Edelleen jaksan ihmetellä miten suurperheen äiti jaksaa tälläsiä juhlia järjestää sis.linkin

kysyä joltain kakkublogistilta jos joku tekis sulle halvemmalla jonkun erikoiskakun.

kummastelemista jos taito on hyppysissä.



Ammatin etuja on että saa perhejuhliin extranäyttävät tarjottavat.



Oli tuolla sentään yksi moka jos se aloittajaa vähän lohduttaisi, kärähtäneet broilerin koivet.



http://1.bp.blogspot.com/-DI7PLqmpJ_0/UB6c7CWXzhI/AAAAAAAAAH8/7aUR_ilfV…



terveisin



leipuri-kondiittori

keittiömestari

Mutta jos jotain haluaa niin voi oppia.

Itse olen lueskellut paljon kakkublogeja, yrittänyt opiskella miten kakut tehdään.

Kävin Confettissa ostamassa sokerimassaa ja muotteja, kävin myös heidän järjestämillä kursseilla.

Harjoitusta ja harjoitusta vain :)

Nyt teen tilauksesta juhliin kakkuja ja myös isoja hääkakkuja.

Tietysti asiaa auttaa jos on luova ja taiteellinen ja muutenkin käsistään kätevä.

Mutta älkää aina heti alussa jo sanoko että ette osaa ennenkuin kokeilette!

kummastelemista jos taito on hyppysissä.

Ammatin etuja on että saa perhejuhliin extranäyttävät tarjottavat.

Oli tuolla sentään yksi moka jos se aloittajaa vähän lohduttaisi, kärähtäneet broilerin koivet.

<a href="http://1.bp.blogspot.com/-DI7PLqmpJ_0/UB6c7CWXzhI/AAAAAAAAAH8/7aUR_ilfV…" alt="http://1.bp.blogspot.com/-DI7PLqmpJ_0/UB6c7CWXzhI/AAAAAAAAAH8/7aUR_ilfV…">http://1.bp.blogspot.com/-DI7PLqmpJ_0/UB6c7CWXzhI/AAAAAAAAAH8/7aUR_ilfV…;

terveisin

leipuri-kondiittori

keittiömestari

No ei noi edes nätä kärähtäneltä vaan grillatuilta niinkuin kai oli tarkoituskin

En itse osaa tehdä täytekakun koristeluja, mutta pidän kyllä leipomisesta. Siksi meillä on usein aika hyvät tarjoilut lasten (3 kpl, eli ei nyt ihan suurperhe) synttäreillä.



Lisäksi olen kiinnostunut sisutamisesta ja remontoinnista, joten myös sitä puolta tulee tehtyä paljon.



Ap, yritän siis sanoa, että jokaisella riittää energiaa juuri siihen, mikä itseä kiinnostaa, ja sitten harjoittelemalla oppii. Älä siis vaivu toivottomuuteen, vaan mieti, mikä on oma juttusi (jossa ko. blogisti luultavasti ei loista yhtä hyvin kuin sinä).

Tavallaanhan sillä on helpompaa kun se voi "töiden aikana" järjestää lapselle synttärit.



Muut joutuu sitten työpäivän jälkeen toteuttaa ne juhlat.

Katsoppa sieltä blogista resepti noihin chickeneihin, ei ainakaan sen mukaan ole valmis marinadi, mutta ihan sama mulle. Kyllä mä söisin ja grillatesa tulee aina karsinogeenejä.

Se on kumma kun näihin ketjuihin löytyy aina keittiömestarit ja kokit niin asiantuntevasti kommentoimaan ;)

Lapsia nyt ei oo kun kolme, mutta kun synttäreitä ei oo vuodessa riittävästi, niin järkkään ipanoille sit mm. halloween-juhlat kans :p. Koristeltuna on aina vähintään keittiö ja kakkujen teko on se ihan ykkösjuttu. Joku teema meillä on aina.



Käyn myös 2-vuoro töissä, joten ihan täyspäiväisesti tätä juhlien järkkäilyä ei voi tehdä. Ja koirakin pitää lenkittää... Onneks mies kuskaa aika paljon tenavia harrastuksiin sentään :D



Mä sit toisaalta vihaan ihan perusruuanlaittoa (joo, meillä syödään välillä eineksiä), enkä jaksa millään notkua leikkipuistoissa tms...

mutta lohduttaudun sillä, että hänellä ei varmaan ole vaativaa työtä eikä aikaa vieviä (muita) harrastuksia, kuten itselläni.

mutta lohduttaudun sillä, että hänellä ei varmaan ole vaativaa työtä eikä aikaa vieviä (muita) harrastuksia, kuten itselläni.

Älä turhaan lohduttaudu.

