Naapurin äiti...
Naapurissa asuu äiti, jolla on masennustausta. Tiedän että masentuneet ovat itsekeskeisiä, mutta silti välillä ärsyttää.
Hänellä on vain yksi lapsi, helppo nelikuinen. Hänellä käy kotipalvelu ainakin kahdesti viikossa ja mies on kuvioissa.
Ei tee mitään kotitöitä. Ne hoitaa isä.
Tää äiti jaksaa valittaa ihan koko ajan sitä elämäänsä? Nukkuu yönsä, saa säännöllistä apua, vanhempansa järjestivät lapsen ristiäiset, auttavat taloudellisesti jne.
Ja ei. Taas oli kuulemma jäänyt syömättä koko päivän, kun on niiiin raskasta. Ja se kotipalvelu oli sinäkin päivänä hoitanut lasta kuitenkin neljä tuntia!
Kommentit (22)
oletko sä kateellinen masentuneelle, joka jaksaa hyvä jos hengittää? Jolle pelkkä hengissä oleminen, kenties itsensä puhtaana pitäminen tuottaa vaikeuksia?
No, ehkä käy joskus sullekin, muista sitten, että kaikkia vituttaa valitus.
Ja aina on joku jolla on asiat huonommin, mutta ihmisten voimavarat nyt vaan ovat erilaisia, varsinkin jos on tuollainen sairaus.
No äiti on masentunut ja sairas, joten ei jaksa. Toivottavasti paranee pian ja alkaa taas jaksamaan ja nauttimaan elämästä.
Mistä ihmeestä tempaisit tuon kateusaspektin nyt tähän?
Olen vain välillä tosi väsynyt kuuntelemaan tuota jatkuvasti.
Olin itse leikkauksessa hiljan, sairastan kroonista sairautta, samaten nuorin lapseni.
Meillä ei ole mitään tukiverkkoa, eikä saada apua muutenkaan mistään.
En millään vain itse jaksaisi tähän päälle nyt kuunnella tuota. En vain jaksaisi.
Vaikka tiedänkin mistä se osin johtuu. Mutta silti.
ap
valita sitten takaisin samalla mitalla, kun on sullakin tuota valittamista.
Ajatteles nyt vähän, sun mielestä se ei saa valittaa, kun sillä on niin helppoa, kun saa apuakin, jne.
Saako meistä kukaan valittaa mistään, kun joillakin ei toimi edes kädet tai jalat, kun sähköpyörätuolilla puhaltelemalla tuolla menevät?
Saavatko he valittaa?
Masentuneella pää ei vaan toimi, sitä on kyllä hankala aina nähdä ulospäin..
Eihän masentunutta sairastava ole mikään vähä-älyinen, vaikka itsekeskeinen onkin. Sano hänelle, että koska sinulla itselläsikin on niin rankkaa, et pysty nyt kuuntelemaan hänen vaikeuksiaan ja ehdota, että tukisitte toinen toisianne keskittymään siihen, mikä elämässä on hyvin ja antaa voimaa.
Naapuri on paska, vanhemmat on paskoja, mies on paska, lapsi on paska, entinen työpaikka on paska.
Kun hänen kanssaan on jutellut puoli tuntia, tuntuu suunnilleen samalta kuin olisi saanut turpiinsa!
Ja koska tiedän ettei hänellä ole hyvä olla, yritän kiemurrella ja olla hiljaa jne.
Ettekö te muut tunne tuollaisia masentuneita? Olkaa onnellisia, jos ette tunne!!
ap
Masentunut ihminen on kovin toimintakyvytön.
Jo pelkkä sängystä ylös nouseminen voi olla ylivoimaisen raskasta. Ihan oikeasti.
Tuon ikäisen vauvan äidillä voi hyvinkin olla synnytyksen jälkeinen masennus. Se nyt vaan tulee joillekin.
Onko tämä äiti hakenut apua masennukseensa. Terapiaa? Lääkitystä? Ellei ole, niin kannatta suositella avun hakemista. Siis myös muunlaisen avun kuin käytännön avun, jota hän kertomasi mukaan saakin jo hienosti.
