut synnytyspaikkoja riittävästi tai..
Mutta tietääkö joku mikä on yleensä kohtukuolemien taustalla, että mistä se johtuu??
Minä taas saatoin itkeä ilman mitään syytäkin. Yht´äkkiä vain oli kyyneleet silmissä ja se oli menoa. =DD Ja joskus syynä saattoi olla mainoksessa oleva vauva, varpunen värjöttelemässä jossain tai vaikka se että unohdin ostaa maitoa.
En oikeasti ihmettele niitä miehiä jotka ovat vähän kummissaan odottavan naisensa suhteen. Ihan sekohan sitä tuli oltua tuolloin.
Niin nainen yrittänyt silti sitkeästi tehdä niin että menen tästä nyt normaalisti kauppaan ja päivän normaalit asiat on hoidettava.
Nopeaa vauhtia se käveli ja ei ne ainakaan ilon kyyneleitä voineet olla, ilmekin oli huolestunut.. ellen jo sitä sanonut.
kyynelehdin kaupassa aika ison raskausmahan kanssa kun mummeli ihasteli meidän esikoista vaunuissa. Kyllähän se on niin ihana NYYH! :D Että toivottavasti hänelläkin oli jotain vastaavaa.
Sain itse paljon huolestuneita katseita kun seisoin raskaana ollessani juna-asemalla nieleskellen kyyneleitä. En siis edes varsinaisesti itkenyt. Tiesin, että joudun vaihtamaan junaa päästäkseni lentokentälle, mutten ollut varma millä asemalla minun pitäisi vaihtaa ja ehdinkö varmasti ajoissa kentälle. Kun en edes puhunut maan kieltä ja minulla oli rankka työmatka ( lähes) takana, meinasi poru tulla ihan silkasta lennolta myöhästymisen pelosta ja siitä tunteesta kun oli niin yksin siellä suuressa maailmassa. Hormonit veivät minua kuin lastua laineella...
Vasta myöhemmin tajusin miltä ulkopuolisista saatoin näyttää raskaana olevana ( en ollut vielä pitkällä, mutta kyllä sen jo mahan muodosta näki), matkalaukun kanssa, raiteiden vieressä ja itkua pidättellen.
Niin nainen yrittänyt silti sitkeästi tehdä niin että menen tästä nyt normaalisti kauppaan ja päivän normaalit asiat on hoidettava.
Nopeaa vauhtia se käveli ja ei ne ainakaan ilon kyyneleitä voineet olla, ilmekin oli huolestunut.. ellen jo sitä sanonut.
Ihan oikeasti.
Minäkin kävelen nopeasti ja saatan näyttää huolestuneelta, vaikkei minulla mitään huoliakaan olisi. Ja kuka nyt itkiessään näyttäisi normaalilta? Mielestäni ilosta itkevätkin näyttävät surullisilta vääristyneine piirteineen.
Joten kai nyt vois itkeä minkä vaan takia. Ehkä mies jätti tai äiti kuoli.