Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vauva itkee enemmän isän hoidossa :(
25.09.2012 |
Meillä on 6 viikon ikäinen vauva, ja olemme alusta asti halunneet jakaa hoitovastuuta niin että isäkin hoitaa vauvaa useita kertoja viikossa ainakin pari tuntia kerrallaan (jolloin itse esim. nukun tai käyn kaupassa). Viime päivinä vauva on kuitenkin ollut itkuinen isän hoitaessa häntä, mikä johtuu varmaankin siitä että olen itse vauvan kanssa paljon enemmän, jolloin vauva "tukeutuu" enempi minuun ja olen myös kokemuksen kautta oppinut, miten vauvan saa parhaiten rauhoittumaan. En ole halunnut tyrkyttää omia neuvojani miehelle, koska mielestäni on parempi, että mies luo omat hoitokäytännöt ja oppii itse kokeilemalla, mikä toimii ja saa siten itsevarmuutta vauvan hoidossa, ja olen sitä paitsi huomannut, että jos joku rahoittelukeino toimii minulla, se ei välttämättä toimi miehellä, joten en ole puuttunut mitenkään siihen, miten hän hoitaa vauvaa.
Eilen mies oli taas hoitovuorossa ja itse yritin nukkua, vauva kuitenkin karjui suoraa huutoa eikä tyyntynyt kuin hetkellisesti ja jouduin todella taistelemaan itseni kanssa, etten ryntäisi lohduttamaan vauvaa vaan antaisin miehen yrittää. Mikä ratkaisuksi? Toisaalta raastaa sydäntä, kun vauva kärsii kun voisin itse saada helpostikin hänet rauhoittumaan (onko vauvalla turvaton olo kun en ole paikalla?!), toisaalta haluaisin antaa miehelle mahdollisuuden, koska uskon, että jos hän ei osallistu vauvan hoitoon heti alusta lähtien, on myöhemmin vaikeampi aloittaa. Onko kuitenkin näin pienen vauvan parempi olla vain äitinsä kanssa, saako traumoja tuosta, että "huudatan" häntä antamalla isän hoitaa??
Tilanne tuntuu kurjalta sekä vauvan että isän kannalta :(
Kuulisin erittäin mielelläni muiden kokemuksia!! Ja mikähän on kehityspsykologian kanta tähän?!
Kommentit (46)
että vauvalle ensisijainen hoitaja on tärkein ja se että vauva pystyy muodostamaan turvallisen suhteen häneen on vauvan perusturvallisuuden kannalta keskeistä. Isän merkitys vauvan elämässä kasvaa asteittain, mutta aluksi se on äiti, jonka kanssa vauva tarvitsee kiinteän hoivasuhteen. Isän vaan pitää kestää se että hän on aluksi heikommassa roolissa vauvan elämässä kuin äiti. Ja äidin myös.
Olennaisinta on, että vauva saa sylin ja turvan sitä tarvitessaan. En lähtisi vielä noin pientä tavoiteellisesti totuttamaan olemaan isän kanssa kaksin, jos sinä pystyt tyynnyttämään vauvan parhaiten silloin kun hänellä on hätä. Isä voi muodostaa suhdetta vauvaan sinun läsnäollessa, ja jos itku yltyy lohduttomaksi, niin sitten sinä voit ottaa vauvan hoteisiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kaikki muu on paskaa. Mulla kolme lasta ja kaikilla on erinomainen suhde isäänsä ja sen suhteen luominen alkoi todenteolla noin puolivuotiaana.
Sairasta huudattaa pientä vauvaparkaa jonkun helvetin periaatteen takia.
Vaikka huutaisikin. Se on tietysti selvää että jos imetät niin olet alkuun läheisempi vauvalle ja isä saa osakseen enmmän niitä hyviä hetkiä, sinä saat kanniskella vauvaa silloinkunn huono hetki on. Silti on hyvä että isä alusta asti saa hoitaa vauvaa itsenäisesti, vaikka sun lenkin tai kaupassakäynnin ajan.
koko valveillaoloaikansa. Vauvan on aivan liian pieni sopeutuakseen sinun oudon missiosi mukaan. Hoida lapsesi hänen tarpeidensa mukaan.
Meillä ei olisi tullut mieleenkään, että noin pientä huudatetaan vain ja ainoastaan aikuisten mielihalujen takia...
Isä ei olisi suostunut huudattamaan enkä todellakaan olisi itse suostunut olemaan "nukkumassa" jos vauva huutaa!
Hän on vasta 6 viikoinen! Hänen ainoa keinonsa kommunikoida ja yrittää välittää vietiä tarpeistaan vanhemmille on itku. Hän on täysin aikuisten armoilla, hänellä ei ole mahdollista kertoa tunteistaan...
Mikä kiire on noin pientä vauvaa väkisin totuttaa isän hoitoon? Tottakai isä tulee lapselle tutuksi niin kuin äitikin perheessä.Oletko miettinyt onko luonnolla jokin tarkoitus myös sillä, että nainen on se joka on raskaana ja kykenee imettämään...
