Koulu haluaa leipää joka säilyy 14 vrk

säilyikin varmasti pidempään kuin 14vrk

Miksi noi elätit keittäjät ei leivo itse leipää JOKA päivä. Kuvottaa tollaset koulun keittäjät jotka haluaa kaiken valmiina.

Ja keittäjät sitten valittaa kun lapset kohtelee heitä huonosti.

Jos haluaa noin pitkään säilyvää leipää, kannattaa hankkia leipä pakasteena ja paistaa siitä sitä mukaan kuin menee. Muuten pitää käyttää säilöntäaineita jo ihan kunnolla.

[Keittäjätkö päättää mitä ruoka ne tekee =)

Jos yhtään on ammattiylpeyttä, kieltäytyvät tuollaisesta. Kyllä sieltä kapungilta rahaa alkaa löytyä kun keittäjät menee lakkoon.

eihän mikään leipä säily niin kauan. En nyt syyttäisi kyllä keittäjiä vaan ravitsemispäällikköä, jolla ei näy olevan ihan homma hanskassa.



Tuosta leipomisesta, keittiöhän ei ole mikään leipomo, siellä valmistetaan ruokaa. Miten esim saataisiin tehtyä uuniruuat, jos uunit olisivat täynnä leipiä. Keittiöt ovat myös usein sangen pieniä, eli pöydät täyttyisivat taikinoista ja leivistä.

eihän mikään leipä säily niin kauan. En nyt syyttäisi kyllä keittäjiä vaan ravitsemispäällikköä, jolla ei näy olevan ihan homma hanskassa.

Tuosta leipomisesta, keittiöhän ei ole mikään leipomo, siellä valmistetaan ruokaa. Miten esim saataisiin tehtyä uuniruuat, jos uunit olisivat täynnä leipiä. Keittiöt ovat myös usein sangen pieniä, eli pöydät täyttyisivat taikinoista ja leivistä.

Kerros miten tuo leipminen onnistui 80-luvulla?

http://www.tampere.fi/tampereenateria/yhteystiedot.html

kun ne keittäjien hommat on mitoitettu niin ettei sitä leipää ehdi leipoa.



Työntekijöitä on vähän.



Olisi hyvä jos näiden aivopierujen kirjoittajat pääsisi seuraamaan suurkeittiön työpäivää vaikkapa yhdeksi päiväksi. "Miksi noi elätit keittäjät ei leivo itse leipää JOKA päivä. Kuvottaa tollaset koulun keittäjät jotka haluaa kaiken valmiina. Ja keittäjät sitten valittaa kun lapset kohtelee heitä huonosti."



Keittäjä ei todellakaan päätä mitä keittää. Ruokapalveluesimies/johtaja suunnittelee ja emännät ja keittäjät toteuttaa.



Keittäjä ei suunnittele ruokalistoja eikä hankintoja. Jos tekee hankintoja niin muiden tekemien suunnitelmien pohjalta.

eihän mikään leipä säily niin kauan. En nyt syyttäisi kyllä keittäjiä vaan ravitsemispäällikköä, jolla ei näy olevan ihan homma hanskassa.

Tuosta leipomisesta, keittiöhän ei ole mikään leipomo, siellä valmistetaan ruokaa. Miten esim saataisiin tehtyä uuniruuat, jos uunit olisivat täynnä leipiä. Keittiöt ovat myös usein sangen pieniä, eli pöydät täyttyisivat taikinoista ja leivistä.

Kerros miten tuo leipminen onnistui 80-luvulla?

Sitä paitsi nyt ei puhuta mistään 30 oppilaan alakouluista vaan vähän isommista yksiköistä.

eihän mikään leipä säily niin kauan. En nyt syyttäisi kyllä keittäjiä vaan ravitsemispäällikköä, jolla ei näy olevan ihan homma hanskassa.

Tuosta leipomisesta, keittiöhän ei ole mikään leipomo, siellä valmistetaan ruokaa. Miten esim saataisiin tehtyä uuniruuat, jos uunit olisivat täynnä leipiä. Keittiöt ovat myös usein sangen pieniä, eli pöydät täyttyisivat taikinoista ja leivistä.

Kerros miten tuo leipminen onnistui 80-luvulla?

Ihmettelen tätä pehmeän leivän buumia, kävin itse kouluni lama-aikaan ja meillä oli ehkä kerran viikossa tuoretta leipää, silloinkin rajoituksineen. Näkkäriä rouskuteltiin koko peruskoulu ja tyytyväisinä- kivaa syötäväähän se oli, ja kelpasi jopa yläasteella niille, jotka laihduttivat vähän väliä.

Omana kouluaikanani koulussa sai vain näkkileipää säilyikin varmasti pidempään kuin 14vrk

Pienen 20 000 asukkaan paikkakunnan ala- ja yläasteet 1980-luvulla, pelkkää näkkileipää ja hapankorppua oli tarjolla.

Mutta joo, minua harmittaa tosi paljon kouluruokailu. Asuimme välillä ulkomailla, ja lapsemme saivat tottua syömään laadukkaita kotoa mukaan pakattuja eväitä. Nyt ärsyttää että joutuvat syömään kouluruokailussa ties mitä paskaa joka kuulemma vielä maistuukin kamalalta.

vastaan vaikka minulta ei tätä kysyttykään.

Tehokkuusajattelu ja raha ratkaisee tänä päivänä. Ruoanvalmistus on siirtynyt teollisuuteen.

