Lapsi hoitoon---> vanhemmat ryyppää??

Aina jos ihminen perustelee juomistaan sillä, että pitää joskus nollata tilanne niin on oikeasti aihetta huoleen. Jos ei pysty päätään nollaamaan ilman päihtymystä on psyykkisessä tilassa jotain pielessä.

mitähän minun sitten pitäisi tehdä? Tuhlata yhteiskunnan rahoja ramppaamalla psykiatrilla ja syödä jotain masennuslääkkeitä? Aika halpaa hoitoa muutaman kerran vuodessa ryypätä, harrastuksissa voin käydä päivittäin miehen hoitaessa lasta.

Jos on perskännien vaihtoehtona psykiatri ja masennuslääkeet niin olisin jo aika huolestunut. Eikö ole muka mitään muuta nollauskeinoa kuin perseet baarissa tai kallokutistaja nappeineen?

jos meinaan juoda niin lapset ovat hoidossa.

Muuten voivat aina olla kotona, ei ole tarvetta laittaa hoitoon.

niin vastaan.

Olen ainakin itse krapulassa niin kärttyinen ja kamalan pahoinvoiva, etten voi sietää muita ihmisiä - erityisesti en riehuvia lapsia (=sellaisa kuin omani ovat). Kipeänä (saati sitten vessassa istuessani :D ) en tuollainen "hermoheikko" ole, vaikken varmaan tuolloinkaan ole yleensä kovin kaunista katseltavaa ;)

Pointti ei siis ollut se, että lasten ei pitäisi nähdä vanhempiaan pahonvoivana tms. mutta mielestäni lasten ei pidä myöskään joutua sietämään väsynyttä, kiukuttelevaa/räyhäävää ja mahdollisesti pahanhajuista vanhempaa - siis sellaista minkälainen itse krapulaisena olen.

Siihen krapulatilan vertaamisesta kipeänä oloon... Vaikka juuri sinä olet "hermoheikko" erityisesti krapulassa, ei se kuitenkaan tarkoita, että muutkin olisivat. Meitä ihmisiä on niin moneen lähtöön.

Minulla itselläni krapulatila iskee sen kerran tai kaksi vuodessa, kun mieheni kanssa jonnekin pääsemme kahdestaan ja lapset ovat hoidossa mummolassa. Päähän särkee ja oksettaa. Henkikin saattaa haista.

Kärsin kuukausittain migreenistä, jolloin oksennan yleensä aina. Ja sitten kun oikein mahatauti iskee, niin jos en minä haise pahalle, niin sitten haisee vessa, kun istun ämpäri kädessä ja molemmista päistä lentää kaaressa. :D

Taaperoikäiset kun on pakko pitää siinä mukana (meillä vessa suihkuhuoneessa), kun pitää olla valvovan silmän alla kuitenkin. Sanoisin, että mahatauti tulee minulle yhtä usein ellei useimminkin kuin krapula, eikä siitäkään kuitenkaan lapsille ole traumoja tullut. :D

Olemme mieheni kanssa kuopuksen odotuksen alkamisen jälkeen olleet kerran juhlimassa, ja sovittiin, että tullaan vasta iltapäivällä lapsia hakemaan hoidosta, eihän silloin enää mitään varsinaisia krapulaoireita edes ollut.

Ja voisin kuvitella, että moni näistä vanhemmista, jotka lähtevät baanalle tietäen kovista krapulaoireista, myös järkkäävät lapset koko viikonlopuksi sinne mummolaan tai mikä sitten onkaan heille hyvä ja turvallinen paikka olla. Ihanteellinen tilannehan on, että perjantaina juhlitaan, lauantaina levätään ja sunnuntaina on taas voimia jaksaa arkea.

Mitä tulee ap:n ajatukseen, että useimmissa perheissä vanhemmat ryyppää perseet olalle, niin sitä en kyllä allekirjoita, ainakaan oman ja lähipiirin kokemusten perusteella. Minäkin kun tulen kivaan hiprakkaan jo parista siideristä ja sitä hiprakkaa sitten ylläpidän sen illan, kun juhlia haluan ja siihen minulla on mahdollisuus. En ole koskaan juonut "perseitä", enkä usko niin koskaan tekevänikään.

Ja väittäisin, että aika moni äiti/isä on ihan muutenkin vain työstressien ym. takia toisinaan kiukkuinen ja vähän räyhäävänkin, jotkut enemmänkin. Väsymystä on varsinkin pikkulasten perheissä, joissa vasta harjoitellaan unirytmiä. Ettei nuo piirteet mitenkään ole sidottu krapulaan. Ja kyllä: on lapsia, jotka joutuvat sietämään paljon pahempaakin valitettavasti, ilman, että lastensuojelu(kaan) puuttuu asiaan.

Minusta hetki vanhemman krapulan vaikutuksen alaisena oleminen pari kertaa vuodessa ei ole lapselle traumaattinen kokemus. Ellei vanhempi nyt ihan psyykoottiseksi käy. Eikä kaikki muuten tule edes krapulaan, tai tulevat ihan lievään, ettei mitään huomaakaan.

Meillä lapsivapaana iltana/viikonloppuna tehdään juuri niitä asioita, mistä tykätään, ihan ilman, että välittäisimme ulkopuolisten kauhisteluista, jos sellaista tulisi. :D Mekin kun tosiaan keskimäärin kerran vuodessa pääsemme juhlimaan ja alkoholilla päätä "nollaamaan". Tuokin termi on sinällään niin vapaasti tulkittavissa... Minulle se merkitsee sitä hiprakassa oloa, kun pystyy irtaantumaan arjen ongelmista, ja vain pitämään hauskaa rentoutuen!

Kaikkea muuta voi tehdä lasten ollessa kotona, vaikka illalla lasten nukkuessa. Turhaan tässä parjataan vanhempia, jotka tykkäävät baareilla sillon tällöin. Ja vastuullistahan se on, että ne lapset ovat silloin hoidossa, eivätkä seuraamassa vierestä tai yksin kotona!

Tosin, jos näkee tarvetta alkoholin juomiselle joka viikonloppu ja siten, että järjestää lapset hoitoon vaikka väkisin, niin silloin voi ehkä vilkaista peiliin, että onkohan mopo karannut käsistä. Mutta valtaosalle vanhemmista kyse lienee juuri muutamasta kerrasta vuodessa.

Ihmeellistä ihmettelyä.

Minä voin koska vaan mennä mihin vaan mutta hyvin harvoin juon alkoholia.

varmaan ihan siksi että suurin osa ihmisistä haluaa käydä joskus baarissa. vanhemmat ei ole mikään oma lajinsa, vaan ihan ihmisiä. jos ovat tykänneet baareilusta ennen lapsia, niin suurella todennäköisyydellä pitävät siitä edelleenkin. ja monelle se bilettäminen on kuitenkin aika harvinaista herkkua. kalastella ja marjastaa voi myös lasten kanssa, eli vois myös kysyä miksi joku laittaa lapset hoitoon sellaisten asioiden takia.