Isä voi olla tosi tärkeä sitten myöhemmin, kun lapsi on kasvanut vähän, ja ensiarvoisen tärkeä laikkikaveri esim. Silloin isän rooli tulee enemmän esiin ja nousee tärkeämmäksi kuin aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se isäkin nyt jumalauta tajuaa, että vauvan paikka on alkuun rinnalla. En kyllä niin tyhmää miestä tähän päivään mennessä ole tavannut, joka siitä mielensä pahoittanut. Siis oikeesti... mihin tämä maailman on menossa, jos kansa on noin vieraantunutta luonnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
antaa isälle vastuuta vauvanhoidosta? Kyllä meillä isä hoiti vauvaa paljonkin eikä se tarkoittanut suinkaan sitä, että häntä olisi tarvinnut väkisin pitää äidistä erillään ja huudattaa.
Voihan isä kyvettää, vaihtaa vaippoja, pitää sylissä, kun laitat vaikka ruokaa jne. Meillä vauva nukkui mielellään isän sylissä tai rinnan päällä, kun tämä löhösi sohvalla ja katseli telkkaria. Minä nautin silloin ja kävin esim. suihkussa ihan rauhassa tai tein esim. sudokua tai käsitöitä, siivosin tai silitin...
Kun vauva sitten inahti siihen malliin, että tarttis ruokaa, niin se palautettiin äkkiä äidin hoiviin. Näin lapsi oppi sen, että isän kanssa on hyvä ja turvallinen olla ja hän oppi myös luottamaan siihen, että pääsee halutessaan myös äidin luo eikä häntä pidetä väkisin erossa ihanista tisseistä:)
ettei vastasyntyneen todellakaan tarvitse muodostaa sitä isäsuhdettaan, ensiviikkoina ja -kuukausina,
kun se tissi on tärkein!
Meidänkin 2- ja 4-vuotiaat ovat ihan isin lempilapsia ja isin kanssa touhuissa aina mukana vaikka olivat ensikuukauset äidinrinnalla ja äiti on ollut hoitovapaalla.
Minusta tuollainen on vauvan kiusaamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mukana alusta asti: nimittäin vaihtanut vaippaa, käynyt vaunulenkeillä, kylvettänyt, soittanut kitaraa, leperrellyt ja ties mitä. MUTTA KOSKAAN IKINÄ EI OLE TULLUT MIELEENKÄÄN, ETTEIKÖ HETI SAMALLA SEKUNNILLA KUN VAUVA INAHTAA, ETTEIKÖ VAUVA OLISI SAANUT TISSIÄ SUUHUNSA. Siis te kiusaatte vauvaa. Miksi? Miks? Odottatte, että 6-viikkoisen pitäisi olla osa teidän jotain ihme järjestelmäänne. Lukeakaa nyt herranen aika hieman vauvan kehitykseestä.
Kuulostaa normaalilta. Muiden perheissä työnjako ei ole keskittynyt äidille siksi, että isät eivät ottaisi vastuuta. En näe mitään järkeä 6 viikkoisen lapsen huudattamisessa jos talossa on joku, joka saa lapsen olon hyväksi.
Meidän perheessä olin päävastuullinen vauvasta pitkään, mies hoiti monta muuta asiaa. On nykyään todellakin vähintään yhtä paljon vanhempi kuin minäkin taaperolle. Kyllä se suhde sieltä tulee itsestään. Kun lapsi kasvaa niin voit tehdä irtiottoja enemmän. Mieskin relaa jos olet jossain muualla kuin kotona.
vauvan kohdalla puhutaan psykologiassa usein usein "primary care giver", niin sekä vain usein on, että vauva kehittää ensin suhteen yhteen vanhempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä on hänen kehitykselleen parasta eikä mitään aikuisten välisiä periaatteita. Vauvan ensimmäisen ikävuoden keskeisin kehitystehtävä on muodostaa turvallinen kiintymyssuhde ja sitä kautta perusluottamus itseä ja elämää kohtaan. Se että huudatatte vauvaa tahallisesti heikentää vauvan kokemaa turvallisuuden tunnetta, sillä vauvalle sinä äitinä olet se turvallisin henkilö, koska pääasiassa hän on sinun kanssasi. Kaikki muu on toisarvoista siihen verrattuna että vauvalla on turvallinen olo.
Vauva tosiaan aina muodostaa ensin kiintymysussuhteen yhteen ihmiseen, ja vasta sen jälkeen vähän myöhemmässä ikävaiheessa toiseen ja useampaankin (esim, mummoon tai perhepäivähoitajaan), mutta nyt aluksi kun vauva on vielä eriytymätön sinusta niin hänellä ei ole siihen kykyä.
antaa isälle vastuuta vauvanhoidosta? Kyllä meillä isä hoiti vauvaa paljonkin eikä se tarkoittanut suinkaan sitä, että häntä olisi tarvinnut väkisin pitää äidistä erillään ja huudattaa.
