Elin lapsuuteni keskustan kerrostalossa, ilman omaa huonetta ja harrastuksia...
Leikit leikittiin kerrostalon pihalla ja kaupungin puistoissa. Vaatteeni perin veljeltäni, perheen auto oli Toyota Corolla, ei syöty yhteistä päivällistä kuin viikonloppuisin, menin tarhaan alta kaksivuotiaana, koulumatkat kuljin avain kaulassa ja iltapäivät vietin parhaan kaverin kanssa.
Nykyään lapsille pitää olla omat huoneet ja oma trampoliini omalla pihalla, joka päivälle harrastuksia ja vanhemmat autonkuljettajana. Ja uudet muodin mukaiset vaatteet. Mutta ovatko lapset onnellisia? Minä ainakin olin.
Kommentit (2)
autuaaksi ja onnelliseksi tekevä asia.
Toki niitä silloin kuitenkin käytetään hyväksi, jos mahdollista on. Ja harrastukset kai katsotaan yleisesti tärkeäksi asiaksi, kun koulussakin lapsilta terveystarkastuksissa kysellään harrastuksista.
Nykyään monet hankkivat statussymboleita, jotta näyttää paremmalta muiden silmissä.