Tietysti masentuneen juttujen kuunteleminen on raskasta. Kannattaa pitää välillä etäisyyttä ihan jo oman jaksamisen takia, sitten sitä taas jaksaa vähän aikaa kuunnella. Masennuksen on todettu myös tarttuvan ympäristön ihmisiin, ainakin alakulona. Siitäkin syystä masennus pitäisi aina hoitaa.
sinun kannattaa alkaa kysellä siitä terapiasta aina kun naapuri alkaa valittamaan.
Kysyt vaikka, että kuinka se terapia etenee ja onko lääkityksestä ollut apua. Puheenaiheen kääntäminen häneen itseensä saattaa vähentää sitä muuta valittamista.
Tai sitten yritä kääntää puheenaihe johonkin muuhun. Kerro vaikka jotakin kivoja juttuja ja käännä jutut aina niihin asioihin joista itse pidät. Sekin voisi auttaa.
Ja jos et jonain päivänä jaksa kohdata häntä, niin pidä etäisyyttä.
Ehkä hänellä on väärät lääkkeet. Jotkut masennuslääkkeet saattavat aiheuttaa masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia. Aina se ensimmäinen lääke ei ole paras.
Terapeuteissakin on eroja. Ihmisiähän he ovat. Voi olla että jonkun kanssa ei vaan kemiat kohtaa, eikä terapiakaan silloin välttämättä kovin hyvin etene.
Mistä ihmeestä tempaisit tuon kateusaspektin nyt tähän?
Olen vain välillä tosi väsynyt kuuntelemaan tuota jatkuvasti.
Olin itse leikkauksessa hiljan, sairastan kroonista sairautta, samaten nuorin lapseni.
Meillä ei ole mitään tukiverkkoa, eikä saada apua muutenkaan mistään.
En millään vain itse jaksaisi tähän päälle nyt kuunnella tuota. En vain jaksaisi.
Vaikka tiedänkin mistä se osin johtuu. Mutta silti.
ap
Ehkä sun pitäisi vähentää naapurin kanssa olemista kunnes tervehdytte. Masentunut ei ole parasta seuraa masentuneelle.
Tsempppiä!
Olen ihan tavallinen välillä väsynyt perheenäiti, jolla on vanhemmat lapset kuin tuolla vauvan äidillä.
Ja olen häntä vanhempi, tästä kaupungista kotoisin jne.
Ymmärrän että hän hakee turvaa ja tukea jne.
ap
mul kans tollanen tutu, mikään ei oo hänelle hyvää, kaikesta valittaa..vaik ukko on töissä, tienaa hyvin, tekee kaiken kotona, ruuatkin..lapsi jo teini-ikänen..ei siis huolta..
mitään ei toi mt potilas tee, kuin istuu tietsikalla, kaiken aikaa!!ja samlla lärpätttä puhelimeen..jos erehdyn vastaan, niin tuntikaupalla saaan tota uikutusta kuulla... eikä lopeta vaikka mitä sanoisin..
joo ja tätä on jatkunut jo 10 VUOTTA !!!!!!!!!
ei siis miksikää enää muutu....
eli en vastaa enää puhelimeen, tekstareita laitan, joskus... tätsit !!
sit valittaa, kun kaikki kaverit hylkää hänet....no miettikööt miksi !
itse oli ainoo, joka jaksoin näin monta vuotta
ja sit yhteiskunta vallan paapoo noita ns sairaita, hyväks käyttäjiä ovat ! laiskoja , itseensä täynnä olevia p......
poikeesti sairaat syöpäpotilaat, vammaiset sun muut ei sit saakkaan mitään, kun nää itteensä täynnä olevat p-- saa kaiken..
eli ap juokse pois niin kauan kuin vielä pääset !
keskivaikea masennus, eikä kukaan heistä ole koko ajan vain valittanut elämänsä raskautta. Tuntuu,(niin julmaa kuin tätä onkin sanoa) että naapuri itsekin ruokkii omaa masennustaan tuolla valittamisella.
Kaksi kertaa viikossa kotipalvelua on todella hyvä, sillä saa varmasti vähän voimaa.
Ajattele jos lapsi olisi vaativa eikä olisi miestä?
Perheen asiahan se on kuka siivoaa. Minäkin autan miestäni jos hänellä on jaksaminen vähäsempää. Eikö sinulla ole kumppania?
Kuulostaa hyvältä että nainen saa nukkua yönsä. Se taas vähän outoa että jos on kotipalvelu niin miten siellä ei naista istuteta pöytään syömään? Tai ehkä naisella oli jotain ohjelmaa. Paha sanoa kun ei tiedä.
