Lue keskustelun säännöt.
Eipä ole lapsi toiste pelleillyt kaupassa...
26.09.2012 |
On se kumma kun ei moni saa lastaan kuriin kaupassa.
Aina uhkaillaan lähdöllä jos ei käyttäydy ja silti ei mitään tapahdu.
Meillä ei ole tarvinnut kuin 2 kertaa tehdä jotain radikaalia ja johan on kaupassa osattu käyttäytyä.
Ensimmäisen kerran kun lapsi kiukutteli ja venkoili eikä uskonut mitään, ilmoitin ettei sitten ruokaa osteta eikä meillä syödä. Sinne jäi kauppakärryllinen tavaraa ja lapsi kainaloon ja eiku kotiin.
Meillä ei sitten ollut kotona muuta ruokaa kuin veteen keitettyä puuroa.
Kummasti seuraavalla kerralla osattiin käyttäytyä.
Tästä meni aikaa ja kaupassa alkoi minä haluan, saanko saanko marinat eikä meinattu millään uskoa ettei saa.
Heittäydyin sitten itse lattialle mesoamaan kovaan ääneen: mä haluun, mutku mä haluun, saanko saanko saanko...
Lapsi tuijottaa haavi auki ja toteaa äiti tule nyt, mua hävettää.
Jatkoin vielä hetken enkä tule, en halua tulla metodilla ja kappas.. Ei ole enää kaupassa tämän jälkeen ruinannut karkkia. Saattaa kysyä, mutta riittää kun sanon ettei ole karkkipäivä.
Kannattaa joskus tosiaan vajota ipanan tasolle niin näkee miten tyhmännäköistä on kiukuttelu ulkopuolisen silmin.
Kyllä ne lapset saa kuriin jos haluaa. Piste
Kommentit (49)
Loistava tuo alempi juttu! :D Ihan mahtavaa! Voi kun kehtaisi itsekin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin jotenkin hyvälle tuulelle kun tämän luin.
Ei tehonnut meillä. Ainoastaan aika ja kielellisen kehityksen hyppäykset saivat aikaan myös keskittymiskykyä.
kiitti vinkistä, tuon ensimmäisen toteutan jos vielä tulee tilanne.
Yleensä nuo kyllä ovat kaupassa oikein kivasti, ja toisaalta ei voi kaikkia pitää nälässä jos yksi kiukkuaa...täytyy miettiä joku hyvä sovellus :)
Meillä taasen on tehonnut parhaiten aikuisen lempeä auktoriteetti kiukutteluun. Jos sitä itse menisi lapsen tasolle (heittäytyisi kaupan lattialle kiukuttelemaan), niin eihän siinä kovin kummoista esimerkkiä käyttäytymisestä lapselle näyttäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan olivat onnellisia että jätetty täysinäiset kärryt ruokineen.. kai varmaan vähän pakasteitakin ja jauhelihaa yms?
Siellä ne pakasteet sitten sulavat, maidot happanevat ja lihat pahentuvat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kehtaisi jättää kaupassa kärryllistä ruokaa Siellä ne pakasteet sitten sulavat, maidot happanevat ja lihat pahentuvat...
kaupassa niin voi vinkata myyjälle, sanoa vaikka sori, kävi nyt näin..Se on mukavampi tapa kuin että kärry löydetään hyllyjen välistä parin tunnin päästä.:)
ja myyjälle sanoi asiasta.
Ei ollut ongelmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin tuo alempi esimerkki..
Meillä on melkein aina kaupassa se sama episodi, että lapsi juuri kassoilla kyllästyy, lähtee juoksentelemaan ja saa itkupotkuraivarin jos väkisin vedän kassoille ja sanon että nyt lähdetään. Meille tuo äidinkin "hullukohtaus" voisi toimia, enkä itse ainakaan yhtään häpeä tuollaista.
Mitä siitä vaikka ihmiset katsoisivat? Todennäköisesti en tulisi heitä ikinä enää kohtaamaan saatika tunnistamaan, joten ajatelkoot mitä lystäävät. :D
*Tykkää-painiketta kaipaisin minäkin*
jonka teini lintsasi koulusta. Aiti meni tunneille aamutakissa, tohvelit jalassa ja papiljotit paassa ( ei naas kerinnyt laittaa itseaan kuntoon kun piti pikkusisarukset laittaa koulutielle.)
Ei teini lintsannut sen jalkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä joskus (tämä ei tosin ole tapahtunut kaupassa) alan 3 vuotiaan minä haluan , minä haluan jankutuksiin sanoa, että jooo. Minä haluan kans kuun taivaalta, kissanpojan, porkkanoita jne.. mitä nyt keksinkin. 3 v siihen yleensä ällistyneenä toteaa että Ai... ja unohtaa siihen jankutuksensa.
