Lue keskustelun säännöt.
Kamalin tilanne, jossa olet ruvennut nauramaan?
Kommentit (270)
Työpaikalla oli aina kauhea meteli, ja yritettiin siinä työkaverin kanssa tutustua. En kuullut mitään mitä hän kertoi, joten reagoin tuttuun tapaan naurahtamalla varmuuden vuoksi kaikelle mitä hän sanoi. Vasta hetken päästä sain päässäni kootuksi yksittäisistä kuulemistani sanoista sen, mitä hän oli minulle koko ajan selittänyt; koti paloi muutama vuosi sitten ja sen mukana meni kaikki omaisuus ja rakkaat lemmikit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 09:40"]
Häät. Aloin nauramaa kesken erään vanhemman rouvashenkilön muistopuheen aikana koska häneltä tuli kesken itkun ja puheen sellanen röhkäisy...
[/quote]
Miksi joku itkee häissä?
Sain epilepsiakohtauksen ja jouduin ensiapuun. Siellä sitten odottelin, ja sain kipuuni jotain suht tujua lääkettä, mikä pisti pään ihan sekaisin. Viereisessä sängyssä oli pieni poika, jolla oli varmaan joku keuhkokuume tms, ja se itki ja yritti puhua äidilleen, mutta ääntä ei oikein tullut. Lääkehuuruissani ajattelin, että pojan ääni kuulostaa ihan siltä riivatulta tytöltä Manaajasta. Ja eihän sitä sitten voinut hillitä itseään. _Joka_ kerta kun tuo poikaressukka yritti jotain sanoa, repesin verhon takana täysiä nauramaan. Tuntui oikeasti pahalta mutta en vain voinut hillitä itseään, syytän niitä lääkkeitä!
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:41"]
Asiakaspalvelutilanne, työkaveri palveli siis asiakasta ja katsoin vierestä. Räjähdin vaan nauruun koska tiesin mitä työkaveri mietti siinä tilanteessa... häivyin paikalta. En oo koskaan hävennyt niin paljoa. Niin ja asiakas siis huomasi tämän. Häpesin koko päivän ja mietin et ei helvetti....
[/quote]
Itse olen joskus pelännyt samaa, tosin olen itse töissä, apteekissa. Joskus hiljaisina hetkinä sitä lukee koneellta nettiä ja kerran lueskelin todella hauskoja lasten suusta tulleita juttuja kun hajamielisesti painoin nappulasta seuraavan asiakkaan. Minua nauratti vieläkin se netissä ollut juttu, niin että meinasin purskahtaa nauruun suoraan päin asiakkaan naamaa hänen tulleessaan eteeni. Onneksi tajusin sadasosasekunneissa että nyt ei vain ole varaa nauraa ja onneksi kykenin hillitsemään itseni. Itseasiassa ajattelemalla juuri hautajaisia. Tämän ketjun luettuani en ole enää varma toimiiko se jatkossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran fysiikantunnilla (olin ranskalais-suomalaisessa koulussa) ranskalainen opettaja demonstroi kaappia vasten hytkyen sähköiskua. En ole eläissäni nähnyt mitään yhtä hauskaa ja tämä ranskalaiseen tapaan suuttui ja kysyi miksi minusta on hauskaa, että joku saa sähköiskun? Kysymyksen absurdius aiheutti vielä pahemman repeämisen jolle ei meinannut tulla loppua ja selittelin epätoivoisena jotain että kaveri olisi aiemmin kertonut jonkun hauskan jutun.
Kerran hysteerisenä teininä koulussa tunnilla opettajan korkeavyötäröiset dad jeansit olivat liikaa kun kaverin kanssa kuviteltiin niiden alle miesopelle leopardikuosiset stringit. :D kyllä hävetti kun opettaja joutui keskeyttämään tunnin hepulimme takia, joka ei ottanut millään laantuakseen.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 09:40"]
Häät. Aloin nauramaa kesken erään vanhemman rouvashenkilön muistopuheen aikana koska häneltä tuli kesken itkun ja puheen sellanen röhkäisy...
[/quote]
Miksi joku itkee häissä?