Eineksiä käytetään paljon. Henkilökunnan määrä on eri kuin 80-luvulla. Silloin keittiössä oli väkeä enemmän. Samalle ruokailijamäärälle oli ruoanvalmistushenkilökuntaa 10 ja nyt on 2-3. Ymmärrätkö yhtään mistä puhun?

JOku tuossa mainitsikin että yksiköiden laitekapasiteetti ei välttämättä mahdollistaisi leivontaa. Jos mahdollistaa ei ole henkilöä joka sen leivän leipoisi.

Varmasti on laskettu että tulee halvemmaksi ostaa leipä valmiina.

Teollinen leipomolinja suoltaa koneellisesti leipätuotteita.

eihän mikään leipä säily niin kauan. En nyt syyttäisi kyllä keittäjiä vaan ravitsemispäällikköä, jolla ei näy olevan ihan homma hanskassa.

Tuosta leipomisesta, keittiöhän ei ole mikään leipomo, siellä valmistetaan ruokaa. Miten esim saataisiin tehtyä uuniruuat, jos uunit olisivat täynnä leipiä. Keittiöt ovat myös usein sangen pieniä, eli pöydät täyttyisivat taikinoista ja leivistä.

Kerros miten tuo leipminen onnistui 80-luvulla?

tuota 14 päivää säilyvää leipää ei olla hankkimassa kouluille vaan vanhusten ateriapalveluun.



Eihän se tosin ehtoa sen oikeammaksi ja perustellummaksi tee.

että 14 vrk huoneenlämmössä säilyvä leipä on säilöntä- ja paranneaineita täynnä, lisäaineita ja E-koodeja.



Taitaa käydä niin että suomalaisiin kouluihin tuodaan leivät Saksasta.

Voi jumalauta tätä ihmisten idioottimaisuutta!

EI KEITTÄJÄT SITÄ PÄÄTÄ!!!!!!!!!!!

Ap on niin tyhmä että ihan sääliksi käy.

tuota 14 päivää säilyvää leipää ei olla hankkimassa kouluille vaan vanhusten ateriapalveluun.

Eihän se tosin ehtoa sen oikeammaksi ja perustellummaksi tee.

Ymmärrän että vanhusten hampailla ei enää näkkäriä jauheta mutta tuskin vanha kova leipäkään menee sen paremmin :)

Hyvä kun julkisuudessa puututaan näihin asioihin. Voi tulla muutoksia ja otetaan enemmän vastuuta päätöksistä, tai ei ainakaan uskalleta päättää niin tyhmiä, kun joudutaan ottaa vastuuta.

sen kun vaan reseptin mukaan tekevät sitä ruokaa mitä listassa lukee. Sen lisäksi ainakin täällä (kuopio) ei läheskään joka koulussa ole enää omaa keittiötä, siis sellaista missä tehtäisiin ruokaa. Sama koskee päiväkoteja. Yhdestä koulun keittiöstä lähtee moneen kouluun ja päiväkotiin ruoat. Tilat ja henkilökunta on toki pysynyt samana kuin silloin ennen kun ruokaa tehtiin vaan siihen omaan kouluun.

Oman lapseni kouluun tulee ruokaa kahtena päivänä. Maanantaina tulee ma,ti ja ke ruuat ja keskiviikkona tulee to ja pe ruuat. Eli se keskiviikkona tarjottava makaroonilaatikko on tehty jo maanantaina ja se sitten lämmitetään enää tuolla lapsen koululla.

Kuntapäättäjien ja virkamiesten vika se on. Rahaa on niukalti käytettävissä, mutta nekin vähät käytetään holtittomasti ja tärkeimmät tehtävät jäävät huonolle hoidolle.



Kouluruoka on aivan ala-arvoista, pelkkää köyhää hiilihydraattimössöä, jossa lisäaineita ei säästellä. Kyytipojaksi margariinia ja rasvatonta maitoa. Ja sitten tulee koulusta viestiä, että kun ei oppilaat syö. Miksi söisivät pahanmakuista ja ravintoköyhää ruokaa? Kun syö kunnon aamiaisen ja ottaa pitkinä päivinä eväät mukaan, niin kyllä sillä jaksaa. Mielellään vaikka maksaisin vähän kouluruuasta, jos se olisi laadukkaanpaa.



Kuulin juuri, että suurkeittiöille valmiiksi kuorittuina tulevat perunat ja vihannekset lilluvat säilöntäaineliemessä! Onkohan totta? Meillä kyllä lapset aina valittaa, että miksi koulun kasvikset maistuvat saippualle, olisiko tuossa syy?

näin,mutta koululle on annettu ravitsemissuositukset mitkä ruuan tulee täyttää.Ja tuo rasvaton maito kuuluu niihin.Esimiehet tekee listat ja keittäjät toteuttaa.Listoja tehdessä otetaan huomioon keittiön laitekapasiteetti ja tehdään sellaista ruokaa mikä onnistuu olemassa olevilla laitteilla.Nykyään on paljon keskuskeittiöitä,mistä ruoka kuljetetaan päiväkoteihin,kouluihin,palvelutaloihin yms..näissä tehdään tuhansia annoksia.Ja kyllä ne kuoritut pesunat on pussissa missä jotain säilöntä-ainetta..kun eihän se peruna muuten säily=(Budjetti on pieni ja ruuan pitäs olla monipuolista,suositusten mukaista ja vielä halpaa,niin ruokalistasuunnittelu ei ole aina helppoa=(