Ryhmäkeskustelut whatsappissa ja muissa vastaavissa

Ihan tavallista.

Häh? Mä sanon siellä asian, jonka haluan muiden ryhmäläisten tietävän. Kun huomaan että kaikki ovat sen lukeneet, olen tyytyväinen. En ole tiennyt että pitää jotain peukkuja kytätä.

Ei minua ahdista ja ihan sama saako peukkua ylös vai alas 

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista.

Onko tosiaan?  Tuntuu että jos tällästä menis kysymään keneltä tahansa livenä, niin vastaus olisi jotain tyyliin "en ole enää teini-ikäinen, sen verran ymmärrän elämästä ettei tuollaisesta osaa välittää" 

Mua jotenkin naurattaa mun reaktiot kun järki sanoo että laita viestiä ja tunne puoli on kauheessa ahdistuksessa heti ku laittaa viestin. 

Ihan hölmöä.  Jos ei olisi näitä tuntemuksia niin kaikki ois oikein hyvin.

-ap  

Vierailija kirjoitti:

Häh? Mä sanon siellä asian, jonka haluan muiden ryhmäläisten tietävän. Kun huomaan että kaikki ovat sen lukeneet, olen tyytyväinen. En ole tiennyt että pitää jotain peukkuja kytätä.

Nii, ehkä sulla ei oo kokemusta ulkopuolelle jäämisestä? 

Mä kyllä luulen että tällä tavalla ahdistuu melko pieni prosentti ihmisistä. Uskoisin että tää on jotenkin traumaperäistä mitä tässä tapahtuu. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Ei minua ahdista ja ihan sama saako peukkua ylös vai alas 

Mitä ajattelet sellaisessa tilanteessa jos kysyt jotain, kaikki on nähneet viestin, mutta kukaan ei vastaa mitään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Mä sanon siellä asian, jonka haluan muiden ryhmäläisten tietävän. Kun huomaan että kaikki ovat sen lukeneet, olen tyytyväinen. En ole tiennyt että pitää jotain peukkuja kytätä.

 

Nii, ehkä sulla ei oo kokemusta ulkopuolelle jäämisestä? 

Itselleni ei ole yhtään mitään merkitystä vastaako kukaan jossain ryhmächatiasa. Asioitahan siellä hoidetaan, ei muuta. Henkilökohtaiset turinat ja sydämet ovat sitten kahden kesken.

No on epänormaalia. Mitä. Äli äsillä on, vastaako kukaan tai millä emojilla vastaa. 
AP:llä on ulkoinen identiteetti. Juuri sellainen, joka tekee mitä tahansa hölmöyksiä hyväksyntää saadakseen. Sellaisesta kannattaa pyrkiä eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua ahdista ja ihan sama saako peukkua ylös vai alas 

 

Mitä ajattelet sellaisessa tilanteessa jos kysyt jotain, kaikki on nähneet viestin, mutta kukaan ei vastaa mitään? 

Mistä edes näet, että kaikki muut ovat nähneet viestin?

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä luulen että tällä tavalla ahdistuu melko pieni prosentti ihmisistä. Uskoisin että tää on jotenkin traumaperäistä mitä tässä tapahtuu. 

 

-ap

Ei välttämättä traumaperöistä. Ehkä sulle on vaan jäänyt kehittymättä kuva siitä, kuka olet ja mitä itse haluat. Monet on tuollaisia teini-iässä, mutta jotkut ei koskaan kasva sen yli. Joillain se kasvamisen pysäyttää trauma, mutta jotkut ei vaan koskaan kohtaa sopivaa ärsykettä kasvamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallista.

 

Onko tosiaan?  Tuntuu että jos tällästä menis kysymään keneltä tahansa livenä, niin vastaus olisi jotain tyyliin "en ole enää teini-ikäinen, sen verran ymmärrän elämästä ettei tuollaisesta osaa välittää" 

 

Mua jotenkin naurattaa mun reaktiot kun järki sanoo että laita viestiä ja tunne puoli on kauheessa ahdistuksessa heti ku laittaa viestin. 

Ihan hölmöä.  Jos ei olisi näitä tuntemuksia niin kaikki ois oikein hyvin.

-ap  

 Mut milloin järki sanoo, että laita viestiä? Ei tärkeitä asioita, niitä jotka olis järkevä viestittää, välttämättä kannata laittaa ryhmächatteihin.

Mä olin mun ryhmätöissä ainoa kuka piti (mono)logia yllä, eikä kukaan yleensä vastannut. Siihen tottuu ap.