Lue keskustelun säännöt.
Taasko yksi pitkä, yksinäinen ilta tiedossa...
29.09.2012 |
Lapset on isällään ja mun pitäisi nauttia täällä vapaudestani. No mitä teen, surffaan netissä, facebookkaan ja katon telkkua. Masentaa toisten parisuhde-lässy- päivitykset. Hitto taas yhen kerran! Baariin en viitti yksin lähteä tyrkylle... On tää tylsää vaan.
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mee vaikka suomi24:stä kattoon, ehkä siellä alat huomatakin, että parempi valita kuitenkin se yksinolo.
lasten isän kanssa, niin ei tarvisi valittaa.
Paitsi perheellisiä, joiden kanssa pitää puoli vuotta aiemmin sopia menemiset. Ja oishan se kiva jos muakin joskus pyydettäis jonnekin... Yhtä kaveria pyysin baariin tänään, ei jaksanut lähteä, eli näin. Ihan oma valinta sit vissiin...
Ihan oma valintasihan tuo on. Laita aina päivää-paria aiemmin vaikka Facebookiin että olet lähdössä baariin/syömään/keilaamaan/iahn mitä vaan, kuka lähtee mukaan. Taatusti saat jonkun kaveriksi.
kuin sen ihmisen kanssa.
lasten isän kanssa, niin ei tarvisi valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paitsi perheellisiä, joiden kanssa pitää puoli vuotta aiemmin sopia menemiset. Ja oishan se kiva jos muakin joskus pyydettäis jonnekin... Yhtä kaveria pyysin baariin tänään, ei jaksanut lähteä, eli näin. Ihan oma valinta sit vissiin...
Ihan oma valintasihan tuo on. Laita aina päivää-paria aiemmin vaikka Facebookiin että olet lähdössä baariin/syömään/keilaamaan/iahn mitä vaan, kuka lähtee mukaan. Taatusti saat jonkun kaveriksi.
Mene, harrasta, nauti vapaa-ajastasi, tutustu uusiin ihmisiin. Nyt kierit itsesäälissä ja mariset ja se on rasittavaa!
Mulla on ihan perinteinen ydinperhekuvio ja mä valitan, kun en saa olla koskaan yksin (paitsi työmatkan).
Ja kyllä mäkin tykkään perheestäni, ei se sitä ole. Mutta mun sielu vaan kaipais joskus yksinoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun aina ei jaksa olla se organisaattori ja järjestäjä. Tai ruikuttaa kavereita mukaan jonnekin, kun tietää ettei ne kuitenkaan lähde.
Paitsi perheellisiä, joiden kanssa pitää puoli vuotta aiemmin sopia menemiset. Ja oishan se kiva jos muakin joskus pyydettäis jonnekin... Yhtä kaveria pyysin baariin tänään, ei jaksanut lähteä, eli näin. Ihan oma valinta sit vissiin...
Ihan oma valintasihan tuo on. Laita aina päivää-paria aiemmin vaikka Facebookiin että olet lähdössä baariin/syömään/keilaamaan/iahn mitä vaan, kuka lähtee mukaan. Taatusti saat jonkun kaveriksi.
Mene, harrasta, nauti vapaa-ajastasi, tutustu uusiin ihmisiin. Nyt kierit itsesäälissä ja mariset ja se on rasittavaa!
Kun aina ei jaksa olla se organisaattori ja järjestäjä. Tai ruikuttaa kavereita mukaan jonnekin, kun tietää ettei ne kuitenkaan lähde.
Paitsi perheellisiä, joiden kanssa pitää puoli vuotta aiemmin sopia menemiset. Ja oishan se kiva jos muakin joskus pyydettäis jonnekin... Yhtä kaveria pyysin baariin tänään, ei jaksanut lähteä, eli näin. Ihan oma valinta sit vissiin...
Ihan oma valintasihan tuo on. Laita aina päivää-paria aiemmin vaikka Facebookiin että olet lähdössä baariin/syömään/keilaamaan/iahn mitä vaan, kuka lähtee mukaan. Taatusti saat jonkun kaveriksi.
Mene, harrasta, nauti vapaa-ajastasi, tutustu uusiin ihmisiin. Nyt kierit itsesäälissä ja mariset ja se on rasittavaa!
IHAN TAKUUVARMASTI joku lähtee tai sitten sussa on jotain pahasti vialla. Ja miks tarviikaan mitään organisoida, kunhan sovit treffit johonkin ja tuumaatte mitä teette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin baariin vaan! Yksin liikenteessä olevat naiset huomataan itsevarmuudestaan, ei yksinäisyydestään!