Mitä nyt työssä käy ja kotona pyörii viisi lasta, tuskin lasten harrastuksetkaan yhtään omaa aikaa verottaa jne.... tätä mä just tarkotan, miten ihmiset repii aikaa tälläseen, itse tuntuu ettei ehi mitää edes niitä välttämättömiä.

Miksi ihmeessä kutsut pienen lapsen synttäreille oli englanniksi jos ihan Helmi ja Hilja ovat lasten nimet?

Yritetään olla niin fiinejä, että tärkeysjärjestys menee ihan persiilleen :)

Mitä väliä että kutsut on englanniks?? Mistä se on pois, siis mistä tärkeämmästä?

meillä on aina lapsille jotain ekstraa ja kaverisynttäreitä mietitään tarkkaan ja ne on aina suunniteltu vimosen päälle. Mutta en ole niin nokonuuka kaiken suhteen ja yleensä kaikki onnistuu, mutta en ota stressiä jos ei onnistu. Tällä asenteella oon jaksanut kaikkea tehdä.



Suomalaisilla on yleensä just sellanen asenne, että kun tehdään niin pitää olla sit täydellistä. Meillä oli ainakin merirosvosynttärit ja helpolla saatiin hauskaa ja näyttävää. Alla aikataulu mitä meni aikaa ja juttuja mitä tehtiin:



*mies teki kaikille lapsille pahvista miekat

*leivottiin lasten kanssa pääkallokakku (ihan vaan kakku minkä leikkasin pääkallon malliin ja kermaa päälle ja mustat namit koristeiksi)

*tytöllä oli päällä merirosvo vaatteet

*ohjelmana askarreltiin kaikille silmälaput

*tarjottavana oli pikkusuolaista teeman mukaisista mukeista (ihan tiimarista)

*kutsut mustasta pahvista, jossa oli tulostettu pääkallon kuva

*grande finaalina oli aareen metsästys, jossa paha kapteeni (mieheni) kävi sieppaamassa synttärisankarin ja kartan avulla lasten kanssa käytiin pelastamassa prinsessa ja saatiin arkullinen karkkia



Aikaa meni kaikkeen valmisteluun max 3h, kaikki ei ollut ihan justiinsa ja kakun kuorrutuskin meni pieleen, mutta ei lapset niin tarkkoja ole. Hauskaa oli ainakin :)

meillä on aina lapsille jotain ekstraa ja kaverisynttäreitä mietitään tarkkaan ja ne on aina suunniteltu vimosen päälle. Mutta en ole niin nokonuuka kaiken suhteen ja yleensä kaikki onnistuu, mutta en ota stressiä jos ei onnistu. Tällä asenteella oon jaksanut kaikkea tehdä.

Suomalaisilla on yleensä just sellanen asenne, että kun tehdään niin pitää olla sit täydellistä. Meillä oli ainakin merirosvosynttärit ja helpolla saatiin hauskaa ja näyttävää. Alla aikataulu mitä meni aikaa ja juttuja mitä tehtiin:

*mies teki kaikille lapsille pahvista miekat

*leivottiin lasten kanssa pääkallokakku (ihan vaan kakku minkä leikkasin pääkallon malliin ja kermaa päälle ja mustat namit koristeiksi)

*tytöllä oli päällä merirosvo vaatteet

*ohjelmana askarreltiin kaikille silmälaput

*tarjottavana oli pikkusuolaista teeman mukaisista mukeista (ihan tiimarista)

*kutsut mustasta pahvista, jossa oli tulostettu pääkallon kuva

*grande finaalina oli aareen metsästys, jossa paha kapteeni (mieheni) kävi sieppaamassa synttärisankarin ja kartan avulla lasten kanssa käytiin pelastamassa prinsessa ja saatiin arkullinen karkkia

Aikaa meni kaikkeen valmisteluun max 3h, kaikki ei ollut ihan justiinsa ja kakun kuorrutuskin meni pieleen, mutta ei lapset niin tarkkoja ole. Hauskaa oli ainakin :)

Että on mies joka auttaa niin helpottaahan se kummasti. Meillä ei ukkoa näy synttärijärjestelyissä.

blogisti on varmasti aikaansaavampi ihminen kuin minä, ja kestän sen asian kyllä. Mä olen kuitenkin kyllä aina omille lapsille (no ok, vasta esikoiselle, kun kuopus vasta 1 ja hälle vain sukulaisjuhlat) järjestänyt ne juhlat aarteenetsintöineen tms. ja itse leiponut kakut, mutta noin hienoja tarjoiluja ei ole ollut. Mutta olen itse ollut juhliin tyytyväinen.

