Lue keskustelun säännöt.
Mies on näköjään päättänyt viettää isyyslomansa dokaten :/
17.09.2012 |
Mä oon synnytänyt 3 päivää sitten ja pyöritän nyt yksin 3lapsen kanssa arkea...
Mies ollut selvinpäin todella pitkään ja nyt sitten repsahti eikä näköjään pysty lopettamaan. Yritin jo saada sitä lähtee pois kotoa hoitaa itsensä kuntoon, mutta ei suostu.
Ei toi onneks ole väkivaltainen tai muuta. Dokaa ja sit sammuu.
Ja mä kattelen ja mietin miten paljon voi alkoholia vihata, vihata mitä se tekee tolle ihmiselle ja meille:/
Ja toivon että mies sais jonkun haimatulehduksen tai viinakrampin tai jotain. Joutus hetkeks pysähtyyn ja miettiin.
Puhuminen miehen kanssa on tässä vaiheessa turhaa, aina se vika löytyy minusta. " taas on naama norsunvitulla" yms yms.
Joo ei mua oo jaksanu paljon tämä tilanne naurattaa...
Ja selvänä kautena on loistotyyppi...
Kommentit (33)
Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että miehesi tarvitsee ehdottomasti hoitoa, jos aiotte jatkaa yhdessä. Etenkin lasten takia se on tärkeää.
Minusta sinun kannattaisi kerätä voimia siihen, että laitat miehen valinnan eteen: täysraittius tai ero. Monet alkoholistit raitistuvat ja pystyvät elämään ihan hyvää perhe-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sen ettei hän ole täydellinen, niinkuin en minäkään. Minä en vain koe että ratkaisu on aina ero... ap
Hyväksyt siis sen että hänen epätäydellisyytensä voi saattaa lapsesi kärsimään lopun ikäänsä? Hyväksyt sen että lapsesi tulevat olemaan vihaisia ja katkeria ja vihaamaan sinua?Ei tarvitse erota. Voi esimerkiksi asua eri osoitteissa ja olla naimisissa, mutta taata lapsille samalla alkoholiton koti. Mutta ehei, enpä usko että teet tuollaista päätöstä, ei minunkaan äitini tehnyt. Koska se juoppo oli niin ihana selvänä.
Oma isäni oli tuurijuoppp, ihan samanlainen kuin ap:n mies. Työpaikan saunailta venyi viikon mittaiseksi ja sillä välin ei kuultu isästä mitään (ei tuolloin kännyköitä ollut).
Ylitöiden jälkeen oltiin pari päivää hukassa, aina kaverin luona ryyppäämässä.
Näitä esimerkkejä on miljoona.
Meillä se oli lähinnä tottumus. Tiedettiin, että isä saattoi kadota ryypylle. Ei siinä ollut mitään sen kummallisempaa. Hän tuli kotiin sitten kun tuli. Kärsi jokusen päivän krapulaa ja taas palattiin normaaliin arkeen.
Välillä isä saattoi juoda kotona. Joi potun viinaa ja paineli nukkumaan. Ei riehunut, ei huutanut, ei haastanut riitaa. aattoi istuskella meidän kanssamme sohvalla ja katsoa elokuvaa kunnes väsähti.
Selvispäiten ollessaan isä oli aina meidän lasten kanssa. Itse asiassa isä touhusi meidän lasten kanssa ylipäänsä enemmän kuin äiti (joka ei ikinä tehnyt meidän kanssamme mitään. Koskaan).
Ihan kunnon kansalaisia meistä tuli ja ollaan erittäin läheisissä väleissä isämme kanssa.
Kaikilla lasisen lapsuuden viettäneillä ei toki ole näin, sen tiedän. Mutta tässä nyt yksi esimerkki siitä, että kyllä siitä voi selvitä ihan täyspäisenä ilman traumoja.
Meitä tuhansia ja taas tuhansia, joilla on suuria traumoja ja jotka ovat nähneet liikaa tuota viinan aiheuttamaa paskaa. Suomessa vähetellään alkoholiongelmaa ja on juoppo vasta kun on katuojassa.
Vaikka miehesi olisi kuinka hyvä ihminen tahansa, anna hänelle kaksi vaihtoehtoa. Siinä se. Ei pieni vauva ja juominen voi kulkea käsi kädessä. Ei se ole kenellekään hyväksi.