Mikään ei kuitenkaan vaan muutu äkkiä, ongelmiaan pitää käydä läpi että ne saa muutettua erilaiseksi.
Mitä pahaa siinä on että isovanhemmat auttaa juhlien laittamisessa? Nuoret ihmiset ei välttämättä edes osaisi järjestää kaikkea pilkulleen ja hoitaa siinä sivussa perhettä ja mies käydä työssä. On hienoa että he saavat apua.
Sinä kuulostat kurjalta.
Minä yritin valottaa perspektiiviä sen ihan valtaisan valitusmäärän ja todellisen tilanteen välillä. Kun se todellinen tilanne on minusta suorastaan loistava! Eikä hän itse tajua sitä lainkaan.
Ei muuta.
Se kotipalvelu hoitaa lasta monta tuntia päivässä, mutta ei ne nyt sentään ruoki sitä äitiä!
Kultalusikka suussa elämänsä elänyt äiti, jolla käy siivooja, jonka isommalla lapsella on palkattu hoitaja ja nuorempi on iloinen vesseli.
Ainoa asia mitä hän elämästään osaa kertoa on kuinka paljon väsyttää ja kuinka raskasta kahden lapsen kanssa on. JA kuinka vaikeaa on kekesiä kasvisruokia lapsen hoitajalle joka on kasvissyöjä.
Se on aina ihan rikki.
Jotkut nyt vaan ovat luonteeltaan valittajia. Ota etäisyyttä naapuriin, kun se noin syö voimia. Ei kukaan muu huolehdi sinun omasta jaksamisestasi kuin sinä itse.
Tyypillistä masentuneen käyttäytymistä tuo on. Masentunut on usein hyvin itsekäs. Kokemusta on masentuneesta ystävästä. Rankkaa kuunnella valitusta, ja vaikka onkin ystävä kysymyksessä niin on vain pakko vetää ihan itse rajat minkä verran itse jaksaa valitusta kuunnella.
Meillä on ollut joskus perhetyö. Niiden hoitoaika oli joko 4 h tai 8 h! Ajattele, joku hoiti meillä lapsiani koko työpäivänsä. Ja tasan istuin lapsien kanssa syömään. Samalla hoitaja piti ruokataukoa. Siinä on nimenomaan helppo syödä itsekin kun joku muu aikuinen on saman katon alla.
Se sitten taas on eri jos lähtee jonnekin itse eikä ole lapsien kanssa syömässä samaan aikaan, itse kävin mm. terapiassa silloin.
Ja tämä siis ihan siitä perhetyöstä sinulle tiedoksi. Et taida ollankaan tietää mitä siellä kotona tapahtuu niin miksi haukkua, ei se ole yhtään reilua. :(
18
että nelikuinen ei tod. istu pöydässä syömässä.
Ja varmaan tajuat, että eri perheissä, eri kunnissa jne. on erilaisia käytäntöjä. Se mitä teidän perheessänne tehtiin ei ole mikään kiveen hakattu totuus.
Vaikka onkin sairas ihminen, ei se silti oikeuta imemään toisista energiaa jatkuvalla valittamisella ja negatiivisuudella. ehkä näistä sanomisista olis vain enemmän haittaa kuin hyvötyä(!)mutta itse sanoisin näin:
- sinulla on ihana, terve vauva, olisit onnellinen hänestä.
- onhan se raskasta, mutta sinulla on masennusta lukuunottamatta sinulla on asiat hyvin.
-maailmassa on kuule paljon surkeampiakin ihmisiä! Suosittelisin paria kirjaa, jos nyt masentunut niitäkään pystyy lukemaan. Kirjoja esim. Kommunistisesta Kiinasta, jossa ihmisillä ei ollut mitään oikeuksia, ja perheetkin hajotettiin.
-jos sinulla ei ole mitään positiivista sanottavaa, niin ollaan puhumatta, jookos?
Tjaa, sairauden lisäksi ihminen voi olla persoonaltaan negatiivinen pessimisti. Ei kai siihen mikään auta.
Energiasyöppöjä ihmisiä kannattaa vältellä, tai sitten sanoa suoraan, ettei jaksa kuunnella tuota ainaista valitusta.
Ei muuta.
ap