Täällä toinen ihan tismalleen samassa tilanteessa ja tiedän tismalleen, mitä tarkoitat sillä, ettet aina jaksa olla se, joka järjestää tekemistä ja menemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kysymys sinulle:
Silloin kun olit suhteessa lastesi isän kanssa, niin piditkö yhteyttä ystäviisi vai keskityitkö vain siihen perhe-elämääsi?
Minulla oli nuoruudessa ystävä jonka kuvittelin aina parhaaksi ystäväkseni, loppuelämän ajaksi. Vuosia kului, molemmat avioiduttiin, saatiin lapsia ja tapaamiskerrat harveni harvenemistaan. Koskaan tälle ystävälle ei sopinut minun tapaamiseni ja minä olin aina se ehdottava osapuoli. Sopi kyllä ensin mutta perui aina aivan kummallisiin tekosyihin vedoten. En usko että mies on kieltänyt häntä minua tapaamasta kun kyllä hänellä joitain muita ystäviä oli, joiden kanssa joskus tapasi ym.
Näimme tyyliin pikapikaa max 1X vuosi ja asumme naapuripitäjissä.
Noh, nyt tämä nainen on eronnut keväällä niin nyt hän sitten soittelee yksinäisinä viikonloppuiltoina ja pyytää minua baariin ym. Eli nyt siis minun seura yht´äkkiä kalpaisikin.
En vain koe enää oikein mitään yhteenkuuluvuutta tämän vanhan ystäväni kanssa, koska vuosia oli ettei hänelle minun seurani kelvannut.
Minulle on onneksi tullut vuosien varrella monta uutta hyvää ystävää ja olen ystävyyssuhteeni hoitanut myös näinä hyvinäkin aikoina kun olen avioliitossa että tiedän tasan tarkasti että nämä samat ystävät minulla säilyisi silloinkin jos ero tulisi.
Mutta ap, toivottavasti saat jonkun seuraksesi jos et yksinään halua olla. Laita vielä vaikka viestiä faceen. Joskus on ihana näin perheellisenäkin lähteä ihan vaikka extempore ja usein se onnistuukin.
Jos mä en olisi just nyt kiinni lapsissa, niin lähtisin jumppaan, lenkille, marja/sienimetsään, leffaan, konserttiin, ulos syömään, lasilliselle.. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yh vloppua viettää, lapset isällään. Mulla kaverit menee menojaan ja niitä muutenkin vähän. Mutta pakko sanoo että olipa mukava siivota ihan yksin ja viedä roskat pihalle yksin. Sitä osaa arvostaa pikkuasioita yh:na. Tsemppiä ap:lle!
että joku ymmärtää! Eipä tätä perheelliset voisikaan ymmärtää. Mukavaa iltaa sinullekin!
Täällä toinen ihan tismalleen samassa tilanteessa ja tiedän tismalleen, mitä tarkoitat sillä, ettet aina jaksa olla se, joka järjestää tekemistä ja menemistä.
Enkä mä mikään luuseri, kaveriton ole! Harrastan kyllä ja nautin elämästä, mutta joskus vaan toivoisi että olisi se kainalo johon käpertyä. -ap
pussi karkkeja kylkeen, ja ilta menee ihmeen rattoisasti telkun ja netin ääres :D
Mä yritän aina yksinäisen olon iskiessä ajatella kaikkein hektisimpiä ja hermoille käyvimpiä hetkiä lasten kanssa tai muistella elämää ennen eroa. Yhtäkkiä se yksinäinen ilta ei tunnu enää hullummalta:) Mutta riippuu toki yleisestä mielialasta, miten hyvin psyykkaus onnistuu. Aika nopeastihan viikonloput kuitenkin sujuu.
Mukavaa iltaa sinne myös!
t. 13
neuvoa en kyllä suosittele. Jos muutenkin masentunut fiilis, niin yksinään ryyppääminen ei kyllä helpota sitten yhtään.
kohta kauppaan, ostan hitosti karkkia, avaan punkun ja chattailen loppuillan suomi24:ssa reppanoiden perheenisien kanssa! I´va got a plan! :DDDD
-ap
Ihan oma valintasihan tuo on. Laita aina päivää-paria aiemmin vaikka Facebookiin että olet lähdössä baariin/syömään/keilaamaan/iahn mitä vaan, kuka lähtee mukaan. Taatusti saat jonkun kaveriksi.