Oletpa saanut ikäväsävyisiä vastauksia - av:n tyylin tietenkin
Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että miehesi tarvitsee ehdottomasti hoitoa, jos aiotte jatkaa yhdessä. Etenkin lasten takia se on tärkeää.Minusta sinun kannattaisi kerätä voimia siihen, että laitat miehen valinnan eteen: täysraittius tai ero. Monet alkoholistit raitistuvat ja pystyvät elämään ihan hyvää perhe-elämää.
tilanne on ikävä. Ap täytyy herättää vaikka kovasanaisestikin tajuamaan mitä hän tekee lapsilleen. Jos hän olisi kahdestaan miehensä kanssa, asia olisi eri, mutta hän on vastuussa kolmen pienen lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Jos mies olisi välillä vähän ilkeä ja läppäisi lasta silloin tällöin, mutta olisi "loistotyyppi" muina aikoina, hyväksyisittekö sen? Lapsen alistaminen alkoholin väärinkäytölle on henkistä väkivaltaa ja voi pilata loppuelämän.
Minulla oli sama tilanne kuin sinulla. Laitoin mieheni valitsemaan ja valitsi meidät. Tällä haluan sanoa että mahdollisuuksia alkoholittomaan elämään on olemassa. Siihen tarvitaan paljon tukea ja aikaa ja terapiaa.
Pidä hyvää huolta itsestäsi, silleen jaksat hoitaa lapset ja perhetilanteen.
ja sen ettei hän ole täydellinen, niinkuin en minäkään. Minä en vain koe että ratkaisu on aina ero... ap
Hyväksyt siis sen että hänen epätäydellisyytensä voi saattaa lapsesi kärsimään lopun ikäänsä? Hyväksyt sen että lapsesi tulevat olemaan vihaisia ja katkeria ja vihaamaan sinua?Ei tarvitse erota. Voi esimerkiksi asua eri osoitteissa ja olla naimisissa, mutta taata lapsille samalla alkoholiton koti. Mutta ehei, enpä usko että teet tuollaista päätöstä, ei minunkaan äitini tehnyt. Koska se juoppo oli niin ihana selvänä.
Oma isäni oli tuurijuoppp, ihan samanlainen kuin ap:n mies. Työpaikan saunailta venyi viikon mittaiseksi ja sillä välin ei kuultu isästä mitään (ei tuolloin kännyköitä ollut).
Ylitöiden jälkeen oltiin pari päivää hukassa, aina kaverin luona ryyppäämässä.
Näitä esimerkkejä on miljoona.
Meillä se oli lähinnä tottumus. Tiedettiin, että isä saattoi kadota ryypylle. Ei siinä ollut mitään sen kummallisempaa. Hän tuli kotiin sitten kun tuli. Kärsi jokusen päivän krapulaa ja taas palattiin normaaliin arkeen.
Välillä isä saattoi juoda kotona. Joi potun viinaa ja paineli nukkumaan. Ei riehunut, ei huutanut, ei haastanut riitaa. aattoi istuskella meidän kanssamme sohvalla ja katsoa elokuvaa kunnes väsähti.
Selvispäiten ollessaan isä oli aina meidän lasten kanssa. Itse asiassa isä touhusi meidän lasten kanssa ylipäänsä enemmän kuin äiti (joka ei ikinä tehnyt meidän kanssamme mitään. Koskaan).
Ihan kunnon kansalaisia meistä tuli ja ollaan erittäin läheisissä väleissä isämme kanssa.
Kaikilla lasisen lapsuuden viettäneillä ei toki ole näin, sen tiedän. Mutta tässä nyt yksi esimerkki siitä, että kyllä siitä voi selvitä ihan täyspäisenä ilman traumoja.
Meitä tuhansia ja taas tuhansia, joilla on suuria traumoja ja jotka ovat nähneet liikaa tuota viinan aiheuttamaa paskaa. Suomessa vähetellään alkoholiongelmaa ja on juoppo vasta kun on katuojassa.
Vaikka miehesi olisi kuinka hyvä ihminen tahansa, anna hänelle kaksi vaihtoehtoa. Siinä se. Ei pieni vauva ja juominen voi kulkea käsi kädessä. Ei se ole kenellekään hyväksi.
Minä katsoin mieheni tuurijuoppouden pahenemista lähes jokapäiväiseen kaljoitteluun ja kirkkaidenkin vetämiseen liian kauan. Lapseni oli 2v, kun muutin yhteisestä kodistamme pois, mutta naimisissa pysyttiin . Sääntö oli, että yhdessä oltiin perheenä selvinpäin. Kielsin siis luonani juomisen.