[/quote]
Liikutuksesta tietenkin. Onnen kyyneleitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sellainen kun ihmiset on kertonu jossain (julkisessa paikassa) jutellessamme lastensa nimet. Viimeksi kävi kaverin 40v-synttäreillä, missä juttelin vanhan kaverini kanssa hänen vaimonsa ollessa vieressä. Niiden lasten nimet oli jotain niin teennäistä etten edes muista enää, mut nauroin niille ja sanoin, ettet voi olla tosissasi... joo oli ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija 25.6. klo 21:31144/189
Vuosia sitten spora teki äkkijarrutuksen ja takaosassa seisova vanhempi rouvashenkilö ei ehtinyt ottamaan tukea vaan kompuroi puoliksi juosten suoraa käytävää pitkin, käsilaukku holtittomasti heiluen ja törmäsi lopuksi kuskin ikkunaan. Onneksi mitään vahinkoa ei sattunut mutta repesin hysteerisesti
Tämä sai minut ulvomaan kesken koulutuksen kun tätä sivustoa tylsyyksissäni selailin :D muut koulutettavat katsoi hieman ihmeissään :D
Olin vuosia sitten kesätöissä puhelinmyyjänä. Eräs kolleegani oli ERITTÄIN hauska kaveri jolta aina lensi juttuja joka välissä. Hän heitti sitten jotain hervotonta juuri kun joku vastasi puheluuni. Se oli aivan hirveätä, en saanut myyntipuhettani sanottua kun vain räkätin ja räkätin (ja katki ei saisi pistää puhelua vaikka tossa tilanteessa olisi varmaan pitänyt). Se mies, joka vastasi puheluun alkoi itekkin hekottelemaan kun vain nauroin, luuli soittoa jonkun kakaran pilapuheluksi ja kun änkytin yhtä sanaa kunnes taas repesin kuulin kun hän huusi (vaimolleen?) että "täällä on joku joka yrittää kertoa jotain vitsiä". Kun viimeinkin rauhoituin ja pyytelin anteeksi ja yritin alkaa myymistä ja hän ymmärsi mistä oli kyse tuli närkästynyt kirosana ja luuri korvaan... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytysvalmennuksessa. Olimme mieheni kanssa jo päivästä yliväsyneitä ja räkätimme yhdessä hysteeristä naurua. Kyllä hävetti!
Olin töissä huoltoaseman kahvion kassalla. Siihen tuli joku ns. yksinkertaisen näköinen nainen ostamaan kahvia ja pullaa. Naisella oli valtavat silmälasit. Jotkut pitää sellaisia laseja naamiaisissa. Höpötteli siinä itsekseen viineritiskin luona että "mitähän sitä ottaisi ja mitä tänään tekisi mieli".. Tuijotin sitä touhua ja mulle tuli mieleen se PPP:n hahmo "omituinen höpöttäjä". Purin kumpaakin poskea niin että veri maistui suussa. Ei se auttanut, pyysin anteeksi ja juoksin takahuoneeseen piiloon nauramaan niin etten oikein tolpillani pysynyt! Mun piti pyytää työkaveria tiskille ottamaan maksu siltä naiselta. Mulla oli pitkään huono omatunto siitä naurukohtauksesta mutta ne silmälasit ja se itsekseen höpöttely oli mulle liikaa.
En muista onko kamalin, mutta joskus yläasteella oltiin luokan kanssa seuraamassa oikeudenkäyntiä. Kaveri kuiskasi vieressä jotain "älyttömän" hauskaa ja mulla ei enää pitänyt pokka. En onneks kuitenkaan nauranut ääneen, vaan pidättelin työllä ja tuskalla hengitystä ja pidin nenästä kiinni. Välillä päästelin ilmoja suusta tai nenästä, sellasia suhahduksia ja vedin heti perään happea lisää. Oli varmaan niistä asiamiehistä erikoinen näky, kun takana taustalla yks pitelee pää punasena nenästä kiinni. :D
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 09:40"]
Häät. Aloin nauramaa kesken erään vanhemman rouvashenkilön muistopuheen aikana koska häneltä tuli kesken itkun ja puheen sellanen röhkäisy...
[/quote]
Miksi joku itkee häissä?
[/quote]
Liikutuksesta tietenkin. Onnen kyyneleitä.
[/quote]
Nauroin :DD
Ei nyt niin paha kuin jotkut näistä, mutta hävetti silti. Harrastettiin ensimmäistä kertaa silloisen säätöni kanssa seksiä (oltiin molemmat humalassa), kun sänkyyn yhtäkkiä hyppäsi miehen kaksi ranskanbulldoggia, jotka alkoivat samatien muristen tapella keskenään säätöni päällä tämän ollessa minun päälläni. Tottakai säätöni työnsi koirat samantien alas, niiden vetäen samalla koko peiton mukanaan. Kaikki tämä tapahtui n. 10 sekunnin sisään. Se tilanne oli niin koominen, että aloin nauraa ihan hysteerisenä vedet silmissä, emmekä pystyneet enää jatkamaan touhujamme. Nauroin mielikuvalle vielä kun yritettiin nukkua, yritin pidättää naurua ja tirskahtelin ja hytkyin yksinäni hiljaisuudessa kuin mikäkin hullu, kun taas miehen mielestä tilanteessa ei ollut mitään hauskaa. Kiusallista.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 19:11"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 09:40"]
Häät. Aloin nauramaa kesken erään vanhemman rouvashenkilön muistopuheen aikana koska häneltä tuli kesken itkun ja puheen sellanen röhkäisy...
[/quote]
Miksi joku itkee häissä?
[/quote]
Liikutuksesta tietenkin. Onnen kyyneleitä.
[/quote]
Nauroin :DD
[/quote]
Eikun täh.. Luin että hautajaisissa :D
T. sama
Hoitotilanteessa olen saanut kauhean nauruhepulin. Olen sh. En kerro tarkemmin, mutta potilas ei onneksi ollut täysin tietoinen ympäristöstä. Hävettihän se, mutta tilanne oli oikeasti niin absurdi.