Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauva itkee enemmän isän hoidossa :(
25.09.2012 |
Meillä on 6 viikon ikäinen vauva, ja olemme alusta asti halunneet jakaa hoitovastuuta niin että isäkin hoitaa vauvaa useita kertoja viikossa ainakin pari tuntia kerrallaan (jolloin itse esim. nukun tai käyn kaupassa). Viime päivinä vauva on kuitenkin ollut itkuinen isän hoitaessa häntä, mikä johtuu varmaankin siitä että olen itse vauvan kanssa paljon enemmän, jolloin vauva "tukeutuu" enempi minuun ja olen myös kokemuksen kautta oppinut, miten vauvan saa parhaiten rauhoittumaan. En ole halunnut tyrkyttää omia neuvojani miehelle, koska mielestäni on parempi, että mies luo omat hoitokäytännöt ja oppii itse kokeilemalla, mikä toimii ja saa siten itsevarmuutta vauvan hoidossa, ja olen sitä paitsi huomannut, että jos joku rahoittelukeino toimii minulla, se ei välttämättä toimi miehellä, joten en ole puuttunut mitenkään siihen, miten hän hoitaa vauvaa.
Eilen mies oli taas hoitovuorossa ja itse yritin nukkua, vauva kuitenkin karjui suoraa huutoa eikä tyyntynyt kuin hetkellisesti ja jouduin todella taistelemaan itseni kanssa, etten ryntäisi lohduttamaan vauvaa vaan antaisin miehen yrittää. Mikä ratkaisuksi? Toisaalta raastaa sydäntä, kun vauva kärsii kun voisin itse saada helpostikin hänet rauhoittumaan (onko vauvalla turvaton olo kun en ole paikalla?!), toisaalta haluaisin antaa miehelle mahdollisuuden, koska uskon, että jos hän ei osallistu vauvan hoitoon heti alusta lähtien, on myöhemmin vaikeampi aloittaa. Onko kuitenkin näin pienen vauvan parempi olla vain äitinsä kanssa, saako traumoja tuosta, että "huudatan" häntä antamalla isän hoitaa??
Tilanne tuntuu kurjalta sekä vauvan että isän kannalta :(
Kuulisin erittäin mielelläni muiden kokemuksia!! Ja mikähän on kehityspsykologian kanta tähän?!
Kommentit (46)
Ottakaa huomioon yksi tärkeä asia: VAUVAN VUOROKAUSIRYTMI!
Päivässä on niitä hetkiä, kun vauva on virkeä ja haluaa seurustella, sitten on päiväuniaikoja, jolloin häntä väsyttää ja sitten on ruoka-aikoja. Illalla vauva yleensä yrittää tankata sitä ruokaa, eli on tissillä, jotta jaksaa nukkua pidemmän unipätkän yöllä.
Eli jos isä yrittää töistä tultuaan esim. klo 18-20 hoitaa vauvaa niin huutoahan se on... Meillä molemmilla lapsilla oli ilalla n. 3-4hh "iltatankkaus", jolloin olisi ollut ihan turha kenenkään muun yrittää hoitaa vauvaa, kun halusi vain maitoa ja lisää maitoa, välillä joku vartin seurusteulutauko tai torkahdus ja taas lisää maitoa. Sen sijaan esim. aamupäivällä, kun lapsi on virkeä ja juuri syönyt, niin isä tai muu hoitaja pärjää helposti sen 2h vauvan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
43 lisää, että juuri noin meilläkin toimitaan kuin 31 kuvasi, ja näköjään monilla muillakin. Ja aina vauvan tahdin mukaan. Kun vauva on virkeä ja haluaa seurustella, niin jos mies on kotona niin juttelee vauvan kanssa, mies vaihtaa vaipat ja kanniskelee kylläistä vauvaa jne.. Tämä on luonteva ja järkevä tapa luoda vauvalle suhteet molempiin vanhempiin.
No huhhuh mitä kommentteja ja oikein asiantuntijoihin täällä vedotaan ja kerrotaan kuinka isä on "vauvalle vieraasta maailmasta" jne. jne. Ok, äiti on ainoa jolla on ne maitotissit. Kaiken muun voi isä hoitaa siinä missä äitikin, ja jos lapsi suostuu pulloon, niin isä voi tehdä senkin. Kai nyt helvetissä se isä on "vieraasta maailmasta", jos se vauva on 24h äidin kaikussa! Meillä jo heti synnyttyään lapsi lykättiin ISÄN paidan sisään - tutustumaan siihen isän hajuun ja ääniin. Isä on alusta asti ollut tosi paljon mukana. Muistan toki ekoina kuukausina tuon syyllisyydentunteen isän hoitovuoroina, kun en itse ollut lapsen vieressä ja jos se itki jotain. Oli varmaan ne hormoonit päällä, kun tuntui että mukamas nimenomaan rääkkään lasta. Vaikka kaikella järjellä tajusin jo silloin, että ihan samalla tavalla se huutaisi minun kanssani, jos sillä oli sillä hetkellä maha kipeänä tms. Meillä mentiin aika pitkälti täysimetyksellä, joten ruokailut hoisin minä.
Mutta kuten joku aiemmin kirjoitti, osasi meillä isä heti alussa paremmin jotkin asiat ja minä paremmin toiset. Esim. juuri noi röyhtäyttämiset ja sylissä rauhoittamiset ja nukuttamiset voi ihan hyvin isä hoitaa siinä missä äitikin. Minusta ap:lla oli tosi hyvä asenne alkuperäisessä viestissä, eli pitää vaan omista oloista huolimatta antaa sen isän olla rauhassa lapsen kanssa ja etsiä nimenomaan ne omat tavat olla. Ei se todellakaan ole mitään rääkkäämistä vaan vanhemmuutta!!!
Niin ja siis vielä korostan, että jos vauvalla on nälkä, niin sitten äidin tissiä poskeen. Ja kyllähän se tosiaan on niin, että alkuun vauva lähinnä syö ja nukkuu, joten siinä tissillä meilläkin vauva vietti ison osan ekoista kuukausistaan. Mutta kaikessa muussa isä oli läsnä, ihan vaikka jo niin, että isä kaappaa kylläisen vauvan kainaloonsa sängylle ja rauhoittaa sen uneen. (46)
Alue: Aihe vapaa
Mulla on myös 6-viikkoinen vauva, toinen lapseni, ja veikkaan, että vauvalla saattaa olla myös nälkä :) tuon ikäiset voi syödä ihan tajuttoman usein. Esikoisen kanssa ei tajuttu tuota ja vauva itki isän kanniskellessa "selittämättömästi" kunnes tajuttiin, että syöttöväli voi pikkuvauvalla olla paljonkin alle 2h.
Me ollaan jaettu vastuu lapsista todella tasapuolisesti, vaikka itse en ollut esikoisesta erossa juuri lainkaan ekojen parin kuukauden aikana. Mies oli mm. hoitovapaalla vuoden, mikä kyllä voimisti isän ja lapsen suhdetta tehokkaammin kuin kahdenkeskinen aika vastasyntyneen kanssa. Toki sitäkin on ollut, mutta lyhyemmissä pätkissä.