Voiko olla, että ADHD havaitaan vasta aikuisena?

Ainakin tytöillä käsittääkseni ADHD ei ilmene useinkaan esim. häiriökäytöksenä, vaan jopa vetäytymisenä ja ylikeskittymisenä.

ettei aikaisemmin ole näitä ongelmia osattu tunnistaa, eikä keskitetysti tutkia ja tunnistaa lapsia, joilla on adhd:ta.

mutta kenellekään ei ole tullut mieleen että ne johtuisivat neuropsykologisista häiriöistä. On ajateltu vaikka että tyttö on laiska, huonosti kasvatettu tai hajamielinen professorityyppi. Koulussa voi pärjätä niin kauan kuin ollaan hyvässä ohjauksessa, mutta yo-kirjoituksiin on luettava itse. Se voi ADHD-nuorelle olla aivan liian vaikeaa. Lukemisesta ei tule kotona mitään, kun on liikaa muita ärsykkeitä.

mutta kenellekään ei ole tullut mieleen että ne johtuisivat neuropsykologisista häiriöistä. On ajateltu vaikka että tyttö on laiska, huonosti kasvatettu tai hajamielinen professorityyppi. Koulussa voi pärjätä niin kauan kuin ollaan hyvässä ohjauksessa, mutta yo-kirjoituksiin on luettava itse. Se voi ADHD-nuorelle olla aivan liian vaikeaa. Lukemisesta ei tule kotona mitään, kun on liikaa muita ärsykkeitä.

tyttäressä ADHD:ta. On aina ollut hirveän hajamielinen, tavarat katoaa ja unohtuu, on kovin hidas, aloittamisen kynnys korkea ja hommat jää kovin usein kesken. Suullinen esiintyminen hiukan heikkoa mutta kirjallisesti pärjää hienosti.

MUTTA koska pärjää koulussa hyvin, on opettajien mielestä vaan hidas, vähän laiska.

Lukio on vielä mennyt hyvin, tosin nyt on vasta eka koeviikko. Mutta juuri tuo yo-kirjoituksiin lukeminen vaatii sellaista suunnitelmallisuutta ja oman toiminnan organisoimista että hiukan pelottaa.

yo-kirjoituksissa voi saada helpotusta, jos todetaan että ongelmia on. Ei tarvita edes varsinaista diagnoosia.

adhd:ta alettiin epäillä aikuisena mm siksi että:



-olen enemmän lukija- kuin käytännönihminen. siksi koulu meni hyvin niin kauan kun ei tarvinnu muuta tehdä kuin lukea ja kirjoittaa. kaikki käytäntöön liittyvä kuten liikunta, käsityöt, organisointi, ennakointi, toiminnanohjaus, sosiaaliset taidot, huolellisuus ym ym ym vaikeita aina. muisti huono käytännön asioissa, ei muuten.



-lapsena vanhemmat huolehtivat aika paljon aikatauluista, tavaroista jne. laittavat tekemään läksyt, siivoamaan huoneen, käymään suihkussa ym. kun siirtyy omilleen niin kaikki leviää. hyvä esimerkki juuri tuo yo-kirjoitukset - ehkä eka kerta tuon naiesn elämässä kun joutui itse ohjautumaan.



-olin kyllä ylivilkas mutta mua kiusattiin niin paljon koulussa etten uskaltanut riehua vaan olin lamaantunut pelosta. ylivilkkailin sitten kaikkialla muualla. ylivilkkaus näkyi koulussa lähinnä kouluvihkoon piirtelemällä koko ajan.



lukio jäi kesken heti koska muutin yksin asumaan ja eihän siitä mitään tullut kun piti itse huolehtia kaikesta. lisäksi kiusaaminen jatkui. siirryin iltalukioon ja vielä vaikeampaa oli kun viimeinenkin kontrolli ulkopuolelta loppui. kesken jäi sekin.



siirryin ammattikouluun. oli tuskaa, teoria meni hyvin mutta käytöntö ja sosiaaliset suhteet erittäin vaikeaa. AMK meni paljon paremmin, kun käytännön harjotteluissa ei kuitenkaan käytännön hommia, mun luokkakaverit oli kilttejä ja olin saanut jo jonkun´verran kuntoutettua itseäni, aikuistunut.



mulla ei siis virallista diagnoosia, vahva epäily, oon saanu jopa concertaa. nyt oon reilu 30 ja kaikilla elämänalueilla menee melko tai tosi hyvin, mutta kova työ takana ja joudun ponnistelemaan. myös uskoontulo vaikuttanut (kristinusko) positiivisesti.

yo-kirjoituksissa voi saada helpotusta, jos todetaan että ongelmia on. Ei tarvita edes varsinaista diagnoosia.

joten ei todellakaan suhtaudu myönteisesti ajatukseen.

Sehän voi peittyä jos pärjää joten kuten.