On se kumma kun ei moni saa lastaan kuriin kaupassa.
Aina uhkaillaan lähdöllä jos ei käyttäydy ja silti ei mitään tapahdu.Meillä ei ole tarvinnut kuin 2 kertaa tehdä jotain radikaalia ja johan on kaupassa osattu käyttäytyä.
Ensimmäisen kerran kun lapsi kiukutteli ja venkoili eikä uskonut mitään, ilmoitin ettei sitten ruokaa osteta eikä meillä syödä. Sinne jäi kauppakärryllinen tavaraa ja lapsi kainaloon ja eiku kotiin.
Meillä ei sitten ollut kotona muuta ruokaa kuin veteen keitettyä puuroa.
Kummasti seuraavalla kerralla osattiin käyttäytyä.Tästä meni aikaa ja kaupassa alkoi minä haluan, saanko saanko marinat eikä meinattu millään uskoa ettei saa.
Heittäydyin sitten itse lattialle mesoamaan kovaan ääneen: mä haluun, mutku mä haluun, saanko saanko saanko...
Lapsi tuijottaa haavi auki ja toteaa äiti tule nyt, mua hävettää.
Jatkoin vielä hetken enkä tule, en halua tulla metodilla ja kappas.. Ei ole enää kaupassa tämän jälkeen ruinannut karkkia. Saattaa kysyä, mutta riittää kun sanon ettei ole karkkipäivä.Kannattaa joskus tosiaan vajota ipanan tasolle niin näkee miten tyhmännäköistä on kiukuttelu ulkopuolisen silmin.
Kyllä ne lapset saa kuriin jos haluaa. Piste
Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jankuttavat ja pyytelevät jotain, mitä ei ole saatavailla syystä tai toisesta, (( otetaan vaikka esimerkiksi purkka, joka on loppu, mutta toimii muihinkin juttuihin) ja johon olen jo vastannut useamman kerran kieltävästi,
Käsken lapsen katsoa mua tosi tarkkaan. Sitten olen vähän aikaa silmät kiinni ja esitän pinnisteleväni. Avaan silmät ja kysyn: muutuinko mä purkakasi? Lapset tietty vastaa että et, ja sitten siihen voi todeta, että hitsi, no sitten meillä ei vaan ole sitä purkkaa.
TUo on lapsista paitsi hauskaa, se myös toimii, siihen loppuu aina jankutus. Toimii siis lähinnä pienempien lasten kanssa, vaikka kyllä mä sitä välillä edelleen 10-v ikäiseenkin käytän.
Jos jankuttavat ja pyytelevät jotain, mitä ei ole saatavailla syystä tai toisesta, (( otetaan vaikka esimerkiksi purkka, joka on loppu, mutta toimii muihinkin juttuihin) ja johon olen jo vastannut useamman kerran kieltävästi,
Käsken lapsen katsoa mua tosi tarkkaan. Sitten olen vähän aikaa silmät kiinni ja esitän pinnisteleväni. Avaan silmät ja kysyn: muutuinko mä purkakasi? Lapset tietty vastaa että et, ja sitten siihen voi todeta, että hitsi, no sitten meillä ei vaan ole sitä purkkaa.
TUo on lapsista paitsi hauskaa, se myös toimii, siihen loppuu aina jankutus. Toimii siis lähinnä pienempien lasten kanssa, vaikka kyllä mä sitä välillä edelleen 10-v ikäiseenkin käytän.
tyttö oli muistaakseni n 2,5vuotias ja tuo toinen kerta oli 3,5vuotiaana.
ap
jos meinaa alkaa jonkinsortin show kaupassa, ei tarvitse kuin muistuttaa lasta: muistatko kun äiti teki sen jutun...
Loppuu temppuilu kuin seinään :)
ap
ja pistin kiinni turvaistuimeen
Palasin kauppaan maksamaan ostoksetja autossa istui kiltti lapsi
Olen nyt raskaana, mutta näitä juttuja lukiessa tulee mieleen että tekisinkö sittenkin sen abortin...:(
kehumalla ideoitaan todella hauskoiksi, mutta ketju on ihan hyvä ylipäätään. Näkee miten eri tavalla aikuiset naiset ajattelevat ja miten eri tavalla lapsiaan kasvattavat.
Toiset pysyvät aikuisina, toiset heittäytyvät itse lapsiksi, jotkut jyräävät karkkiaskin lisäksi koko lapsen vaikka vittuilemalla, pääasia että on hiljaa.