Yritänkin toimia niin, että voin olla tyytyväinen omaan toimintaani- jos haluaisin ehdottomasti järjestää hienommat juhlat kuin mihin olisi aikaa ja voimia niin yrittäisin kyllä järjestää elämäni niin, että siihen olisi aikaa. Mulle esim. mun harrastus on oikeasti tärkemäpi kuin se, että 4-vuotiaan synttäreillä on kakkutikkareita ja autot-kirjailtuja macaron-leivoksia (jos en harrastukseltani ehtisi järjestää lapselleni synttäreitä, niin sitten olisi toki jotain pielessä. Mutta ainakin pienille lapsille olennaista on, että synttärit pidetään, on kivoja vieraita, leikkiä ja hyvää tarjottavaa.)

Olisko myös niin, että blogistilla ei ole enaa taaperoita? Se voi kummasti vapauttaa aikaa. Voi myös olla, että 5 lapsen äidilta vaan karsiutuu kaikki turha elämästä -> lisää tehokkuutta.

mutta lohduttaudun sillä, että hänellä ei varmaan ole vaativaa työtä eikä aikaa vieviä (muita) harrastuksia, kuten itselläni.

Älä turhaan lohduttaudu.

Mitä nyt työssä käy ja kotona pyörii viisi lasta, tuskin lasten harrastuksetkaan yhtään omaa aikaa verottaa jne.... tätä mä just tarkotan, miten ihmiset repii aikaa tälläseen, itse tuntuu ettei ehi mitää edes niitä välttämättömiä.

Ei marsipaanista ole edes vaikea tehdä kakulle päällistä. Pitää vaan uskaltaa kokeilla eikä valittaa, kun ei osaa.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 08:54"]

Ei marsipaanista ole edes vaikea tehdä kakulle päällistä. Pitää vaan uskaltaa kokeilla eikä valittaa, kun ei osaa.

[/quote]

Ei marsipaania kukaan syö, yök. Se sokerimassakin on aika äklöä ja hankalaa käsitellä varsinkin ison kakun kanssa, mutta se sentään menee alas.

Kermakakku paras kakku, mutta onhan ne nättejä nuo massoilla kuorritetut. Silti maku ois musta tärkein.

kummastelemista jos taito on hyppysissä.

Ammatin etuja on että saa perhejuhliin extranäyttävät tarjottavat.

Oli tuolla sentään yksi moka jos se aloittajaa vähän lohduttaisi, kärähtäneet broilerin koivet.

http://1.bp.blogspot.com/-DI7PLqmpJ_0/UB6c7CWXzhI/AAAAAAAAAH8/7aUR_ilfV…

terveisin

leipuri-kondiittori

keittiömestari

No ei noi edes nätä kärähtäneltä vaan grillatuilta niinkuin kai oli tarkoituskin

Kannattaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Esim. käytätkö aikaa mieluummin omiin harrastuksiin vaiko lapsen synttäreihin jotka ovat kerran vuodessa (jotka ovat lapselle tärkeät ja varmasti jokainen kerta ikimuistoinen vähälläkin panostuksella)?

Ja vaikka ei itseä kiinnostaisi niin voisiko ajatella lasta ja toteuttaa lapsen toiveen synttärijuhlista.. eikä aina ajatella vain itseä.

Itse muistelen onnellisena lapsuuteni synttäreitä. Aina oli hauskat ja mukavat kaverisynttärijuhlat ja kakku oli päivänsankarin toiveen mukainen. Oli äidillänikin paljon työtä suurperheessä mutta silti jokainen sai aina toiveensa mukaiset synttärijuhlat.
Eikä ollut valmiskakkuja, vaan hienoja teemakakkuja vaikkei äitini ole alan ammattilainen.
 

Sitä ehtii, mitä haluaa.

Mulla on kolme lasta ja olen yh. Onneksi isommat lapset voi jo jättää muutamaksi tunniksi yksinkin kotiin ja pienimmäinen on isällään noin puolet viikosta. Mä olen kokopäivätöissä, opiskelen siinä sivussa, harrastan kestävyysurheilua ja lisäksi tykkään tehdä kaikki ruuat itse, ja leipoa viikonloppuisin ainakin sämpylöitä.

Kuskaan lapset harrastuksiin (kolmena iltana viikossa) ja viikonloppuisin käydään lisäksi yhdessä hiihtämässä / luistelemassa / uimassa tai ainakin kävelyllä. Lasten harrastusten aikana pyrin treenaamaan itse. Tämän lisäksi mulla riittää energiaa rempata kotia jonkin verran ja kunnostaa vanhoja huonekaluja, sekä tehdä pihahommia. En osaa oikein istua sohvalla, vaan tykkään puuhastella jotain koko ajan. Katson noin yhden tv-ohjelman viikossa. Hesarin luen päivittäin, jotta pysyn kärryillä maailman menosta. Lomalla ahmin sitten ne kirjat, joita en ole muuten ehtinyt lukea :-)

n40

Herrama jeesus sentään mitä kakkuja tuolla blogissa, suu ammosen auki täällä ihmettelen. Vaikkamulla olisi kaikki maailman aika niin en kyllä osaisi moisia tehdä.