Rakastin niin paljon sitä miestä, halusin olla tukemassa, auttamassa, ylläpitämässä tervettä isä-lapsisuhdetta. Mutta minä petin itseäni. Tiesin mieheni juovan silti kaiken aikaa, kun ei ollut kanssamme. Mieskävi katkolla, oli hoidoissa, oli AA:ssa ja yritti. Ainakin näennäisesti.
Hänkin oli hyvä tyyppi selvinpäin ensimmäiset vuodet. Sitten alkoi yhdessäoloa varjostamaan viinanhimo ja silloin hyvästä tyypistä kuoriutui pimeä puoli. Vielä silloinkaan, kun hän haukkui minua huoraksi ja ties miksu, en halunnut häntä jättää. Olihan hän sairas ja tarvitsi apua. Olin niin sokea sille, mitä tuo kaikki lapsellemme teki.
Vasta, kun lapsi oli kymmenen, mieheni erehtyi lapsenpyöreää lasta haukkumaan läskiksi - selvinpäin. Silloin heräsin. Äidinvaistoni hyökläsivat voimalla toimimaan ja tajusin, ettei näin voi jatkua. Sanoin miehelleni, että kumman hän valitsee, viinan vai perheen. Niin kylmän viileästi - miettimättä - hän vastasi valitsevansa viinan, kun ei pysty elämään ilman sitä.
Järkytykseni oli suuri. Mieheni oli käyttänyt rakkauttani hyväkseen. Sai hoivan ja huollon luonani ja me pydyimme rinnalla, vaikka hän ei ollut aikonutkaan koskaan luopua juomisesta. Tämän tajuttuani katkaisin napanuoran ja jätin mieheni oman onnensa nojaan. Jatkoimme pojan kanssa perheenä, ilman isää.
Syytän itseäni yhä vieläkin, etten tajunnut jättää miestäni aikaisemmin. Ne vuodet olivat niin hukkaan heitettyjä. Ja lapsemme sai pelätä ja tottua petettyihin lupauksiin. Hän myöskin omi isänsä käyttäytymismalleja.
Ex-mieheni kuoli 3 vuotta eromme jälkeen maksakirroosiin. Siitäkin sai lapsi kärsiä ja yli päästä. Voi kuinka paljon pahaa alkoholisti voi aikaansaada lapselleen. Ja sokea äiti, joka ei ymmärrä lopettaa alkoholistin paapomista.
Itse olen aina ollut absolutisti ja yrittänyt eron jälkeen paikata tekemiäni virheitä, mutta varmaa on, että minäkin olen ollut aiheuttamassa lapselleni "haavoja sieluun".
Nyt elämme seesteistä aikaa, mutta tekisin kaiken toisin, jos nyt saisin valita uudestaan. Olisipa joku herättänyt minut sokeudestani jo silloin, ennen haavoja, ennen traumoja.
Ap: herää sinä ajoissa. Lastesi tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien alkoholistien, narkkarien yms. riippuvuuden syy on itsekkyys ja ilkeys. Miehesi siis juo siksi että siten voi kaikkein eniten satuttaa sinua ja lapsia, muuten ette merkitse hänelle mitään. Hän on itse valinnut että alkaa alkoholistiksi!
Tein päätöksen ja soitin tänään turvakotiin ja sovin että menemme lasten kanssa hetkeksi sinne. Ainakin vko:nlopun yli miettimään mitä tästä eteenpäin. Miehelle kerron huomenna juuri ennen kuin lähdemme.
Mies saa sitten tehdä päätöksen haluaako olla meidän kanssa vai dokata..
Itsellä aika helpottunut olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein päätöksen ja soitin tänään turvakotiin ja sovin että menemme lasten kanssa hetkeksi sinne. Ainakin vko:nlopun yli miettimään mitä tästä eteenpäin. Miehelle kerron huomenna juuri ennen kuin lähdemme.
Mies saa sitten tehdä päätöksen haluaako olla meidän kanssa vai dokata..
Itsellä aika helpottunut olo.
Ja nyt olisi tosi tärkeää, että sinä järjestäisit elämänne lastesi kanssa siten, että paluuta entiseen ei olisi.
Ei siis tarvitse miestä hylätä, mutta esim. tuo erillään asuminen voisi olla ihan oikea ratkaisu.
