Anoppini sanoo että lapsenlapset ovat hänen elämänsä tärkein asia.

ettei se sit vaan liikaa tuppaudu elämäänne...

Aika pelottavaa noin fanaattinen omistautuminen lapsenlapsille

vai eikö ole?

Mun vanhemmille lapsenlapset on todella tärkeitä.

Mutta heillä on oma elämänsä, josta olen tosi iloinen.

Eikä sitä, että jotenkin pakkomielisesti tuppautuisi omien lasten elämään. Minusta olisi tosi kummaa, jos jotkut tanssi-illat ja uudet miehet olisivat oikeasti arvojärjestyksessä jollekin isovanhemmalle omia lapsenlapsiaan tärkeämpiä!

tarkoitan sitä, että miksi on outoa, että ihmiselle on OMAT lapsenlapset tärkeintä? pitäisitkö itse jotain harrastusta tärkeämpänä kuin lastasi tai lapsenlastasi? tai jotain vierasta ihmistä?

omia harrastuksia, tyydyttävää läheistä ihmissuhdetta, omien emotionaalisten ja seksuaalisten tarpeiden täyttymistä vaan lapsenlapsen pitäisi ohittaa nämä henkkoht tarpeet - ?

tuskin 8 tarkoittaa ettei saisi, mutta vastaa sinä miksi ei saisi pitää omia lapsenlapsiaan tärkeimpinä?



mä veikkaan että kun mä olen vanha, mua ei voisi vähempää kiinnostaa päivätanssit ja eläkeläisten retket. Miksi mun pitäisi väen vängällä mennä harrastuksiin? Miksi mun pitäisi vokotella nitrodiskossa ukkeleita, jos en haluaisi?

Omia jälkeläisiä ovat kummatkin. Ja lastenlasten vanhemmista toinen on edelleen sinun lapsesi, josta varmaan välität silloinkin. Mikset siis myös hänen rakkaimmistaan eli lapsista?

No harrastuksista ja uusista ihmissuhteistahan aloittaja puhui. Kyllä mulle omat lapset ja heidän lapsensa varmaankin ovat aina tärkeämpiä. Eikö sulle?

tarkoitatko että isovanhemman elämässä ei saisi olla

omia harrastuksia, tyydyttävää läheistä ihmissuhdetta, omien emotionaalisten ja seksuaalisten tarpeiden täyttymistä vaan lapsenlapsen pitäisi ohittaa nämä henkkoht tarpeet - ?

Saahan vanhemmillakin olla näitä kaikkia, ja silti jos heiltä kysyttäisiin tärkeintä asiaa elämässä, olisi aika surullista, jos harrastukset ohittavat omat lapset. Puhun siis arvojärjestyksestä, en siitä että elämässä saa olla vain joko lapsenlapset taikka sinun mainitsemasi asiat.

" tarkoitatko että isovanhemman elämässä ei saisi olla

omia harrastuksia, tyydyttävää läheistä ihmissuhdetta, omien emotionaalisten ja seksuaalisten tarpeiden täyttymistä vaan lapsenlapsen pitäisi ohittaa nämä henkkoht tarpeet - ? "



Ei kaikilla ole henkkoht tarpeina harrastukset ja seksi. Entä jos henkkoht tarve on olla läheinen omien lastenlasten kanssa, miksi ei sitten siihen ole oikeus?

Anoppi on kokonaan lakannut tapaamasta miehiä. (Tästä on juteltu avoimesti.) Puhuu vain lapsenlapsista, vaikka aloitettaisiin muista aiheista. Jotenkin koomista, kuitenkin surullista.



ap

Miten pieni lapsi voisi korvata sellaista mitä vain aikuinen voi antaa aikuiselle?

seksi ei todellakaan ole mulle lapsiani tärkeämpää ja ylpeänä myönnän sen. En usko että se ikinä tulee mulle tärkeämmäksi kuin lapset ja heidän lapsensa.



Mä en tajua miksi ap:n anopin olisi nyt ryhdyttävä miehen kanssa suhteeseen jos hän itse ei sitä halua.

ideana tässä on varmaankin se että seksin ja isovanhemmuuden ei pitäisi poissulkea toisiaan vaan tasapainoiseen elämään kuuluvat kumpikin...

Kaikki ei kaipaa iäkkäinä seksiä. Kaikki ei kaipaa nuorempinakaan seksiä. Miksi sitä väen vängällä pitää kaikille tuputtaa?

Niin mutta jos ei kaipaa seksiä? Mikä ihmeen pakko sitä on suvun mieliksi harrastaa?

Anoppini on 50-vuotias.



ap

Seksi on tylsää ja aika epämiellyttävää - tulee hiki, paikat kastuu, tahroja lakanoihin ja muuallekin... Kamala haloo ja vaiva korkeintaan parin tunnin " nautinnosta" .