Voihan isä kyvettää, vaihtaa vaippoja, pitää sylissä, kun laitat vaikka ruokaa jne. Meillä vauva nukkui mielellään isän sylissä tai rinnan päällä, kun tämä löhösi sohvalla ja katseli telkkaria. Minä nautin silloin ja kävin esim. suihkussa ihan rauhassa tai tein esim. sudokua tai käsitöitä, siivosin tai silitin...
Kun vauva sitten inahti siihen malliin, että tarttis ruokaa, niin se palautettiin äkkiä äidin hoiviin. Näin lapsi oppi sen, että isän kanssa on hyvä ja turvallinen olla ja hän oppi myös luottamaan siihen, että pääsee halutessaan myös äidin luo eikä häntä pidetä väkisin erossa ihanista tisseistä:)
Ja suosittelen ap teillekin tätä tapaa!!
Ei äidin tarvitse poistua ja pysyä väkisin poissa, että isäkin saa tutustua lapseensa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulle tulee joskus olemaan lapsia ja nainen alkaisi sanomaan etten mä saisi hoitaa vauvaa niin tekisin aivan varmasti selväksi etten hoida sitä vauvaa silloinkaan kun nainen "tarvisi sen pari tunti bodipumppiin". Olisin todella loukkaantunut. Täytyy näköjään olla tarkkana tulevan naisen suhteen. Kyllä mies rahoittajaksi kelpaa.
Meillä taapero ripustautuu edelleen minuun. Isän sylissä ei viihdy ja tulee aina ensimmäisenä minun luokseni hakemaan lohtua.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 11:12"]Meillä taapero ripustautuu edelleen minuun. Isän sylissä ei viihdy ja tulee aina ensimmäisenä minun luokseni hakemaan lohtua.
[/quote] johtuu siitå ettet ole antanut isän viettää aikaa lapsen kanssa. Tosin tätä omimistahan naiset harrastavat ihan yleisestin lasten suhteen jos mies ei vaadi tarpeeksi tiukasti oikeuksiaan.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 11:12"]Meillä taapero ripustautuu edelleen minuun. Isän sylissä ei viihdy ja tulee aina ensimmäisenä minun luokseni hakemaan lohtua.
[/quote] johtuu siitå ettet ole antanut isän viettää aikaa lapsen kanssa. Tosin tätä omimistahan naiset harrastavat ihan yleisestin lasten suhteen jos mies ei vaadi tarpeeksi tiukasti oikeuksiaan.
[/quote]
Ainoa mitä mies ei pystynyt tekemään oli imetys. Hän osallistui paljon ja vietti aikaa vauvan kanssa.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 10:57"]Jos mulle tulee joskus olemaan lapsia ja nainen alkaisi sanomaan etten mä saisi hoitaa vauvaa niin tekisin aivan varmasti selväksi etten hoida sitä vauvaa silloinkaan kun nainen "tarvisi sen pari tunti bodipumppiin". Olisin todella loukkaantunut. Täytyy näköjään olla tarkkana tulevan naisen suhteen. Kyllä mies rahoittajaksi kelpaa.
[/quote]
Mulkku. Älä ihmeessä hankikaan lapsia. Et sovi parisuhteeseen tai isäksi ton kommentin perusteella.
Vähän kehityspsykologista faktaa:
Vauva todellakin kuvittelee olevansa osa äidistään. Hän on kasvanut äidin sisällä ja tuntee äidin sydämenlyönnit ja osaa myös tulkita niitä. Vauva kun mahassa ollessaan saa osansa äidin stressihormoneista äidin stressaannuttua ja toisaalta myös endorfiinejä. Äidin sydämenlyönnit siis rauhoittavat vauvaa.
Äiti myös tuoksuu tutulle ja maidolle. Jo pelkkä tuoksu auttaa paljon. Isän aloittaessa lapsen hoidon voikin pitää äidin käytettyä T-paitaa lähelle.
Koska lapsella ei ole mitään aikakäsitystä, on hän ilman äitiä "hylätty" ja itkee että asia korjaantuisi.
Isä on vauvalle vieraasta maailmasta, joka ei kuulu hänen ja äidin symbioosiin. Miten kauan isään tutustuminen vie, riippuu ihan vauvasta. helpointa on hoitaa lasta yhdessä aluksi, eli vauva halutessaan pääsee äidin syliin takaisin. Näin vauva oppii luottamaan siihen toiseenkin syliin ja kolmanteen ja neljänteen.
6-viikkoinen on alkanut vasta tajuta olevansa olemassa ja on aika herkillä. Vika ei siis ole vauvassa, isässä tai äidissä, vaan vauvan käytös on merkki siitä, että hän kehittyy normaalisti ja haluaa pysyä hengissä. Taitoa kuitenkin puuttuu, joten ainoa tapa on huutaa ja saada se kaikkein oikein ihminen paikalle.
Pari kuukautta ja tilanne muuttuu.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan leposyke on 140/min, äidin n. 80/min. Tasan ei sylki sydämet samaan tahtiin!