Mun mies on entinen heroinisti, joten tiedän jotain näistä päihderiippuvaisista puolisoista. Myös sen, että täysraitistuminen on mahdollista. Meillä mies on ollut ilman huumeita jo 10 vuotta.
Tein päätöksen ja soitin tänään turvakotiin ja sovin että menemme lasten kanssa hetkeksi sinne. Ainakin vko:nlopun yli miettimään mitä tästä eteenpäin. Miehelle kerron huomenna juuri ennen kuin lähdemme.
Mies saa sitten tehdä päätöksen haluaako olla meidän kanssa vai dokata..
Itsellä aika helpottunut olo.
Olen niin iloinen että teit tuon päätöksen! Saat tukea ja apua, voit levätä ja keskustella. Ja miehesi silmät toivottavasti aukeavat näkemään mitä hän voi menettää.
Loistava päätös ap! Toivon sulle voimia ja parempaa jatkoa.
T. Yksi noista häijyistä, juopon lapsi itsekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroit että miehesi on selvänä kautena loistotyyppi. Kannattaa pitää mielessä, että noiden selvien kausien määrä ja kesto tulee todennäköisesti vähenemään ja vastaavasti kosteat kaudet käyvät entistä pidemmiksi ja runsaammiksi. Alkoholille person ihmisen toleranssi kasvaa ja humalatilaan tarvitaan aina vain enemmän viinaa. Jossain vaiheessa myös työ- ja sosiaalisten kuvioiden hallinta alkaa lipsua.
En halua syyllistää tai osoitella, kerronpahan vain mitä saattaa olla odotettavissa. Mutta jos itse olet sitä mieltä että arki perheessänne on hyvää, kaikki lienee hyvin. Älä kuitenkaan sorru selittelemään asioita parhain päin, silloin petät vain itsesi ja mikä pahinta, myös lapsesi. Tee päätös ja kanna päätöksestäsi myös vastuu.
Kerro ihmisille rehellisesti missä olette ja miksi. Älä yritä puolustella tai piilotella miehesi juomista. Anna hänen itse vastata tekemisistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein päätöksen ja soitin tänään turvakotiin ja sovin että menemme lasten kanssa hetkeksi sinne. Ainakin vko:nlopun yli miettimään mitä tästä eteenpäin. Miehelle kerron huomenna juuri ennen kuin lähdemme.
Mies saa sitten tehdä päätöksen haluaako olla meidän kanssa vai dokata..
Itsellä aika helpottunut olo.Ja nyt olisi tosi tärkeää, että sinä järjestäisit elämänne lastesi kanssa siten, että paluuta entiseen ei olisi.
Ei siis tarvitse miestä hylätä, mutta esim. tuo erillään asuminen voisi olla ihan oikea ratkaisu.
Mun mies on entinen heroinisti, joten tiedän jotain näistä päihderiippuvaisista puolisoista. Myös sen, että täysraitistuminen on mahdollista. Meillä mies on ollut ilman huumeita jo 10 vuotta.
Upea, kannustava tarina!
Minunkin suvussani on yksi alkoholisti, joka on raitistunut. Kuolema oli jo niin lähellä, että oli pakko valita elämä. Hän tuli uskoon ja se auttoi. Hyvä niin, vaikka en itse uskokaan. Hän paikkailee nyt loppuelämänsä lapsilleen aiheuttamaansa vahinkoa. Lapset pärjäävät miten pärjäävät, eivät muuta voi.
annatko pilata juopon miehesi lastesi elämän? Itse olen alkoperheestä ja vihaan viinaa ja humalaisia ihmisiä. Vihaan vanhempiani sen takia, koska joivat eivätkä huolehtineet lapsistaan niin kuin olisi pitänyt. Vihaan äitiäni sen takia koska ei tehnyt isälleni selväksi, että joko viina tai perhe. Siinä sitten vierestä katseltiin sitä örveltämistä ja pelättiin joka sekunti, mitä seuraavaksi tapahtuu. Humalainen aikuinen on AINA lapselle pelottava ilmestys vaikkei humalassa riehuisikaan. Vielä pelottavampaa on katsella kun oma isä on kännissä, nähdä miten vanhempien välit kiristyy koko ajan ja perheessä on huono ilmapiiri. Kyllä lapsesi sen vaistoavat ja kärsivät siitä, usko minua.